Pikavuoro Beniniin matkan kulut

by Anna

Pikavuoro Beniniin matkan kulut. Mitä maksoi 7 maata Guineasta Beniniin?

Pikavuoro Beniniin matkan kulut | Kahdeksas päivä elokuuta 2024 kello 14.45 tuli tieto, että Pikavuoro Afrikkaan 2/3, eli matka Länsi-Afrikan Senegalista Beniniin toteutuu. Kello 17.45 minulla oli kaikki lentoliput! 

Tässä tämän Pikavuoron matkan kulut. #pikavuoromaailmanympäri #pikavuoroafrikkaan #pikavuoroafrikkaan2/3

Taustaa Pikavuorosta.

Pikavuoro maailman ympäri ei ole minulle mikään uusi asia. Itse asiassa se on hyvinkin tuttu liki viidentoista vuoden takaa. Seurasin tuolloin bussin matkaa Pallontallaajien kautta ja fiilistelin matkakertomuksia. Haaveilin lähdöstä näille reissuille, mutta minulla oli lapsia ja mies.

En tiedä Pikavuoron matkojen tarkkaa lukumäärää, mutta ensimmäinen reissu oli 2011, jolloin Jani ajoi bussilla Suomesta Bangkokiin. Tämän jälkeen Pikavuoro mailman ympäri on seikkaillut ainakin Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Kaukasiassa ja Kiinassa. Kyseessä ei siis ole mikään wannabe trävelleri, vaan seikkailuhenkistä omatoimimatkailua tarjoava suomalainen matkailuyritys. Matkustuskokemus joka bussissa istui, oli käsittämätön. Todella monella matkustajalla käytyjen maiden lukumäärä oli pitkälle yli sata.

Alkuvuonna 2024 tajusin, että olin vapaa kuin taivaan lintu lähtemään. Ensimmäinen kerta kun osallistuin Pikavuoroon, oli reissu Pikavuoro Afrikkaan 1/3, eli matka Marokon Tangerista Senegalin Dakariin.

Istuin varmasti yhteensä sen sata tuntia bussissa ja rajoilla hiki valuen pitkin selkää ja rintoja. Ylitin Kravun kääntöpiirin, koin elämäni ensimmäisen hiekkamyrskyn ja hämmästelin hiekka-auroja. Vierailin Mauritaniassa, maassa jossa hyväksytään edelleen orjat, lehmät sekä tyttäret rinnakkaisvaluuttana. Kävin kamelimarkkinoilla ja sain vihat päälleni Suomesta koska kameleita kohdeltiin siellä kurjasti. Kiristelin hampaitani Mauritanian ja Senegalin korruptoituneella maarajalla ja kulutin aikaa klo 0400 aamuyöllä Dakarin lentokentällä ainoana valkonaamana.

Pikavuoro Beniniin matkan kulut – Lennot, bussikulut ja taksit.

Pikavuoro Beniniin oli maaosuudeltaan edullista liikkumista. Bussimatkan hinta oli minun osuudella Guineasta Beniniin 1000 euroa. Lennot nostivat matkan hintaa sitten olennaisesti. Lisäksi sairastuminen juuri ennen reissuun lähtöä ja uudet reititykset aiheuttivat lisää kuluja.

Lennot:

  • Oulu-Helsinki-Lissabon: Finnair 226 euroa. Upgradesin itseni businekseen.
  • Lissabon-Conakry: Air Maroc 494 euroa
  • Benin-Bryssel-Pariisi: Brussel Airlines 444 euroa.
  • Pariisi-Hki-Oulu Finnairilla busineksessa 72 euroa, koska käytin upgradeja ja Avios-pisteitä.

Metromatkoihin Lissabonissa kulutin noin 10 euroa. Takseihin kului Conakryssä noin 40 euroa. Lisäksi käytin erilaisiin Tuk-Tuk kyyteihin ehkäpä noin 15 euroa.

Yhteensä: 2301 euroa.

Pikavuoro Beniniin matkan kulut – Viisumit.

Hyvä esimerkki siitä miten monimutkaista voi jonkun maan viisumin saanti olla, on Norsunluurannikko. Ensin täytin viisumihakemuksen Worldina ja lähetin sen eteenpäin. Hakemus palautui minulle PDF:nä ja printtasin sen kolmena kappaleena kaksipuolisesti. Maksoin viisumin, liimasin kuhunkin hakemukseen passikuvan ja allekirjoitin hakemukset. Sitten lähetin paperit passin kanssa kirjattuna lähetyksenä eteenpäin ja sain passini viisumin kera takaisin.

Suositukseni on, että kaikki mahdolliset viisumit haetaan jo Suomesta käsin. Nyt osalla oli viisumeita saamatta ja siitä seurasi lukuisia käyntejä eri lähetystöissä. Koska Afrikka, niin esimerkiksi eräät seurueemme miehet joutuivat käydä hotellilla vaihtamassa pitkät housut jalkaansa, ennen kuin he edes pääsivät lähetystöön sisälle. Voi naurattaa nyt, mutta tuolloin kun kiire painoi päälle, asia ei hymyilyttänyt. Herroilla oli ns. tatti otsassa kun he ryntäsivät Tuk-Tukilla asun vaihtoon.

Ja voihan senkin mainita, että mitä enemmän haet viisumia rajoilta, sen enemmän olet alttiina korruptiolle. Neuvotteluasema viisumin hinnasta on aika huono kun olet keskellä ”ei kenenkään maata” ja takana oleva raja on jo sulkeutunut. Näin päädyimme mekin maksamaan 200 dollaria Ghanan viisumista.

Rajoilla kuluu aikaa.

Rajat olivat tämän matkan ärsyttävimpiä suorittaa. Olet niillä kaikenlaisten fiksareiden armoilla ja on todella vaikea erottaa, kuka on oikealla asialla. Tässä erimerkki Ghanasta ulospääsystä ja Togoon sisäänmenosta.

Ghanassa saimme pyytämättä lippalakki väärinpäin machoilevan nulikan haitaksi. Meidän henkilökemiat eivät kohdanneet missään vaiheessa tuon sählääjän kanssa. On aika vaikea sietää jotain roadmania larppaavaa käkkärätukkaa. Eroonkaan tuosta takiaisesta ei kuitenkaan päästy. Ensin ajoimme hyvin epämääräisen kierroksen parkkipaikalla ja Jani kävi tullaamassa auton.

Sen jälkeen oli ihmisten vuoro. Kaiken kyselyn jälkeen: missä olet ollut yötä, missä olet syntynyt, mikä on kotiosoitteesi jne. saimme poistumisleiman passiin. Tämä ei tietenkään ollut tässä, vaan iltalypsy alkoi. Maksa 15 paikallista, eli 1 euroa per henkilö poistumisleimasta. Emme maksaneet. Klo 0125 olimme ulkona Ghanasta.

Sitten alkoi uusi sekoilu. Jani ajoi bussia muutaman metrin eteenpäin, mutta se olikin ihan väärin tehty ja alkoi hirvittävä molomolo. Lähdimme toisen pikavuorolaisen kanssa kyselemään, että missäs se Togon maahantulo onkaan? ”Neuvojia” oli ympärillä ihan runsaasti. Löysimme reitin ja meille kerrottiin että matkustajaluettelo ei käy, vaan kaikkien pitää täyttää maahantulokaavake ja antaa passi, keltakuumetodistus sekä e-visa. Nappasin mieheltä kaavakkeet ja kolme kynää jonka jälkeen palasimme bussiin.

Kun kirjalliset harjoitukset oli tehty, veimme passipinot liitteineen poliiseille takaisin ja he alkoivat kirjailla passeihin leimoja. Aikaa kuuluu, mutta kieltämättä viidestä eri leimasta koostuva maahantuloleima oli hieno. Jouduin myös tilille siitä, että en ollut palauttanut kaikkia kyniä. Olin saanut kolme kynää, mutta palauttanut vain yhden. Haalin nopeasti puuttuvat plus muutaman Keskustan neliapilan kirjoitusvälineen poliiseille. Eli muistakaa viedä kyniä Togoon!

Klo 0245 olimme Togossa sisällä. Bussista oltaisiin haluttu periä ylimääräiset 15€. Ei maksettu.

Viimeistelynä illalle bussi pysäytettiin vielä kerran ja käskettiin liimata heijastintarrat bussin kulmiin. Nuohan ne olennaisesti parantaakin liikenneturvallisuutta.
  • Guinea: e-visa, 82 $.
  • Sierra Leon viisumi 80 $.
  • Liberia viisumi 100€.
  • Norsunluurannikko viisumi 58€.
  • Ghana: rajalta 200 euroa.
  • Togo: e-visa, 38 €.
  • Benin: e-visa, 52 €.

Yhteensä610 euroa.

Pikavuoro Beniniin matkan kulut – Rokotteet.

Mietin pitkään miten hoitaisin rokotukset tälle matkalle. Helpoin tapahan olisi ollut mennä yksityiselle, mutta hinnat olivat aika kovia. Päätin testata Pohteen, eli Pohjois-pohjanmaan hyvinvointialueen digitaalista sote-klinikkaa. Klo 12:55 olin jonossa sijalla 6. Kirjoitin esitietolomakkeeseen tarkkaan mitkä rokotukset/lääkitykset haluan, joten sairaanhoitajan oli helppo välittää ne lääkärille. Klo koko 14:00 homma oli hoidettu ja reseptit olivat Kannassa klo 15. Tämän jälkeen soitin apteekkiin ja pyysin tilaamaan tuotteet, sekä sovin ajan apteekin terveydenhoitajalle. Kolmessa päivässä homma oli hoidettu.

Malaria lääkitys, keltakuumerokotus, lavantautirokotus, meningokokkirokotus, influenssarokotus.

Rokotteet yhteensä 182 euroa + terveydenhoitajan palkkio 28 euroa. Yhteensä 210 euroa.

Pikavuoro Beniniin matkan kulut – Hotellit.

Hotellikuluja tuli yllättävän paljon. Huonojen lentoyhteyksien takia jouduin notkumaan hotelleilla ylimääräisiä päiviä. Guineassa otin kalliin hotellin, jotta sain turvallisen noudon keskellä yötä lentokentällä. Koko matkaa leimasi se, että hotellit nostivat hintoja heti kun havaitsivat maksukykyisien länsimaalaisten saapuneen. Osa hotelleista oli myös jo lähtöjään hinnoitellut itsensä todella kalliiksi laatuunsa nähden. En halunnut liikkua etäälle bussiin jättöpaikasta, joten yleensä yövyin siinä hotellissa, minkä parkkipaikalle bussi oli saatu suojaan.

Hotellit

  • Lissabon kaksi yötä Lisbon Airport Suites 148 euroa
  • Guinea Conakry Souaré Premium Hôtel kaksi yötä 180 euroa. Hotel Azur Conakry 64 euroa
  • Sierra Leone 9.-11.-12 Freetown Hotel Mallika Kaksi yötä yht. 90 euroa. 11.-12.12 Souther Provice, Dohas Hotel lähellä Sierra Leonen ja Liberian rajaa 28 euroa.
  • Liberia 12.-14.12. Ollut ilmeisen rankkaa, sillä en tiedä missä olen yöpynyt. Hintoja merkitty ylös 80 euroa.
  • Norsunluurannikko 14.-15.12 Daloa, hotellin hintaa en löytänyt. 15-16.12 Hotel Blawa 64 euroa
  • Ghana 16.-17.12 Western Region Nzulezo Hotel 12 euroa. 17.-19.12 Accra kaksi yötä 160 euroa
  • Togo Lome 19.-20.12. Airport INN Hotel 25 euroa Abidjan
  • Benin 20.12-22.12. Hotel BKBG Benin 88 euroa

Yhteensä: 939 euroa

Tässä kallein hotelli Guineassa, jossa chillailin odotellen bussia saapuvaksi. 90 euroa yö.

Ja vastaavasti matkan halvin hotelli Ghanassa. 12 euroa yö.

Pikavuoro Beniniin matkan muut kulut.

Otin matkan alussa muutaman e-Simin, jotka eivät koskaan lähteneet toimimaan. Rahaa meni hukkaan 15 euroa. Meitä kaikkia myös huijattiin muutamalla rajalla ja saimme toimimattoman Sim-kortin. Rahaa meni haaskiin 10 euroa. Kävin eri liikkeissä lataamassa nettiä yhteensä 10 eurolla.

Yhteensä: 35 euroa.

Ruoka reissussa.

Ruokia ei lasketa mukaan, sillä täytyyhän ihmisen syödä myös kotona. Laitan tähän silti vähän infoa siitä, miten bussissa ruokailu on järjestetty ja muutaman kuvan kun on löytynyt ihan ravintolaruokaa.

Länsi-Afrikassa ei ole ABC-asemia, mihin voisi mennä lounaalle tai vessaan. Teiden vieressä oleviin lounaspaikkoihin ihmiset taas eivät halunneet syömään. Huoltoasemilta ostettiin juomia, keksejä ja erilaisia jugurtteja bussiin syötäväksi.

Reissaajat pyrkivät tankkaamaan aamiaisella mahdollisimman paljon (jos sellainen oli). Kaikista tärkeintä on vesi. Jos ei ole vettä, pysähtyy myös auton vedenkeitin. Se toimii periaatteella, että porukka ostaa siihen pullovettä, jota sitten käytetään kahvin, nuudeleiden, pastojen ym. tekemiseen.

Käytännössä koko ajopäivän aikainen ravinnontarve tyydytetään niillä eväillä, mitä ihmiset ovat bussiin mukanaan tuoneet. Tyypillisiä eväitä olivat pikanuudelit, puurot ja purkkipastat. Jotkut olivat panostaneet kateutta herättäviin retkimuoniin. Taatelit, pähkinät, tonnikala, sulatejuusto, maapähkinävoi, kuivaliha, keksit, tuoreet banaanit, appelsiinit ym. toimivat hyvin. Liberian puolella uutuutena tulivat tienvarsikojuista myytävät höttösämpylät ja kananmunat.

Oli ihan tyypillistä, että hotelleilla ei ollut tarjota illallista. Joskus keittiö voitiin avata uudestaan, kun tulimme. Paljon riippui omistajan pelisilmästä. Itselläni kulki retkivedenkeitin mukana ja se oli äärettömän hyvä.

Millainen se bussi on? Tätä kysytään koko ajan.

”Mörkö” on vuosimalli 2000. Entisöity sisältä, alusta ja korityöt 2015. 800 000km ajettu. Suomalainen kori ja alustana Mercedes. 39 paikkainen noin metrin lyhyempi täysiversiota. Maavara ei nouse napista painamalla, vaan manuaalisesti.

Pikavuoro Beniniin matkan kulut

On hyvä, että ”Mörkö” on korjattavissa tienpäällä.

Pikavuoro Afrikkaan bussi on siis vanhahko. Ja tämä on hyvä asia. Sillä mitä vanhempi, sen helpompi huoltaa. Tätä saimme hyvän muistutuksen Ghanassa, kun bussista lähtivät sähköt. Mikäli kyseessä olisi ollut moderni bussi, matka olisi keskeytynyt tähän.

Jani kävi ostamassa kaupasta uudet akut, jotka luvattiin tuoda autolla bussin luo. Jostain syystä tuotiin vain yksi akku, ja akkumies kytki sen navat väärin. Seurauksena oli, että hän sulatti navat. Sattuuhan näitä vahinkoja. + ja – ovat vaikeita asioita. Tämän jälkeen ”ammattilainen” lähti hakemaan puuttuvaa akkua ja uutta sen tilalle minkä rikkoi.

Uusien akkujen varaustaso osoittautui niin alhaiseksi, että ne piti viedä liikkeeseen takaisin ladattavaksi. Ilmeni, että akkukaupassa ei ole sähköjä, eli akkuja ei voinut ladata. Kun järjenjättiläiset vihdoin tajusivat mennä naapuriliikkeeseen lataamaan akkuja, saatiin homma rullakaan. Paitsi, että paikallisella osaamisella saatiin vielä yksi oikosulku aikaiseksi ja pölypalo akkutilaan. Luojan kiitos oli sammutin vieressä.

Lopulta paikalle saatiin kunnon mekaanikko. Herra tiesi heti missä vika. Osoittautui, että vauhtipyörä oli jumissa ja se aiheutti tapahtumasarjan, jossa starttimoottori söi akut.

Kuinka suuri onkaan maailma!

Minulta kysytään toistuvasti lähtisinkö uudelleen.

Kyseessä oli elämäni rankin reissu. Tiesimme kaikki, että kyseessä tulisi olemaan vaikea osuus. Siitä miten vaikeaa eteneminen lopulta oli, tuli kaikille yllätyksenä.

Maata pitkin matkustaminen on kuluttava tapa edetä, mutta vastapainona voin sanoa nähneeni käymistäni maista laajasti sekä pääkaupunkiseutua, että maaseutumaista asumista.

Mutta vastaus: Kyllä. Lähtisin uudestaan.

Matkustakaa ihmiset omien mahdollisuuksienne mukaan ja käykää katsomassa miltä Suomen rajojen ulkopuolella näyttää. Katsokaa, arvioikaa, kokekaa ja miettikää näkemäänne. Jo pelkästään se, että maapallon näkymä Googlessa sekä kuun muoto muuttuu erilaiseksi, on ainakin minulle koskettavaa.

Kuinka suuri onkaan maailma!


Kustannukset yhteensä 4095 euroa.

Lisää kirjoituksia samalta maantieteelliseltä alueelta

3 comments

Cilla Maria Travel 29 joulukuun, 2024 - 5:43 pm

Olipa hässäkkää rajanylitysten ja akku-episodin kanssa. Olisi saattanut itseltä hermot kärähtää muutamaan otteeseen, vaan minkäs tuolla teet. Ja samaa mieltä tuosta maata pitkin matkaamisesta. Vaikka se onkin uuvuttavaa, niin kyllähän ne maisemat ja maan näkeminen laajemmin on kuitenkin palkitsevaa.

Reply
Risto Haverinen 29 joulukuun, 2024 - 5:22 pm

Hatunnosto, hyvin suoriuduit. Monelta olisi jäänyt tekemättä taikka puoliväliin. Hyvä Anna!

Reply
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 26 joulukuun, 2024 - 9:51 am

Kyllä on viisumit toden totta kalliita, kuten on tullut aiemminkin todettua. Ja varsin tympeältä kuulostaa toiminta rajoilla. Yllättävän paljon eri hotellien hinnat näyttävät vaihtelevan, vaihteliko laatu yhtä paljon? Toki tuo kallein kyllä näyttää selvästi tasokkaammalta kuin halvin.

Reply

Leave a Comment