Oulu on Paska kaupunni, mutta pyöräilijän paratiisi

by Anna | TÄMÄ MATKA

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni, joka on jäässä, pimeä ja pakkasen armoilla suurimman osan vuotta. Yksi asia on kuitenkin ylitse muiden ja se on pyöräily.

Paska kaupunni -sanonta tulee Kauko Röyhkän Paska kaupunki -laulusta. Uusikatu 22 ilmestyi joskus 1980-luvulla kirjoitus, jossa laulun nimi oli saanut uuden muodon. Graffiti on tämän jälkeen poistettu lukuisia kertoja, mutta se on aina ilmestynyt uudelleen samalle paikalle.

Oulu pyöräilykartta

Oulun ja pyöräily liitettiin yhteen jo 1970-luvulla

Liikenneinsinööri Mauri Myllylä palkattiin vuonna 1961 Oulun kaupungin palvelukseen ratkomaan autoiluun liittyviä ongelmia. Vastoin oletusta, hän ryhtyikin autoväylien sijaan suunnittelemaan kokonaisuutta, jossa pyörällä ajaminen olisi joustavaa ja turvallista. Pyörätiesuunnitelmat eivät ilahduttaneet kaupungin päättäviä elimiä, joita huolestutti mm. pysäköintipaikkojen katoaminen. Myös kävelykatu Rotuaaria vastaan jaksettiin valittaa. Vastustuksesta huolimatta Ouluun tehtiin pyöräliikenteen ensimmäinen kokonaissuunnitelma jo vuonna 1972. Suunnitelmaa pidetään edelleen yhtenä Suomen parhaista.

Yksi syy miksi Oulu on pyöräilykaupunki ylitse muiden, on tuolloin tehty suunnitelma, missä pyöräliikennettä ei ole pakotettu jo ennestään tukossa oleville autosilloille, vaan jalankulkijoille ja pyöräilijöille on rakennettu suuri määrä omia siltoja. Myllylään peruja ovat myös suorat ja hyvät yhteydet kaupungin keskustasta asuinalueille. Pyöräteitä Oulussa on yli 600 km.

Sykkelit saapuivat

Oulu on pyöräilykaupunki, mutta kaupunkipyörät ovat puuttuneet katukuvasta luvattoman pitkään. Nyt elokuussa 2019 Sykkeliksi nimetyt kaupunkipyörät saapuivat vihdoin Ouluun. Pyöriä on 600 kpl ja asemia 60 kpl.

Olemme käyttäneet kaupunkipyöriä mm. Pariisissa, Lontoossa, Helsingissä, Sevillassa, Nizassa, Tel Avivissa, Budapestissa, Palma de Mallorcalla, Singaporessa, ympäri Saksaa jne. Kaupunkipyörät ovat aivan mahtava lisä matkailijoiden palveluun, mutta tietenkin myös paikallisille. Näitä vaaleanpunaisia ajopelejä on todellakin kaivattu kaupunkiin.

Ehdotus pyöräreitiksi

Tein reitin jonka pituus on 11 km tai enemmän, riippuen siitä kuinka paljon ylimärääräisiä koukkauksia teet. Jos ajat reitin kauniilla ilmalla olet jo todella hyvin kartalla siitä, miltä Oulu kauneimmillaan voi näyttää.

HUOM! Myös talvi toimii. Kevyen liikenteen väylien kunnossapito on priorisoitu autoliikenteen edelle. Eli auraus ennen klo 7, kun lunta enemmän kuin 3 cm. 27% oululaisista pyöräilee  päivittäin tai useita kertoja viikossa sekä kesällä että talvella.

Oulu

Oulu on Paska kaupunni, jota valvoo pullea Toripolliisi

Etsiydy Oulun torille ja halaa pulleaa poliisia. Aikanaan virkapoliisina toiminut mies oli lyhyt, pönäkkä ja punakka. Hänellä oli usein kränää erään Martti -nimisen laukkukauppiaan kanssa. Martti oli kerran ottamassa nokosiaan Torinrannassa penkillä, kun toripoliisi tuli paikalle ja yritti häntä herättää. Lopulta raivoissaan tästä epäesteettisestä makailusta hän huusi: ”Herää! Ekkö nää tiiä kuka mää oon!” Siinä vaiheessa Martti avasi silmänsä ja sanoi: ”Luulekko, että mää oon värisokea.”

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni

Oululla oli aikanaan linnakin – kohti Linnasaarta

Nyt sinun on tehtävä vaikea valinta, miten päin aiot reitin kiertää. Oikeastaan se on ihan sama. Itse lähtisin Raattiin päin, joten paikat on esitelty tässä kirjoituksessa nyt siinä järjestyksessä.

Kun Kauppatorilta suuntaa Poikkisenväylän ylitse kohti Linnasaarta jää vasemmalle puolelle yksi Oulun omituisuuksista. Mereen rakennettu teatteri ja kirjasto. No Oulussa on rakennettu myös yliopisto suolle ja satama maalle, joten se siitä.

Oulu on Paska kaupunni

Linnasaari

Linnasaaressa voi ihmetellä Oulun ystävyyskaupunkeja tai käydä katsomassa Tähtitornia. Rannassa on myös sellainen härveli, jolla ihmiset voivat surffata valjaissa (en tiedä nimeä), mutta seuraaminen on hauskaa.

Linnasaaressa ei ole enää linnaa, mutta aikanaan siellä kyllä oli. Kaarle-herttua huomasi vuonna 1605, että Oulujoen suu oli sopiva linnan ja kaupungin paikka. Hänen käskynsä mukaan tuli ”raivata se saari, jota sanotaan Oulun linnoitukseksi, riistää pois ne puukyhäykset, jotka siellä ovat, ja sitten varustaa linnoitus vallilla tykittämistä varten yltympäri koko saaren”.

Linnan kukoistusaikaa olivat 1600-luvun ensimmäiset vuosikymmenet. Venäläiset polttivat linnan puiset rakenteet suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1715. Linna kohtasi lopullisen tuhonsa 31.7.1793, kun salamanisku sytytti linnan pystyyn jääneet rakennukset tuleen ja asevarastossa ollut mustaruuti räjähti tuhoten loput rakennuksesta lähes kokonaan.

Linnan liittyy myös tarina, jota kaikki oululaisetkaan eivät tunne. Käkisalmesta kotoisin oleva herra Montonen tuomittiin 1600-luvun lopussa moniavioisuudesta linnaan. Siellä hän paranteli hevosia ja sairaita noitakeinoilla ja muutenkin hän eli vankilassa rietasta elämää. Tulenkin hän osasi sytyttää milloin tahtoi. Hänen uskottiin olevan liitossa paholaisen kanssa. Niinpä hänet tuomittiin noituudesta poltettavaksi roviolla vuonna 1690. Ennen tuomioon täytäntöönpanoa hän kuitenkin kuoli. Hänet löydettiin kasvot ruvella, jolloin hänen uskottiin ottaneen yhteen itsensä paholaisen kanssa.

Vanha kivikellari toimii näyttelytilana ja on avoinna Tähtitornin kahvilan aukioloaikoina. Tähtitorni on siis rakennettu linnan vanhan ruutikellarin päälle.

Jos haluaa extrakierroksen, voi ajella joen viertä Ainolanpuistoon ja tulla takaisin Tuiran rantoja pitkin.

Oulu on Paska kaupunni

Raatinsaari ja Kuusisaari

Linnansaaren jälkeen eteen tulee Ämmänväylä, jonka ylitettyäsi oletkin jo Raatinsaaressa sekä Kuusisaaressa. Kaikkihan tietenkin tietävät Kuusisaaressa järjestettävän Qstock-festivaalin. Alue on juuri remontoitu oikein kivasti ja sieltä löytyvät makkaranpaistopisteet, kunnon laiturit, hyvä hiekkaranta ja epäilemättä Oulun helpoiten saavutettava kalastuspaikka.

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni

Oulun vankileiri (myös Raatin vankileiri) oli Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Oulun Raatinsaaressa toiminut vankileiri. Sille oli enimmillään sijoitettuna noin 1 100 punakaartilaista ja työväenliikkeen aktiivia.

Oulu on Paska kaupunni

Koskikeskus

Kuusisaaren jälkeen ylitetään Tuiranväylä ja saavutaan Koskikeskukseen, joka on arkkitehtuuri Alvar Aallon suunnittelema. Toivoniemi on muuten keinotekoinen saari jokisuistossa. Tämä alun perin Oulujokeen työntyvä niemeke muuttui saareksi Merikosken voimalaitoksen Alakanavan kaivutöiden yhteydessä 1948.  Näkymä Merikosken Alakanavaan on yksi lempinäkymistäni Oulussa. Kovalla pakkasella vesi höyryää uskomattoman kauniisti.

Jos haluaa, voi alakanavalla käydä katsomassa rakennelmia tarkemmin. Aikanaan rokastajat iskivät koukkuineen Alakanavan nousulohiin, nykyisin se on ehdottomasti kieletty. Silti näkee suurikoukkuisen vaapun soutua voimalaitoksen alakanavassa. Se on asiana liki sama. Haluan kuitenkin uskoa, että niin heittäjät kuin vetäjätkin ovat 99% kaukana rokastajista.

Oulu on Paska kaupunni

Merikosken Alakanava ja Alakanavan silta

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni

Merijalin ranta ja Lipporanta

Oy Merijal Ab oli oululainen makeistehdas 1900-luvulla. Sen tunnetuin tuote lienee Leijona-pastilli, jonka mainoskyltti löytyy edelleen Tuirasta. Nyt tehtaasta ei ole enää paljoakaan jäljellä, mutta rannan jokisuistonäkymät Hartaanselälle, Raattiin, Kuusisaareen ovat upeat. Täällä näkee lähes poikkeuksetta myös paljon kalastajia. Ja mikäs tuolla on kalastella. Kaunista on!

En tiedä onko Lipporanta vain markkinointinimi uusille asunnoille, vai onko se ihan virallinen nimikin alueella. Joka tapauksessa alue sijaitsee Marijalin ja Toppilansaareen vievän rautasillan välissä. Lipporantaa rakennetaan nyt ahkerasti, kun suuri pilaantuneen maa-aineksen puhdistus on vihdoin ohitse. Kyseisellä alueella toimi aikoinaan huoltoasemia ja varastoitiin öljyä, joka vuosikymmenten aikana sitten pilasi 137 000 tonnia maata.

Merijalin rantaa myötäilevä pyörätie jatkuu Lipporannan kautta kohti Toppilansalmea. Pätkällä on jälleen jumppapaikka, jos haluaa tehostaa liikuntaansa (ja jätskikitska).

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni

Tämä kuva on Lipporannasta

Oulu on Paska kaupunni

Toppilansalmi

Älä käänny rautasillalle, vaan jatka alikulun kautta kohti aivan uusia Toppilanlaitureita. Vasemmalle puolelle jää Toppilansalmi ja oikealle puolelle joukko sataman aikaisia rakennuksia ja rakenteita, sekä muutama kaunis huvila.

Toppilansalmi puhkesi Oulujoen suuressa tulvassa vuonna 1724. Samalla syntyi Toppilansaari. Se on alue, missä olivat Oulun Asuntomessut 2005. Toppilansalmen toisen puolen maa-alueesta taas käytetään nimeä Toppilansalmi. Alueelle loft-asuntoja tekevät rakentajat välttävät tietoisesti pelkkää Toppila-sanaa, sen huonon maineen takia. Meri-Toppila kun on se paikka, mistä poliisit käyvät etsimässä varastetut autot.

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni

Mikäs tämä olikaan? Kuka muistaisi?

Oulu on Paska kaupunni

Oulu on Paska kaupunni

Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab:n huvilarakennus vuodelta 1881

Vaasan höyrymylly, Toppilansalmi

Ellalan huvila vuodelta 1879. Näen oman asuntoni ikkunasta tämän söpön pitsilinnan.

Vanhat aitat – vähiin käy ennen kuin loppuu

Liki Möljänsiltaa sijaisi aikoinaan kaksi vanhaa hirsirakenteista aittaa ja nuorempi suolamakasiini. Rivistön neljäs aitta oli palanut, mutta osia rakenteista on yhä pystyssä. Hirsiaitat kuuluivat jossain vaiheessa Åströmille. Niiden rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta jo 1900-luvun alkupuolella samalle paikalle on kartassa merkitty kolme rakennusta.

Nykyisin jäljellä on enää yksi aitta. 1.5.2015 heräsin klo 02 savun hajuun ja mikäs se siellä paloikaan. Yksi aitta tuhoutui täysin. Toisesta jäi vain vaivoin pystyssä seisova luuranko, joka nyt on jo purettu, mutta kolmas onneksi _vielä_säilyi.

Voit lukea kirjoittamani jutun Toppilansalmen muista vanhoista rakennuksista, sekä rantarakenteista täältä.

Vaasan höyrymylly, Toppilansalmi

Oulu

Toppilansalmi ja Toppilansaari

Toppilansalmen alueella on paljon rakennustöitä, eli joudut hieman sompailemaan päästäksesi Möljän sillalle.(Möljä = satama-aallonmurtajaan liitetty satamalaituri). Möljänsillalta avautuu nätti näkymä kohti merta ja suistoa.

Jos haluat voit ajaa rantaa eteenpäin ja käydä kurkistamassa Tornion maihinnousun muistomerkkiä, joka löytyy rantarakenteiden lopusta. Jatkosodan aikana, Neuvostoliiton painostamisen seurauksena, suomalaisten oli aktivoiduttava karkoittamaan saksalaiset Lapista. Ideoitiin maihinnousu saksalaisten selustaan Kemissä. Jalkaväkirykmentti 11 sotilaat kuitenkin huutelivat pitkin Oulua olevansa menossa vapauttamaan Kemin, jolloin operaation johto totesi yllätyshyökkäyksen idean romuttuvan hyvää vauhtia. Niinpä uudeksi kohteeksi valittiin Tornio, jonne sitten lähdettiin laivoilla Toppilan satamasta.

Ylitettyäsi sillan aja Pitkänmöljäntietä niin pitkälle kuin pääset. Siellä tulee vastaan ensin kääntöympyrä ja sitten luonnonvarainen hiekkaranta, jonka aallonmurtaja ulottuu kauas, liki väylälle asti. Jos satut tänne juhannuksena, alueella poltetaan perinteisesti kokko. Tuolla on myös paljon tyrnipensaita, jotka syksyisin vain odottavat marjojen kerääjiä.

Aalonmurtajan kärjestä löytyvät ILO-kivet, joka on kuvanveistäjä Minna Kangasmaan teos vuodelta 2005. Kannattaa käydä kurkistamassa. Saatat joutua hymyilemään.

Vaasan höyrymylly, Toppilansalmi

Vaasan höyrymylly ennen

Oulu

Oulu

Oulu

Oulu

Nallikari

Palaa takaisin Pitkänmöljäntielle päin ja koukkaa liikenneympyrästä heti oikealla ja aja Oulun Asuntomessutalojen takaa kohti Nallikaria, eli Nalskua. Samalla voit ihailla 2000-luvun ÖKY-arkkitehtuuria. Kiinnitä huomiosi erityisesti taloon, jonka julkisivu on negatiivisessa kulmassa.

Kun Nallikaria on koluttu riittämiin, suuntaa hotelli Edenin ohitse kohti Holstinsalmentietä. Jos intoa riittää, alueella risteilee valtavasti erilaisia kävelyteitä, joita on kiva ajaa myös pyörällä. Hietasaaren isojen kuusiaitojen kätköissä on monta kaunista kaupunkiporvareiden kesähuvilaa, joiden rakennuskannassa on nikkarityylin, jugendin ja klassismin tyylipiirteitä.

Merenrannassa sijaitsee myös Loistokarin lintulava (myös liikuntarajoitteiset), sekä Rantakurvin lintutorni (paljon kiipeämistä, alastulo ikävää allekirjoittaneelle korkeanpaikankammoiselle). Näille pääsee Eedenin eteläpuolelta pyörätietä pitkin. Reitti on merkitty nimellä ”Lintutornin reitti”. Tätä Lintutornin reittiä on mahdollista ajaa liki Pikisaaren asti.

Lintubongareille tiedoksi, että alueen lajeja ovat: punajalkaviklo, sinisorsa, tukkasotka, silkkiuikku, merihanhi, telkkä, tylli, lapinsirri, rantakurvi, keltasirkku, peippo, pajulintu, fasaani, uuttukyyhky, nokkavarpunen, mustarastas, kultarinta, mustapääkerttu, pensaskerttu, lehtokurppa, sarvipöllö, pikkutikka, lokki, tiira sekä räyskä.

Oulu

Pikisaari

Nyt matka jatkuu Holstinsalmentietä kohti Pikisaarta kauniin sillan kautta. Ihaile rauhassa näkymää, joka aukeaa kohti Oulunjoensuistoa ja Rommakonselälle.

Pikisaareen liikenneympyrän saavuttuasi, koukkaa jyrkästi kohti rantaa. Siellä kulkee pieni pyörätie, joka johtaa söpölle huvimajalle. Se on hieman sellainen salaisuus, jonka olemassaolosta moni oululainenkaan ei tiedä.

Pikisaari on saanut nimensä sinne 1600–luvulla perustetusta pikiruukista, eli pienpolttoon liittyvästä toiminnasta. Saarella asui alunperin vain luotseja, myöhemmin sinne keskittyi myös laivanrakennusteollisuutta. Petollisen luotsin takia englantilaiset löysivät väylän Ouluun ja Pikisaari poltettiin maan tasalle Oolannin sodassa 1854.

Saarelle keskittyi myöhemmin laivanrakennusteollisutta, Oulun kaupungin omistama viinanpolttimo sekä emalitehdas. Nykyisin Pikisaarta hallitsee raharikkaiden ”uusvanha” rakentaminen, joka hiljalleen tuhoaa saaren vanhan rakennuskannan ja väljyyden. Niin oululaista …

Oulu

Oulu

Oulu

Oulu

Merimiehenkotimuseo toimii Oulun Pikisaaressa sijaitsevassa Matilan talossa, joka on kaupungin vanhin säilynyt puutalo. Se näytti kuitenkin olevan kiinni kuvatessani taloa

Sokeri-Jussi

Palaa takaisin Pikisaareen ja tee kierros katsellen vanhoja taloja. Sokeri-Jussin kievari oli alunperin laivaveistämön konepajarakennuksena toiminut makasiini ja se on noin 150 vuotta vanha.

Sokeri-Jussin nimi juontaa vuorineuvos Johan Grunströmiin (1877 – 1953). Vuorineuvos humpsahti kerran Helsingin Töölön tehtaalla tuhannen litran siirappisäiliöön. Hullustihan siinä olisi käynyt, ellei reppunsa ja termospullonsa unohtanut tehdastyöläinen olisi sattunut palaamaan työpäivän päätteeksi tehtaalle. Hän veti pomonsa liemestä kuiville. Seikkailun jälkeen vuorineuvosta nimitettiin yleisesti Sokeri-Jussiksi.

Oulu

Nyt ei enää tarvitse kun ylittää yksi silta ja sitten onkin torilla takaisin. Toivottavasti nautit retkestä.

Oulu

Oulu

Kiikelin rantaa

Oulu

Lisää kirjoituksia samalta maantieteelliseltä alueelta

15 comments

Sirpa Stoor 26 kesäkuun, 2020 - 10:23 pm

Linnansaari, ei Linnasaari 😀

Reply
Kierikkikeskus | Yli-Ii on poroja ja kivikautta - TÄMÄ MATKA 16 syyskuun, 2019 - 5:44 pm

[…] yhdistyivät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi. Yli-Iin asukasmäärä lienee nykyisin noin 2000. Triviaalitietona mainittakoon, että […]

Reply
Paula - Viinilaakson viemää 7 heinäkuun, 2017 - 7:11 pm

Minä olen aina tykännyt Oulusta 🙂 eli ei se niin paska ole… ha ha! Olen kotoisin Kokkolasta joten Oulu kun oli ”suhteellisen” lähellä niin siellä tuli aina joskus käytyä viikonloppureissulla tyttöjen kanssa. Viimeisestä kerrasta on kylläkin aikaa, taisi olla Oulun kuninkuusravit. Pysähdyimme siellä myös usein matkalla sukulaisten luo Kemiin. Tykkäsin myös että Oulussa oli kivoja ruokapaikkoja ainakin ennen. Paljon tuli tässä taas paikkoja joita voisi ensi kerralla käydä katsomassa. Mutta sellainenkin kuva on jäänyt mieleen, että talvella siellä on toooodella kylmä 🙂 vai ollaanko vaan satuttu pahimpiin pakkasiin.

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 8 heinäkuun, 2017 - 8:49 am

Kyllähän se kylmä Oulussa on, kun niin pohjoisessa ollaan. Toisaalta se kylmyys on välillä siedettävämpää kuin Helsingissä. En osaa sanoa miksi, mutta Oulussa se pakkanen on jotenkin lempeämpi, ei niin raaka. -15 on Oulussa ihan OK, Helsingissä tuntuu, että sielu jäätyy.

Meillä pojat kulkevat pyörillä kouluun kesät talvet, kuten liki kaikki koululaiset. Ei ole vielä sellaista pakkasta ollut, että pojat olisivat siitä kitisseet. Se on ihan varuste kysymys. Samoin Teppo polkee pyörällä talvisin. Itse en talvipyöräilystä pidä, koska pelkään liukkautta.

Reply
Teija / Lähdetään Taas 6 heinäkuun, 2017 - 2:12 pm

Hahhaa 😀 Noilla liikennesäännöillä pääsee varmasti pitkälle 😀

Tämä täytyykin seuraavalla Oulun reissulla kaivaa esille. Olen ainakin toistaiseksi käynyt Oulussa pari kertaa vuodessa ja aina on kiva nähdä jotain uutta!

Reply
Pirkko / Meriharakka 3 heinäkuun, 2017 - 8:31 am

Ouluun tulossa vajaan viikon päästä! Tosin olemme siellä vaan sunnuntai-illasta tiistai-aamuun ja maanantaina on tarkoitus käydä Hailuodossa katsomassa Marjaniemen majakka. Mutta eiköhän nyt ainakin Toripoliisi ehditä käydä katsastamassa!

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 3 heinäkuun, 2017 - 10:01 am

Tervetuloa!

Hailuoto on kyllä ihana paikka. Tänä vuonna en ole vielä ehtinyt siellä käydäkään. Varokaa paarmoja!

Kyllähän se selfie pitää toripolliisin kanssa ottaa : D

Reply
Katja/historiadeviajes 3 heinäkuun, 2017 - 4:42 am

Tää oli kattava postaus ja tuo reitti on kyllä tosi kiva! Pyöriä saa vuokrattua naltsusta tai mustosen pyörästä rautatienkadulta ainakin 🙂 joillain hotelleilla on pyöriä asiakkaille myös.

Matkailuneuvonnasta saa eri teemallisia pyöräilykarttoja ilmaiseksi (ainakin perus kierros ja muuntamo pyöräilykierros viime kesänä) Toivottavasti mahdollisimman moni löytää pyöräilemään Ouluun!

Reply
Anna 5 heinäkuun, 2017 - 9:52 am

Kiitos tuosta pyörävuokrausvinkistä. Scandikissakin näytti olevan pyöriä hotelliasiakkaille!

Täytyy tunnustaa, että en ole koskaan käynyt Oulun matkailuneuvonnassa. Pitäisiköhän käydä… : D

Reply
Johanna @ Out of Office 2 heinäkuun, 2017 - 11:01 pm

Ristus miten tyhjentävä juttu! Jotenkin tuli sellainen tunne, että ei mun sinne Ouluun enää tarvitse tullakaan, kun just istuin sun pyörän tarakalla 😉

Aivan loistavat nuo oululaiset liikennesäännöt. Voisi kyllä soveltaa muuallakin.

Reply
Anna 5 heinäkuun, 2017 - 9:53 am

Nuo oululaiset liikennesäännöt ovat kyllä jonkun todellisen irvileuan aikanaan kirjoittamat. Ja kaiken lisäksi ne ovat liki totta. Liikennevaloissa kun ei voi koskaan luottaa siihen, että oululainen pysähtyy punaisiin …

Reply
Stacy 2 heinäkuun, 2017 - 6:37 pm

Minun pitää tulla Ouluun, mutta kaupunki on jäänyt minulle joka kerta vähän ontoksi. Johtuisikohan se siitä, että kahtena viime kertana se on ollut kaatosateen kastelema, jolloin kaikki nurmikot ovat muuttuneet soiksi ja kaikki kadut täyttyneet kuralätäköistä. Rantakurvi on syy itsessään tulla Ouluun, mutta pelkäänpä, ettei sitä olla nähty Oulussa toviin. Tai no, tämä on totuus, vuosituhannen havainnot:
Rantakurvi 20.8.2007 Oulu Hietasaari, Rantakur… 1 Räyskien häiritsemänä al… Jukka Koskelainen
Rantakurvi 13.5.2007 Oulu Hietasaari, Rantakur… 1 p ks http://lists.oulu.f… Minna Mikkola, Tuomas …
Rantakurvi 4.9.2006 Oulu Hietasaaren lintutor… 1 kiert Istvan Kecskeméti, Ask…
Rantakurvi 13.5.2006 Oulu Haukipudas, Kraaseli 1 p ei soidinta Jukka Piispanen

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 2 heinäkuun, 2017 - 7:49 pm

Heh, minä en ole mikään litujen asiantuntija, ja siksi kävinkin vakoilemassa nimenomaan Hietasaaren eläinkartoitusta. Mielenkiintoista, että siellä listalla tuo lintu mainitaa, jos mahdollisuudet sen näkemiseen ovat noin huonot. Teoriassa siis sen voisi nähdä, käytännössä kukaan ei ole nähnyt kymmeneen vuoteen…

Reply
Marjatta Halttu 2 heinäkuun, 2017 - 1:50 pm

Rakennus josta kysyt ”Mikäs tämä olikaan? Kuka muistaisi?” siirrettiin Oulun rautatieasemalta joku vuosi sitten. Siihen on ollut suunnitteilla kunnostaa asuntoja jotka muistan nähneeni myynnissä vuosi-pari sitten. En tiedä miksi ei ole edennyt. Myynnissä niitä ei taida kuitenkaan nykyään näkyä yleisissä portaaleissa. http://vaunut.org/kuva/77266?s=1 tämä lähde sanoo sen olevan ”ratainsinöörien konttori”. Ja on siis samalla viereisellä tontilla kuin vanha Toppilan aseman rakennus.

Reply
Anna | TÄMÄ MATKA 2 heinäkuun, 2017 - 1:57 pm

Kiitos!

Hämärästi muistan, että rautatieasemalta siirettiin joku rakennus johonkin, mutta en ole tajunnut, että se oli tämä.

Reply

Leave a Comment