Isäni (1944-2015) – Kumihuulet kuplan keksii

by Anna

Oma poikani kävi kutsunnoissa tällä viikolla. Olihan se nuorelle miehelle jännittävä paikka. Sodankylä kutsuu vuonna 2022 tammikuussa. Pääsee hän toki aikaisemminkin – jos haluaa. Lapsi on semmoinen erittäin harkitseva ja analyyttinen, tyyliä “herra professori” (toisin kuin nollasta sataan sähäkästi tulistuva äitinsä). Kumpikin jakaa kuitenkin ymmärryksen kirjanpitäjämäiseen pilkkutarkkuuteen (siis tuloissa ja menoissa, ei kirjoitetussa kielessä) ja todellakin on “tarkan Markan -ihminen”. Poika tutkii nyt eri mahdollisuuksia ja miettii niiden tuomia etuja urakehitykseen ym. Tarkoitus on kuitenkin olla kauemmin armeijan harmaissa, kuin minimi vaatii.

Ja tästäpä päästään jouhevasti isänpäivään. Lainaan erään päättäjän päivitystä, koska se on kaiken kattava:

Oikein mukavaa isänpäivää kaikille isille, heidän lapsilleen ja näiden äideille! Vaikka nykyään melkein kaikessa vallitsee suuri hajaannus ja jyrkät jakolinjat, isä, lapsi ja lapsen äiti ovat asioita, jotka koetaan kaikissa piireissä suunnilleen samalla tavalla. – Halla-aho 8.11.2020

Sattumalta kävin läpi isäni Heikki Hännisen (mm. Oy Karl Fazer Ab:n kirjanpitäjän) jäämistöä juuri tänään, isänpäivänä, ja löysin vanhan Merisotakoulun vuosikirjan (palveli Suomenlinnassa). Isäni kohdalla siinä lukee näin hieman kryptisesti: “Kumihuulet kuplan keksii, kumihuulet huomataan, kumihuulet vaahto peittää, niillä lomat korjataan.”

Luin tuota riimiä pitkään ja pyörittelin kaikki mahdolliset vaihtoehdot. En kuitenkaan löytänyt mitään yhtymäkohtaa. Oli pakko soittaa äidilleni ja kysyä: “Mikä ihmeen kumihuulet?” Epäilen nimittäin vahvasti, että ennen syntymääni sanoilla olisi ollut millään tavalla nykyisesti tarkoitettua rasistista tarkoitusta.

Vastaus oli helppo. Kyse on Johnny Liebkindin kappaleesta “Hymyhuulet” ja riimistä:

Hymyhuulet suukon saavat, hymyhuulet huomataan.
Hymyhuulet parin löytävät, ja valat vannotaan.
Onnenapilaa et kaipaa, ne on tuskin tehokkaat.
Kun hymyhuulet sulla on, niin suukon kyllä saat.

Isäni oli siis ns. supliikkimies, eli ihminen joka on taitava puhumaan ja mahdollisesti hurmaa kuulijansa; mies, jolla on sana hallussa. Lomia siis löytyi. Hyvä niin!


Ei liity asiaan, mutta sain kuulla ja tulkoon siis mainituksi, että eräillä juhlapäivällisillä äitini (siin isäni puheenjohtajuuden takia) oli istutettu jo edesmenneen entisen puolustusvoimain komentajan ja amiraali Jan Gottfrid Klenbergin (22.8.1931-28.8.2020) viereen. Oli kuulemma todellinen herrasmies!

0 comment

Leave a Comment