Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo

11,8K

Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo | Keskeinen holokaustin muistopaikka

Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo. Arbeit Macht Frei, eli Työ vapauttaa -kyltti piirtyy tummana kirkkaan sinistä taivasta ja puiden vihreitä lehtiä vasten. Näiden rautakirjainten alta alkaa turistin taivallus läpi Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseon. Harva matkailija tietää, että hän on ollut keskitysleirin alueella jo pitkän tovin.

Kaikki parkkipaikat, kahvilat ja matkamuistomyymälät sijaitsevat entisen natsien keskitysleirin Auschwitz I sisäpuolella. Turisti on paikoittanut autoaan ja jonottanut pääsylippua leirille juuri niillä paikoilla, mihin myös vankikuljetukset saapuivat ja missä vangit saivat ensikosketuksen keskitysleiriin.

---

Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo on niin laaja kokonaisuus, että kokemus oli jaettava kahteen postaukseen. Tämä on ensimmäinen osa.

Estimated reading time: 19 minuuttia

Auschwitz-Birkenau on synonyymi natsien tuhoamisleirille

Auschwitz-Birkenau on epäilemättä maailman kuuluisin tuhoamisleiri. Siinä, missä muut keskitysleirit ovat voineetkin jäädä kaiuiksi historiantunneilta, on Auschwitz-Birkenau nimenä synonyymi natsien kuolemanleireille.

Vuonna 1940 saksalaisten hyökkäys Eurooppaan oli hyvässä vauhdissa. Operaatio Barbarossa aiheutti sen, että Saksan armeija eteni syvälle itään, ja saksalaisten vallan alle jäi valtava määrä juutalaisia. Hitler oli jo keväällä määrännyt, että Saksan käsiin joutuvat juutalaiset piti tappaa. Tämä ei silti vielä ollut selkeä tuhoamiskäsky. Konkreettiset askeleet kohti ”lopullista ratkaisua”, jokaisen juutalaisen murhaamista, otettiin syksyllä 1940. Tällöin Hitlerin ja Himmlerin tapaamisissa saatiin aikaan päätös kaikkien Euroopan juutalaisten murhaamisesta.

Operaatio Reinhard on koodinimi, jolla tarkoitetaan natsien suunnitelmaa tuhota Puolan juutalaiset. Kun natsit käynnistivät operaatio Reinhardin, he aloittivat välittömästi kolmen tuhoamisleirin rakentamisen Puolaan marraskuussa 1941. Näitä pääleirejä olivat Treblinka, Sobibor ja Belzec.

On tärkeää ymmärtää, kuinka järjestelmällistä natsien toiminta oli. Yleisnimike ”saksalaisten ylläpitämä leiri” pitää allaan useita erilaisia leirejä, joilla kaikilla oli eri tarkoitus, mutta jotka tähtäsivät samaan päämäärään: lopulliseen ratkaisuun. Oli olemassa vanki- ja läpikulkuleirejä, keskitysleirejä, keräyspaikkoja, työleirejä, vankileirejä, ghettoja, sekä tuhoamisleirejä. Monet leirit olivat kahden leirin yhdistelmiä. Auschwitz-Birkenau oli työ- ja tuhoamisleiri.

Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo | Auschwitz-Birkenau keskitysleirin synty

Natsi-Saksan keskitysleirijärjestelmä perustettiin heti Adolf Hitlerin noustua valtaan 1933. Natsit etsivät jatkuvasti lisää paikkoja uusille tuhoamisleireille. Ensimmäinen ja vanhin leiri eli pääleiri perustettiin entisille kasarmialueille ja -rakennuksiin Etelä-Puolan Oswiecimissa. Tällä leirillä sijaitsi leirikomentajan toimisto sekä suurin osa muista SS-toimistoista. Alue sai myös uuden nimen: Auschwitz.

Leireille vangittiin poliittisia toisinajattelijoita, homoseksuaaleja, romaneja, mielisairaita, pappeja ja Jehovan todistajia. Auschwitziin kuljetettiin aluksi erityisesti puolalaisia natsien vastustajia.

Himmler määräsi pian Auschwitzin keskitysleiriä laajennettavaksi alkuperäisestä 10  000:sta vangista 30 000:teen. Hänellä oli idea, jonka mukaan osa vangeista tulisi valmistamaan rakennusmateriaalia Hitlerin suurisuuntaisiin rakennushankkeisiin Berliiniin, ja loput toimisivat orjatyövoimana lähellä sijainneissa yksityisissä tehtaissa, jotka valmistivat sodan kannalta hyödyllisiä tarvikkeita.

Vuonna 1940 saksalaisten hyökkäys Eurooppaan oli hyvässä vauhdissa. Kun Saksan armeija eteni itään, neuvostoliittolaisille sotavangeille tarvittiin lisää tilaa. SS johto päätti laajentaa Auschwitzin leiriä Birkenaun kylän lähistöön. Auschwitz-Birkenau oli syntynyt.

Auschwitz I oli pääleiri, jossa sijaitsee nykyisin Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo. Auschwitz II eli Auschwitz-Birkenau oli varsinainen tuhoamisleiri, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Auschwitz I museoalueesta. Auschwitz III eli Monowitz oli pakkotyöleiri, joka sijaitsi IG Farbenin nitriilikumitehtaan vieressä.

Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo | Kukaan ei tiedä tarkasti kuolleiden määrää

Auschwitzin uhrien määrä ei ole koskaan selvinnyt tarkasti. Eikä se tule koskaan selviämäänkään, sillä ns. vankinumero annettiin esim. vain 400 000 vangille, ei siis välittömästi teloituksiin vietäville. Yhdessä säilyneessä kuljetusraportissa näkyy hyvin, miten suoraviivaista natsien toiminta oli myös muiden, kuin juutalaisten kohdalla: ”Vajaamieliset, idiootit, vammaiset ja sairaat täytyy pikimmiten poistaa likvidoimalla leirin taakan helpottamiseksi”. 

Olemassa olleet dokumentit tuhottiin natsien toimesta heidän hylätessä leiri. Uhrien määrää on arvioitu jäljelle jääneiden saapumislistojen, leirin SS sotilaiden Berliinin viranomaisille lähettämien ilmoituksien, sekä mm. vankien alkuperämaiden viranomaisten kanssa käydyn kirjeenvaihdon (johon on dokumentoitu kuljetusten valmistelu, juna-aikataulut sekä juutalaisten määrät ja tarkat nimilistat), perusteella. Kannattaa huomioida, että ne maat, jotka lähettivät omia juutalaisiaan Auschwitzin kaasukammioihin, saattoivat/saattavat myös olla haluttomia selvittämään omaa osuuttaan.

Kuolleiden juutalaisten määrä on liikkunut alle miljoonasta yli kuuteen miljoonaan. Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo piti kiinni neljän miljoonan uhrin lukumäärästä aina 1990-luvun alkuun saakka, kunnes se otti käyttöön uusimman arvion 1,1 miljoonasta juutalaisesta uhrista.

Olennaista ei ole se, kuoliko Auschwitz-Birkenaussa 800 000 ja 1 300 000 ihmistä. Olennaista on se, miksi näin tapahtui ja voiko se tapahtua uudestaan. 

Vuonna 1994 Ruandassa teurastettiin 780 000 ihmistä vain 100 päivässä. Ruandan kansanmurhassa murhatahti oli jopa suurempi, kuin koko holokaustin toteutusaikana, vaikka se tehtiin hyvin organisoimattomasti verrattuna natsien tehokkaaseen kuolemankoneistoon. Kansanmurha ei siis välttämättä vaadi kehittynyttä tekniikkaa tai valtaisia resursseja taakseen. Oikein valjastettuna viha riittää. Joten kyllä – se voi tapahtua uudestaan.

Arbeit Macht Frei, Työ vapauttaa -kyltti on varastettu moneen kertaan

Arbeit Macht Frei, eli Työ vapauttaa -kyltti kirjoitettiin Auschwitzin keskitysleirin portille leirin ensimmäisen komentajan Rudolf Höss:in toimesta. Höss oli jo luonut uraa mm. Dachaun keskitysleireillä ja ”Arbeit Macht Frei” oli myös Dachaun keskitysleirin motto. Lausetta voi nähdä myös muiden keskitysleirien portinpielissä. 

Arbeit Macht Frei, eli Työ vapauttaa -kyltti on varastettu vuosien saatossa moneen kertaan. Ensimmäisen kerran kyltti varastettiin jo heti leirin vapautuksen aikoihin, kun Neuvostosotilaat pakkasivat sen junaan mukaansa ”matkamuistona”. Leirin entinen vanki onnistui saamaan kyltin takaisin antamalla sotilaille pullollisen vodkaa. Viimeksi kyltti katosi vuonna 2009 ja löydettiin palasiksi pätkittynä. Konservaattoreilta kului puolitoista vuotta sen kunnostamisessa.

Nykyisin Arbeit Macht Frei  -kyltin tilalla keskitysleirin portin yläpuolella on siitä tehty kopio, eikä alkuperäistä kylttiä aiota enää asentaa portille.

Arbeit Macht Frei -kyltin ”kuuluisuus” on outo asia, sillä suurin osa  Auschwitzin keskitysleirin uhreista ei ikinä nähnyt edes koko kylttiä, saati sitten kävellyt sen alitse. Juutalaiset purettiin nimittäin junasta Birkenaun ns. Judenrampella, ja kuljetettiin sieltä Birkenaun tuhoamisleirille.

Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo | Näyttely vie läpi leirin arjen ja kauhujen

Auschwitz I museoalueella näyttelyt on sijoitettu kolmekerroksisiin punatiilisiin kasarmirakennuksiin. Kierros etenee rakennuksesta toiseen ja läpi käydään leirin arkea, rangaistuksia ja merkittävimpiä tapahtumia leirillä. Kierroksella nähdään myös krematorio, kaasukammio ja joukkohirttopaikka.

Rakennus nro 11 oli aikanaan kuulustelukeskus ja sen pihamaalla sijaitsee muuri, jota vastaan vankeja teloitettiin ampumalla. Muurista on tullut yksi leirin tärkeimmistä muistopaikoista, sillä paavi Benedictus XVI rukoili sen edessä vuonna 2006. Mieleen ovat jääneet myös Paavi Johannes Paavali II:n sanat: “Auschwitzissa ei voi ainoastaan käväistä. Täällä on mietittävä syvällisesti sitä, missä vihan rajat kulkevat”.

Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo | Näyttely keskittyy paljolti määriin

Kun venäläisjoukot saapuivat Auschwitziin 27. tammikuuta 1945 leirin varastoista löytyi valtavat määrät vangeille kuulunutta tavaraa. Osan natsit olivat ehtineet räjäyttää, mutta jäljellä jäi mm. 836 255 naisten päällystakkia, sekä 7,7 tonnia kuljetusvalmiiksi pakattua ihmisten hiusta. Näyttelyssä onkin useita huoneita täynnä matkalaukkuja, proteeseja, hiusharjoja, lasten vaatteita, juutalaisia rukousšaaleja, leluja, kasvorasvapurkkeja, silmälaseja, lusikoita, tupakkakoteloita jne.

Olen kiertänyt paljon erilaisia museoita ja näyttelyitä, joissa käsitellään holokaustia. Tällaiset näyttelyt, missä samaa tavaraa tuodaan vitriineihin metreittäin, menevät helposti määrällä mässäilyksi. Matkalaukkukasat saavat toki tajuamaan surmansa saaneiden ihmisten määrän, mutta esittelemällä massaa, jäävät yksittäisten ihmisten kohtalot täysin pimentoon. Kuitenkin jokainen surmansa saanut oli yksilö.

Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo | Kaasukammio ja krematorio 

Kaasukammio ja krematorio ovat monelle kierroksen kauhistuttavin (ja odotetuin) kohde. Opas ei välttämättä kerro asiaa kovin selkeästi, mutta nähtävät uunit, lavetit ym. ovat kopioita.

Avoinna oleva pieni kaasukammio on ”aito”, mutta siihen on tehty paljon muutoksia. Mm. sen katossa olevien Zyklon B -sisäänlaittoluukkujen paikkoja on muutettu turisteille paremmin näkyviksi museon toimesta. Kaasukammiota käytettiin viimeisen kerran joulukuussa 1942, vaikka krematorion uunit siellä toimivat heinäkuuhun 1943 saakka.

Varsinainen tuhoamisleiri sijaitsi Birkenaussa ja siellä ei ole enää yhtään mitään jäljellä, sillä natsit räjäyttivät kaasukammiot ja krematoriot ennen leirin hylkäämistä.

Holokaustin kiistäminen

Se, että nähtävissä ei ole riveittäin polttouuneja ja kaasukammioita, on erittäin hyvä asia. Keskitysleirien ei tule olla paikka, johon keräännytään töllistelemään makaabereita yksityiskohtia. Valitettavasti se, että jäljellä ei ole enää alkuperäisiä rakennuksia, ruokkii myös huuhaata ja näennäistiedettä.

Holokaustin kiistäminen kuuluu olennaisena osana monien juutalaisvastaisten liikkeiden maailmankuvaan. On myös paljon yksittäisiä ihmisiä, jotka pitävät väitteitä juutalaisten kaasuttamisesta salaliittona mitä milloinkin vastaan. Keskeisin väite on, että yksittäisiä juutalaisten surmia ja kaasutuksia toki oli, mutta järjestelmälliset joukkoteloitukset eivät kuuluneet natsien politiikkaan.

Suomessakin on asiaan keskittyneitä blogeja ja sivustoja, joissa viljellään muka tieteellisiä todisteita tyyliin: ”kemiallis-fysikaalisin perustein todistajien väittämät joukkokaasutukset sinihapolla väitetyissä Auschwitzin ”kaasukammioissa” eivät voineet tapahtua” tai ”käytetty metodi ei tarjoa luotettavia tuloksia syaniditasoille jotka ovat lähellä havaintojen raja-arvoja”. En linkkaa niille hyvästä syystä, mutta haluan esitellä yhden casen, joka on hyvä esimerkki siitä, millaisilla lillukanvarsilla asiaa yritetään todistaa.

Yksi holokaustin kieltämisen klassikkoväite on, että Birkenaun krematorion kellaria ei olisi käytetty kaasukammioina sen sisäänpäin avautuvan oven takia. Oven avaaminen kaasutuksen jälkeen olisi ollut siis mahdotonta lattialla olevien ruumiiden takia. Tila on siksi holokaustin kieltäjien mielestä ruumishuone luonnollisesti kuolleille vangeille.

Väite perustuu siihen, että joissakin vuodelta 1942 olevissa rakennekuvissa ovi todellakin avautuu sisäänpäin. Tätä ”saranaongelmaa” on toitotettu todisteena niin ahkerasti, että tämänkin vierailun kohteena olevan kaasukammion (siis väärä kammio, väärä leiri) ovenpieliä kuvattiin ahkerasti.

Krematorioitten suunnittelija, arkkitehti Walter Dejaco kertoi oikeudessa sodan jälkeen, että alkujaan vuonna 1942 suunnitelmissa kyse oli ruumiskellarista, mutta joka kuitenkin alkuvuonna 1943 muutettiin kaasukammioiksi. Se, miksi käyttötarkoitusta (ja se ovi) muutettiin johtui siitä, että ”lopullinen ratkaisu” oli päässyt kunnolla vauhtiin ja kaasukammioiden kapasiteetti ei riittänyt alkuunkaan, sillä Puolan ghetoissa odotti edelleen 2,3 miljoonaa juutalaista.

Jos olisit keskitysleirin komentaja ja tehtäväsi olisi hävittää juutalaiset, mustalaiset, homot ja mitä karjavaunuissa nyt satuttiinkaan leirille kuljettamaan, niin ripottelisitko kaasukammiot ja krematoriot hankalasti ympäri leiriä, vai sijoittaisitko ne tehokkaasti päällekkäin?

Alkuvuodesta 1943 piirustuksista poistettiin normaaliin ruumiskellariin kuuluva ruumisluiska ja sen tilalle piirrettiin ”riisuuntumishuoneeksi kutsuttuun kammioon”, eli kaasukammioon johtavat portaat. Ruumiit olivat siis oppineen kävelemään…

---

Vierailu onnistuu myös omatoimisesti

Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseo on noussut keskeiseksi natsien tekemän joukkomurhan muistopaikaksi. Turistien määrä on kasvanut tasaisesti siitä asti, kun Puola liittyi EU:hun vuonna 2004. 

Olen vieraillut Auschwitz-Birkenau keskitysleirimuseossa kahteen otteeseen. Vuonna 2018 ja 2024. Kumpanakin kerralla olen ollut liikkeellä autolla. Matkaa Krakovasta museolle on n. 60 km ja Auschwitz löytyi navigaattorin avulla 40 000 asukkaan Oswiecimin kaupungin vierestä. Alueella on suuri maksullinen parkkipaikka, jonka yhteydestä löytyvät myös vessat.

Sisäänpääsy on ilmainen ellei osallistu ohjatulle kierrokselle, mutta molemmissa tapauksissa sisäänpääsy tulee kuitenkin varata jo etukäteen. Kaikilla kävijöillä on oltava henkilökohtainen pääsylippu ja henkilötodistus mukanaan. Vierailijoita otetaan sisään vain rajattu määrä päivässä, joten päivän liput saattavat olla loppuunmyytyjä jo useita viikkoja etukäteen. 

Lippu kannattaa varata hyvissä ajoin netistä, mikäli haluaa englanninkielisen opastuksen. On mahdollista myös päästä seuraavalla vapaalle kierrokselle pienellä jonotuksella, mutta tällöin tarjolla voi olla vain esim. espanjaa tai puolaa. Heinäkuussa 2024 otin ensimmäisen mahdollisen vapaan kierroksen (Espanja) ja liityin sitten alueella englanninkieliseen ryhmään.

Lippuja ostaessa tulee ilmoittaa nimi ja liput sekä henkilöllisyys tarkistetaan vielä ennen alueella pääsyä uudestaan portilla. Tavarat läpivalaistaan. Alueelle ei saa tuoda A4 kokoa suurempia laukkuja. Suuremmat laukut voi jättää varastoon pientä maksua vastaan. Juomapullot, sateenvarjot ja järjestelmäkamerat sallitaan, eväitä ei. Turvatarkastuksen jälkeen jaetaan audioguide -laitteet kuulokkeineen.

Ohjatun kierroksen pituus oli Auschwitz I puolella noin 1,5-2 tuntia. Vierailuun kuului bussikuljetus Auschwitz II, eli Auschwitz-Birkenau tuhoamisleirille ja takaisin. Auschwitz II puolella käynti vie kuljetuksineen toiset 1,5-2 tuntia. 

Ennen vierailua katsotaan elokuvamuodossa lyhyt kertaus historiasta. Museoalueelle kuljetaan nykyisin avonaista käytävää pitkin, jossa kaiuttimista luetellaan leirillä olleiden ihmisten nimiä. Natseille he eivät olleet muita kuin numeroita.