Majdanekin keskitysleiri Lublinissa Puolassa

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa Puolassa

lokakuu 28, 2018

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa Puolassa –  “Minä olen juuri nähnyt kauhistuttavimman paikan maan päällä” – toimittaja W.H Lawrence

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa Puolassa on sijainniltaan erityinen. Muut keskitysleirit rakennettiin kauas maaseudulle, mutta Majdanekin keskitysleiri sijoitettiin vain muutaman kilometrin päähän Lublinin kaupungista Itä-Puolassa. 

Majdanekin keskitysleirin ympärille ei koskaan rakennettu mitään korkeita muureja tai aitoja estämään näkyvyyttä. Koska Majdanekin keskitysleirin ensimmäisiä vankeja olivat nimenomaan Lublinin ja sen ympäristön juutalaiset, tuntuu ajatus esteettömästä näkymästä ympäristöön jotenkin erityisen julmalta. Leirille tuodut näkivät kaksoinpiikkilanka-aitojen takana vanhan kotikaupunkinsa, jonne ei ollut mitään toivoa päästä enää palaamaan.

Myös Lublinin kaupunkilaisten on täytynyt olla hyvin tietoisia Majdanekin keskitysleiristä. Koko suuri kenttä, jossa sijaitsivat asuinparakit, vartiotornit sekä krematorion tiiliset savupiiput näkyivät leirin ohittavalla päätielle, sekä kaupunkiin hyvin. Leirin päällystö myös asui kaupungissa. On hyvin vaikea tietää, ymmärsivätkö ihmiset oikeassa mittakaavassa, mitä leirillä tapahtui.

Nimi Majdanek tulee siitä, että Lublinin asukkaat nimesivät leirin Majdanekiksi (pikku-Majdaniksi) läheisen Tataari-Majdan -kaupunginosan mukaan.

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa | Operaatio Reinhard

Operaatio Reinhard on koodinimi, jolla tarkoitetaan natsien suunnitelmaa tuhota Puolan juutalaiset. Kun natsit käynnistivät operaatio Reinhardin, he aloittivat välittömästi kolmen tuhoamisleirin rakentamisen Puolaan marraskuussa 1941. Näitä pääleirejä olivat Treblinka, Sobibor ja Belzer

On tärkeää ymmärtää, kuinka järjestelmällistä natsien toiminta oli. Yleisnimike ”saksalaisten ylläpitämä leiri” pitää allaan useita erilaisia leirejä, joilla kaikilla oli eri tarkoitus, mutta jotka tähtäsivät samaan päämäärään: lopulliseen ratkaisuun. Oli olemassa vanki- ja läpikulkuleirejä, keskitysleirejä, keräyspaikkoja, työleirejä, vankileirejä, gettoja, sekä tuhoamisleirejä. Monet leirit olivat kahden leirin yhdistelmiä. Esim. Auschwitz-Birkenau, joka lienee leireistä tunnetuin, oli työ- ja tuhoamisleiri.

Majdanekin keskitysleiri oli 1.7.1941 perustettu vankileiri neuvostoliittolaisille sotavangeille ja toimi nimellä Waffen-SS:n sotavankileiri Lublin. Operaatio Reinhardin alettua se toimi lajittelu- ja varastointileirinä, mihin muille tuhoamisleireille lähetettyjen juutalaisten omaisuus tuotiin.

Koska olemassa olevat tuhoamisleirit eivät pystyneet määrällisesti ”käsittelemään” riittävän nopeasti Kaakkois-Puolan suurien kaupunkien, kuten Krakovan ja Varsovan juutalaisia, muutettiin Majdanek myös tuhoamisleiriksi maaliskuussa 1942. Helmikuussa 1943 se nimettiin Lublinin Keskitysleiriksi (KZ Lublin).

Leirille joutuneet eivät suinkaan olleet vain Puolan juutalaisia, vaan Majdanekin keskitysleirillä oli vankeja yli 50 kansallisuudesta eri syiden takia. Eniten leirillä oli Puolan juutalaisia ja ei-juutalaisia puolalaisia siviilejä, mutta myös venäläisiä, valkovenäläisiä ja ukrainalaisia sotavankeja, sekä romaneja, poliittisia vankeja, Jehovan todistajia, kehitysvammaisia, homoseksuaaleja jne. 

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa | Kuolema koitti monella tavalla

Majdanekin keskitysleirille saapuvat vangit joutuivat heti aluksi riisumaan vaatteensa ja kävelemään jääkylmään lysolisuihkuun. Eräs selviytyjä kuvailee, että oman äidin näkeminen alasti oli yksi järkyttävimmistä asioista, mitä hän joutui kohtaamaan. Tarkoitus oli todellakin nöyryyttää osin syvästi uskonnollisia ihmisiä. Kylpytilassa ei ole todennäköisesti kaasutettu ihmisiä, vaikka tila teknisesti siihen olisikin sopinut. Selviytyjien ja SS-miesten todistukset kertovat kaasutusten tapahtuneen vain varsinaisissa kaasukammioissa, jotka sijaitsivat Maidanekissa suihkuparakin välittömässä läheisyydessä.

Kaasukammiorakennusta kutsuttiin nimellä ”bunkkeri”, sen vaatimien betonivahvisteiden takia. Kaasukammioita oli kaikkiaan seitsemän ja ne poikkesivat toisistaan kooltaan ja käytöltään. Toiset kammioista toimivat Zyklon B -kaasulla tehtävissä teloituksissa, toisiin taas johdettiin hiilimonoksidia, eli häkää. Yhtä kammioista ei ilmeisesti ole koskaan käytetty, sillä sen seinistä ei ole löytynyt jäänteitä mistään kemikaaleista.

Kammioiden vieressä oli SS miehelle tarkoitettu tila, josta hän pystyi ohjailemaan kaasunsyöttöä, sekä seuraamaan kaasun vaikutusta pienen ikkunan kautta. Zyklon B kaadettiin erityiseen aukkoon betonikatossa. Hiilimonoksidia taas johdettiin kammioihin metalliputkien kautta.

Kaasukammioon joutuvat ihmiset tungettiin vieri viereen niin tiukasti, että heidän päälleen voitin vielä työntää pieniä lapsia. Käytännössä lattian ja katon väliin ei jäänyt lainkaan tilaa. Kaasukammiot täytettiin ääriään myöten teloitustehokkuuden, mutta myös Zyklon B -kaasun vaatiman käyttölämpötilan takia. Lämpötilan piti nousta yli +27C, jotta kaasu alkoi toimia kunnolla. Tämä takia tilaan johdettiin myös kuumaa ilmaa.

Kuolleet siirrettiin kaasutuksen jälkeen betonisille alustoille, joissa heistä irrotettiin kaikki arvokas, kuten kultahampaat. Ruumiita poltettiin ensin kaivannoissa ja pienessä krematoriossa. Syyskuussa 1943 leirille rakennettiin uusi krematorio, jonka viidessä uunissa ruumiita voitiin polttaa tehokkaammin. Yhden uunin päivittäinen kapasiteetti oli 100 ruumista. Polttaminen jatkui ympäri vuorokauden.

Vaikka kaasukammiot ovatkin tuhoamisleirien kammottavimpia paikkoja, niiden “tehoa” yliarvioidaan usein. On arvioitu, että esim. Majdanekin keskitysleirin kuolleista 60% menehtyi kylmään, nälkään, pahoinpitelyihin, tauteihin tai ammuttiin.

Arviot Majdanekin läpikulkeneista ja siellä kuolleista vaihtelevat rajusti lähteen mukaan. Suurimmat esitetyt luvut ovat 1,5 miljoonaan läpikulkenutta ja 360 000 kuollutta. Toiset tutkijat taas arvioivat asiakirjojen perusteella leirillä olleen kaikkiaan 300 000 ihmistä neljän vuoden aikana, joista 80 000 kuoli. Varmasti tiedetään, että leirillä oli 480 ihmistä neuvostojoukkojen saapuessa.

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa | Kaksi naispyöveliä jäi historiaan

Majdanekissa toimi kaksi naispyöveliä, jotka ovat jääneet historiansivuille poikkauksellisen julmuutensa takia.

Hermine Braunsteiner tunnettiin lisänimellä ”polkeva tamma”. Hän hankki maineensa Majdanekin keskitysleirillä, missä hän pieksi ja polki vankeja hengiltä. Sodan jälkeen Braunsteiner tuomittiin lyhyeksi aikaa vankilaan, jonka jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin ja ryhtyi kotirouvaksi. Natsien metsästäjä Simon Wiesenthal jäljitti hänet uudelleen, ja vuonna 1973 Yhdysvallat luovutti naisen oikeuteen Saksaan. Hermine Braunsteiner sai elinkautisen ja kuoli vuonna 1999 pian vapauduttuaan vankilasta.

Ilse Koch,  ”Buchenwaldin noita” oli naimisissa leirin komentajan Karl Kochin kanssa. Kertoman mukaan hän tapatti varta vasten vankeja, joilla oli häntä erityisesti miellyttävä tatuointi ja teki ihosta lampunvarjostimia. Lisäksi Koch pakotti vankeja harrastamaan keskenään seksiä julkisesti. Kochin aviomies teloitettiin ennen sodan loppua SS:n rahojen kavaltamisesta. Ilse Koch sai elinkautisen tuomion ja teki itsemurhan vuonna 1967.

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa | Operaatio Elonkorjuu

Huolestuessaan leirien paljastumisesta Himmler määräsi lokakuussa 1943 kaikki Lublinin alueen keskitysleirit suljettavaksi ja leireillä olevat juutalaiset tuhottavaksi. Operaatio Elonkorjuun aikana 3.-4.11.1943 Majdanekissa ammuttiin konekivääreillä joukkohautaan 16 000-18 400 juutalaista. Koko alueen, eli Majdanekin, Poniatowan ja Trawnikin leirien yhteenlaskettu kuolleiden määrä oli n. 42 000.

Operaatio Elonkorjuu on erittäin kuvottava joukkomurha. Vangit joutuivat itse kaivamaan ojia, joiden pituus oli 100 metriä, leveys 6 metriä ja syvyys 3 metriä. Marraskuun 3. aamuna leirien juutalaiset vietiin kaivantojen ääreen ja heitä alettiin tappaa. Vangit pakotettiin kaivannon pohjalle riviin makaamaan, jonka jälkeen noin sata SS-miestä käveli pitkin ojanpenkkaa ja ampui uhreja päähän. Tämän jälkeen kerros kerrokselta vankeja pakotettiin kaivantoon kuolleiden päälle ja ammuttiin, kunnes ojat olivat täynnä.

Teloitusten aikana soitettiin musiikkia hukuttamaan laukausten äänet. Kun kaivannot olivat täynnä ruumiita, joukkoon heitettiin palavaa materiaalia ja ruumiit sytytettiin tuleen.

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa | Leirin vapautus

Neuvostoliiton armeija käynnisti kesäkuussa 1944 operaation, jonka tarkoituksena oli edetä Varsovaan. Heinäkuussa 1944 Saksan armeija aloitti vetäytymisen ja leirin viranomaiset määrättiin purkamaan Majdanekin keskitysleiri. 22. heinäkuuta neuvostojoukot olivat edenneet jo Lubliniin ja Majdanekin päällystön yritykset tuhota todisteita epäonnistuivat täysin. Natsit pystyivät kiireessä polttamaan vain osan asiakirjoista, sekä sytyttämään krematorion puuosat ja muutaman parakin tuleen. Majdanek säilyi liki koskemattomana ja on Puolan parhaiten säilynyt tuhoamisleiri.

22. heinäkuuta illasta natsit ottivat leiriltä 1200 vankia ja lähtivät siirtämään ryhmää tietä pitkin. Autot ja kävelijät pysäytettiin Lublinissa ja vangit vapautettiin. Isompi ryhmä juutalaisia saatiin kuitenkin siirrettyä junalla Auschwitziin. 

23. heinäkuun vastaisena yönä neuvostojoukot vapauttivat Majdanekin. Leiriltä löytyi tuolloin 480 vankia. Majdanek oli ensimmäinen suuri liittoutuneiden vapauttama keskitysleiri. 6 kk Majdanekin jälkeen venäläiset vapauttivat Auschwitzin.

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa ei saanut mediatilaa länsilehdistössä

Heti elokuussa 1944 New Law Timesin toimittaja W.H Lawrence kirjoitti Majdanekista laajan artikkelin, joka alkoi sanoilla: “Minä olen juuri nähnyt kauhistuttavimman paikan maan päällä”. Koska Majdanek oli kuitenkin vapautettu venäläisten toimesta, asiasta vaiettiin täysin länsimediassa.

Maailmalla oli liikkunut jo vuodesta 1942 alkaen huhuja natsien hirmutöistä. Yhdysvaltojen, Britannian ja Neuvostoliiton hallitukset olivat täysin tietoisia siitä, että natsit olivat jo murhanneet ainakin kaksi miljoonaa juutalaista ja arviolta viisi miljoonaa olisi vaarassa. Mm. Britannian ulkoministeri oli kertonut asiasta myös maan parlamentille. Tästä tiedosta huolimatta liittoutuneet eivät tehneet käytännössä mitään.

Syyt länsiliittouman haluttomuuten puuttua tilanteeseen olivat poliittisia. Uhka oli siirtymässä natseista Neuvostoliittoon. Länsi-Saksasta oli tulossa lännelle liittolainen kylmässä sodassa. USA:ssa myös pelättiin kauppasuhteiden vaarantumista Saksan kanssa. Ylipäätänsä natseja ei haluttu syyttää, sillä saksalaisia tultaisiin tarvitsemaan Saksan jälleenrakennuksessa ja taistelussa kommunismia vastaan.

Länsiliittoutuneiden joukot etenivät vasta keväällä 1945 Bergen-Belsenin, Buchenwaldin ja Dachaun keskitysleireille. Kesti siis 10 kuukautta Majdanekin vapauttamisesta, ennen kuin amerikkalaiset ja brittiläiset joukot saapuivat keskitysleireihin Saksassa sekä Itävallassa ja tieto natsien hirmuteoista lähti leviämään maailmalle median välityksellä. 

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Salailu jatkui sodan jälkeenkin – “Jos maailma ei kuule näiden kuvien opetusta, yö lankeaa” 

Liittoutuneiden psykologisen sodankäynnin jaoston tilaamaan keskitysleirielokuvaan koottiin materiaalia yli 40:ltä liittoutuneiden sotakuvaajalta. Mukana oli järkyttäviä kuvia Bergen-Belsenistä, Buchenwaldista ja Dachausta sekä neuvostojoukkojen kuvaamaa materiaalia Auschwitzista ja Majdanekista. Elokuvan teossa mukana oli mm. Alfred Hitchcock

Saksalaisten uudelleenkoulutukseen tarkoitettu, natsien hirmutekoja järjestelmällisesti kuvannut elokuva oli nimeltään German Concentration Camps Factual Survey. Se kuitenkin hyllytettiin jo ennen valmistumista, syyskuussa 1945. Kylmä sota oli alkanut, eikä Britannian ulkoministeriö halunnut ärsyttää uutta liittolaistaan Saksaa. Myöskään juutalaisten muuttoa Palestiinaan ei haluttu rohkaista. Vaikka alkuperäisessä elokuvassa todettiin painokkaasti, että “Jos maailma ei kuule näiden kuvien opetusta, yö lankeaa” elokuva näki päivänvalon nimellä Night Will Fall vasta 16. huhtikuuta 2015, eli 70 vuotta sen kuvaamisen jälkeen. – Yle 19.4.2015

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublinissa | Vierailun ja kunnioituksen arvoinen

Laajalla kentällä oli lisäksemme vain muutamia ryhmiä ja näyttelyissä ei minkäänlaista ruuhkaa. Alueella sai valokuvata vapaasti ja edetä omaan tahtiinsa kohteesta toiseen. 

Heti lipputoimiston yhteydessä oli erittäin hyvä näyttely uhreista ja kertomuksia siitä, miten heitä oli saksalaisten puolelta huijattu tulemaan leireille vapaaehtoisesti. Näyttelyt oli toteutettu kautta linjan samaan aikaan kuolleita kunnioittaen, mutta kuitenkin tuoden yksilöiden kohtaloita esille.

Auki olevissa parakeissa oli kaikissa oma teemansa. Yhdessä käytiin läpi mistä ja miten ihmisiä oli leirille tuotu, sekä miten heidän arki leirillä sujui. Hyvin kiinnostava oli myös osasto, jolla selvitettiin liittoutuneiden ja natsien sotavoimien liikkeitä sodan aikana selkein kuvin.

Varsinaisessa museossa on laajasti esillä kirjeitä, tarve-esineitä, aseita jne. Koska Majdanek oli alkujaan lajitteluleiri on esillä myös varsin suuri määrä juutalaisilta kerättyä omaisuutta, kuten kenkiä, hiuksia, astioita, laukkuja, silmälaseja jne.

Majdanekin keskitysleirin vierailusta jäi erittäin mielekäs ja rauhallinen muistijälki. Alueella oli tilaa omille ajatuksille, sekä aikaa tutkia näyttelyitä kunnolla. Vaikka keskitysleirivierailulla ei ole tarkoitus varsinaisesti viihtyä, oli esim. Auschwitz-Birkenaun käynti varsin tympeä kokemus jonottamisen, kiireentunnun, henkilökunnan asenteen ja suurten hälisevien ryhmien takia.

Majdanekin sijainti Itä-Puolassa tekee siitä hankalasti saavutettavan kohteen. Jos alue kuitenkin vähääkään kiinnostaa, suosittelen pysähtymistä Lublinissa ja vierailua Majdanekissa.

Majdanekin keskitysleiri Lublin

Majdanekin keskitysleiri Lublin

  • 13
  •  
  •  
  •  
    13
    Shares
6 comments

6 comments

Auschwitz-Birkenaun keskitysleirimuseo mietityttää - TÄMÄ MATKA marraskuu 4, 2018 - 5:29 pm

[…] muutamaa päivää aikaisemmin Majdanekin keskitysleirillä, joka oli paikkana ja näyttelyn osalta paljon puhuttelevampi ja informatiivisempi. Majdanekin […]

Reply
Antti marraskuu 4, 2018 - 6:49 am

Keskitysleirit ja niiltä olevat kertomukset ovat aina vaikuttavia. Karmaisevia asioita, joiden toteutusta on haasteellista ymmärtää.

Vaikuttaa mielenkiitoiselta paikalta ja varmasti siellä tulee käytyä, kun se osuu lähelle.

Reply
Auschwitz-Birkenau - täällä holokausti viimeisteltiin - TÄMÄ MATKA marraskuu 1, 2018 - 9:49 pm

[…] Saksalaisten sotaonni kääntyi lopullisesti kesäkuussa 1944, kun  Neuvostoliiton armeija käynnisti operaation, jossa tarkoituksena oli edetä Varsovaan. Heinäkuussa 1944 Saksan armeija vetäytyi jo täyttä vauhtia Itä-Puolasta ja venaläiset vapauttivat mm. Lublinin lähellä sijaitsevan Majdanekin keskitysleirin. […]

Reply
Elsa/Hakunamalife marraskuu 1, 2018 - 1:46 pm

Tän lukeminen veti ihan sanattomaksi. Aiheen kamaluudesta huolimatta oli todella mielenkiintoista lukea tätä. Olen nuorempana käynyt vanhempieni kanssa Auschwitzissa sekä jollain toisella keskitysleirillä, jonka nimeä en enää muista. Lisäksi olen lukenut paljon keskitysleireiltä selvinneiden elämänkertoja. Todella silmiä avaavia juttuja.

Reply
Pi lokakuu 29, 2018 - 11:32 pm

Hmmm, tämäpäs kiinnostavaa! Olen varmaan ala-asteelta asti miettinyt että joskus vielä haluan käydä Auschwichissa, koska sotahistoria kiinnostaa, mutta tämä nousi nyt kyllä erittäin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tosi mielenkiintoinen postaus!

Reply
Anna lokakuu 30, 2018 - 8:18 am

Kiitos Pi

Auschwich on suurien kävijämäärien edessä täysin kyykyssä ainakin kesäkuukausina. Jonotat ihan kaikkialle, kuljet ryhmässä pakosta ja sinulle ei anneta aikaa tutkia rauhassa mitään näkemääsi tai infotauluja. Majdanekissa saa vaeltaa omaan tahtiin ja rauhassa.

Auschwichin henkilökunta oli täysin kyllästynyttä ja opastuksen taso ainakin meillä oli mielenkiinnoton. MUTTA toisaalta esim. teinipoikani pitivät siitä, että Auschwich:ssa selostus tuli kuulokkeiden kautta ja heidän ei itse tarvinnut lukea mitään.

Jos vain mahdollista, niin kannattaa käydä useammalla keskitysleirillä.

Reply

Leave a Comment