Cime de la Bonette Ranska 2860 m – Euroopan korkein tie.
Cime de la Bonette Ranska 2860 metriä ja Col de la Bonette, Ranska 2802 metriä. Kyseessä on Euroopan korkein autolla ajettava solatie ja korkein kohta, jonka Tour de France on koskaan saavuttanut. Suurin kaltevuus: 12–15 % viimeisellä kilometrillä ennen Cime de la Bonetten lakipistettä. Tour de France -arvosanaa: hors catégorie. Tour de France on ajanut Col de la Bonette -reitillä neljä kertaa vuosien 1962, 1964 ja 1993. Viimeisen kerran se oli osa kilpailua vuonna 2008.
Estimated reading time: 13 minuuttia
Col de la Bonette, Ranska 2802 metriä ja Cime de la Bonette, Ranska 2860 metriä, ovat erilliset nousut, vaikka sijaitsevatkin samalla vuorella!
Col de la Bonette, 2802 metriä ja Cime de la Bonette, 2860 metriä sijaitsevat saman tien varrella, mutta Col de la Bonetten vuorenhuipun ympärillä kulkee silmukkamainen tie, jonka korkein kohta on Cime de la Bonette 2860 metrissä. Reitit on listattu erillisiksi nousuiksi ja tämä aiheuttaa ajoittain kiivastakin keskustelua. Myöskään huippujen korkeuksista ei ole oikein selvää tietoa. Hyvin yleinen on myös merkintä Col de la Bonette, korkeus 2715 m ja Cime de la Bonette 2802 m.
Col tarkoittaa ranskaksi solaa, eli läpikulkutietä ja Cime taas huippua.
Mutta onko Col de la Bonette Euroopan korkein tie?
Melkein kaikki Col de la Bonettea koskevat kirjoitukset kertovan sen olevan ”Euroopan korkein tie”. Jopa tien alussa on kyltti, jossa lukee: ”Col de la Bonette – 2802 metriä merenpinnan yläpuolella, Euroopan korkein tie.” Kuitenkin Col, eli solatien lakikorkeus sijaitsee 2715 metrin korkeudessa monen lähteen mukaan, ja se on itseasiassa tuolloin vasta Euroopan seitsemänneksi korkein tie. On olemassa kolme muuta Alppien solaa joiden korkeus on korkeampi kuin Col de la Bonette: Col de l’Iseran (2770 m), Stelvio Pass (2757 m) ja Col Agnel (2744 m).
Kuitenkin, kun otetaan huomioon silmukkatie, joka kulkee Col de la Bonettesta ylemmäksi, eli Cime de la Bonettelle, tiestä tuleekin Euroopan korkein päällystetty tie. Kriittisten mielestä Cime ei kuitenkaan ole ”läpiajotie”, vaan ihmisen rakentama keinotekoinen silmukka huipun yläpuolella ja ympärillä. Heille Col de l’Iseran on Ranskan ja Euroopan korkein solatie.
Euroopassa on olemassa myös kaksi korkeampaa huippua, johon voi teknisesti ajaa autolla, mutta nämä eivät ole solateitä, joista voisi ajaa läpi.
- Veleta tai Pico del Veleta 3 300 m Granada, Espanja. Tie on nykyisin suljettu yleiseltä liikenteeltä Hoya de la Moran ulkopuolella, juuri hiihtoaseman yläpuolella. Tietä käyttävät kuitenkin edelleen hiihtoaseman työntekijät, kansallispuiston vartijat, observatorion henkilökunta, pyöräilijät ja kävelijät sekä minibussipalvelu joka vie retkeilijät Posiciones del Veletan näköalapaikalle (3100 metriä merenpinnan yläpuolella).
- Ötztal Glacier Road (Ötztaler Gletscherstraße) 2 829, Itävalta. Tie johtaa Söldenistä Rettenbachferneriin ja Rosi-Mittermeier-tunnelin kautta Tiefenbachferneriin, mutta määritellään umpikujaksi.
Tien historia
Kuten liki kaikki muutkin solatiet, kyseessä on ikiaikainen muulipolku. Sitä laajennettiin ja muutettiin tieksi vuonna 1832 ja 1860 keisari Napoleon III antoi asetuksen tien perustamisesta Nizzan ja Barcelonnetten välille. Tie oli strategisesti tärkeä ranskalaisille italialaisten mahdollisen hyökkäyksen estämisessä. Tieltä löytyy edelleen myös raunioituneita kasarmeja ja linnoituksia jotka olivat kerran osa 1900-luvun Maginot-linjaa. (Maginot-linja oli Ranskan ensimmäisen maailmansodan jälkeen rakentama puolustuslinja Elsass-Lothringenin alueella. Linjan tarkoitus oli pysäyttää mahdolliset suorat hyökkäykset Saksan taholta.)
Vuonna 1896 valmistui pääosa tiestä, joka ulottui Nizzasta Saint-Étienne-de-Tinéeen. Seitsemäntoista vuotta myöhemmin valmistui tien seuraava osa, joka ulottui Saint-Dalmas-le-Selvageen. Nykyinen tie valmistui vasta vuonna 1964, ja kesti yli kymmenen vuotta ennen kuin sen viimeinen osa Cime de la Bonetten ympärille avattiin.
Cime de la Bonette – Sijainti
Cime de la Bonette sijaitsee Ranskan Alpes-de-Haute-Provencen ja Alpes-Maritimesin alueiden rajalla, ja sinne pääsee kahdelta puolelta. Solatie yhdistäen Tinée-laakson Ubayen laaksoon. Suuri osa solan molemmin puolin kulkevasta tiestä sijaitsee Mercantourin kansallispuiston suojellulla alueella .
Pohjoinen puoli
Pohjoispuoli on yleisesti mainittu kauneimmaksi. Nousu alkaa Jausiersin kaupungista. Tie nousee 24 kilometriä ylämäkeen muuttumatta heti kuitenkaan pyöräilijöille liian raskaaksi. Ensimmäiset kilometrit ovat vielä kauniin vihreitä, mutta 2000 metrin yläpuolella puut väistyvät nurmikoksi. Hetken kuluttua ympärillä ei ole enää kuin autiota kuun maisemaa. Muutama kilometri ennen huippukokousta Cime de la Bonette tulee näkyviin ja siitä saa upeita kuvia.
Viimeiset kilometrit ovat pyöräilijöille uuvuttavia korkeuden ja pituuden vuoksi. Yli 12 % kaltevuus viimeisillä metreillä voi aiheuttaa myös tehottomille autoille ongelmia.
Mielestäni reitti kannatta ehdottomasti ajaa pohjoisen puolelta ylös, sillä silloin pääsee kunnolla nauttimaan hienosta serpentiinistä. Alastulo sitten kohti Nizzaa, eli Välimeren ja Italian puolta. Alastulo on kapeaa ajettavaa ja laskeutuminen pitkä.
Eteläinen puoli
Etelästä nousu Col de la Bonettea pitkin alkaa Saint-Étienne-de-Tinéestä ja on 26 pitkä. Lähempänä huippua nousu on 12% ja Cime de la Bonetten ympärillä olevassa silmukassa se ylittää huimat 15 %. Pyöräilijälle, joka on tehnyt matkan Saint-Étienne-de-Tinéestä huipulle, viimeinen pieni osuus huipulle on tappava.
Matkan varrelle jää useita hylättyjä kyliä ja Camp des Fourchesin, käytöstä poistetun armeijan alue, joko oli jopa myöhään illasta hieman pelottavia. Kivettynyt maisema vahvistaa tätä tunnetta. Minä itse asiassa pysähdyin tuolla, mutta paikalla oli jotain pilviveikkoja, joten en alkanut kaivamaan kameraa esille.
5 comments
Varmasti upeaa ajella tuollaisissa maisemissa. Minulle tuli näistä maisemista mieleen vaellusmatka Dolomiiteille. Alppimaisemat ovat niin kauniita!
Samoja kaltevuusluokkia oli Omanissa ja Costa Ricassa. Ei olis minusta niiden pyöräilijäks.. 😀 Mutta on kyllä hienot maisemat. Tekstissä mainittu Mercantourin kansallispuisto kiinnostaa myös.
On aution näköistä seutua! Mistä ne pilviveikot sinne olivat ilmaantuneet? Olet kyllä varmaan kokenut kuski, kun yksin lähdet tuonne menemään.
Hurjia nuo kaltevuudet. Tykkään polkupyöräillä, mutta jää itseltäni polkupyörällä kyllä väliin, huh huh! Mutta aivan kuten Elinakin tuossa sanoi, on kyllä hienoja maisemia!
Wau mitä maisemia! Tuolla saattaa korvat mennä jo vähän alastullessa lukkoon ja juu, en lähtisi ihan pikkuautolla tuonne 😀