Gdańskin Toisen maailmansodan museo – Ei mikään pölyinen arkisto
Toisen maailmansodan museo Gdańskissa avattiin vuonna 2017. Paikka ei voisi olla osuvampi, sillä juuri Gdańskista, silloisesta Danzigista, alkoi toinen maailmansota.
Olen vieraillut tässä erittäin mielenkiintoisessa museossa kahdesti: joulukuussa 2017 ja syyskuussa 2019. Kyseessä on moderni museo, jonka näyttelystä löytyy tutkittavaa kaikenikäisille. Itse museokin on ehtinyt kerätä rakentamisen ja kahden aukiolovuotensa aikana itselleen mielenkiintoisen historian.
Toisen maailmansodan museo Gdańskissa | Museon hämmentävä kaksivuotinen historia
Gdańskin Toisen maailmansodan museon rakentaminen aloitettiin Puolan entisen Eurooppa-mielisen hallituksen kaudella Pawel Machcewiczin aloitteesta vuonna 2008. Tarkoitus oli tehdä näyttely, joka avaisi Puolan asemaa toisessa maailmansodassa yleisölle. Machcewicz on itse toisen maailmansodan tutkija ja erityisen kiinnostunut puolalaisten osuudesta juutalaisten kansanmurhaan.
Museon ympärillä oli paljon poliittista vääntöä ja erilaisia valituksia eri oikeusasteissa koko sen rakentamisen ajan. Lopullinen teemakin vaihtui ja avattu museo on omistettu koko toiselle maailmansodalle, ei vain Puolan osuudelle.
Puolan hallitseva puolue Laki ja Oikeus irtisanoi Pawel Machcewiczin liiallisen omapäisyyden vuoksi museon avauduttua. Machcewicz taas syyttää nykyistä kulttuuriministeriä ajojahdista ja uhkailusta.
Kahden vuoden aikana Gdańskin Toisen maailmansodan museo on ollut paljon esillä myös suomalaisissa lehdissä ja verkkojulkaisuissa.
Gdańskin Toisen maailmansodan museolla on nyt uusi johto ja museon näyttelyä on ryhdytty muuttamaan kansallismielisempään suuntaan.
Yle 15.11.2018
Kaksi viikkoa myöhemmin museon johtaja Paweł Machcewicz sai potkut ja museo joutui järjestyksen kouriin.
HS 1.9.2019
Gdanskin toisesta maailmansodasta kertovan suurmuseon on määrä aueta viivytysten jälkeen ensi viikolla. Puolan valtapuolueen mielestä sodasta saisi kertoa lähinnä puolalaisesta näkökulmasta.
HS 1.3.2017
Hallitus on ottanut ohjaukseensa myös Gdańskin uuden Toisen maailmansodan museon ja muuttanut sen näyttelyt ja toiminnan esittelemään omaa nationalistista historianäkemystään. Museon kauppaan on muun muassa ilmestynyt äärinationalistisen vaatemerkin tuotteita.
Puola Nyt 9/2019
Vierailujeni perusteella en itse kykene sanomaan miten näyttelyä on väitetysti muutettu nykyisen hallituksen toimesta. Jos joku tietää, mitä näyttelystä on poistettu tai mitä sinne on tuotu lisää, olisi mielenkiintoista kuulla siitä. Ihan oma kysymyksensä on myös se, onko mikään historiallinenmuseo maailmassa katsomusneutraali?
Väitteet siitä, että esim. tietoa puolalaisten osallistumisesta juutalaisten murhiin museossa ei olisi ja että näyttelyssä korostettaisiin vain puolalaisten roolia juutalaisten pelastajana, ovat kuin jostain salaliittoteoriakäsikirjasta. Tällaiseen syyllistyy Suomessakin mm. Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtori Pekka Vartiainen blogissaan 30.8.2019. Hän kirjoittaa: ”Toki tiedot puolalaisista osallistumassa juutalaisten murhiin on poistettu ja korostettu päinvastaista tilannetta, jossa puolalaiset aikoinaan osoittivat uhrimieltä pelastamalla juutalaisia varmalta tuholta.”
Kannattaa käydä katsomassa näyttely, ennen kuin aloittaa höpisemisen. Gdańskin Toisen maailmansodan museon näyttelyssä todetaan monessa kohtaa hyvin selvästi, että myös puolalaiset osallistuivat juutalaisten murhiin. Museon kauppa vaikutti nopeasti vilaisten todellakin aika sotaisalta, mutta toisaalta kyseessä on sotamuseo, ei joogakauppa.
Toisen maailmansodan museo Gdańskissa
Toisen maailmansodan museo Gdańskissa sijaitsee pienen kävelymatkan päässä vanhastakaupungista. Museo on valtava ja siellä voi helposti kuluttaa koko päivän. Jos museoon menee aamusta, voi lounaalle kävellä johonkin Motława-joenrannan loistavista kalaravintoloista. Erityisen suositeltava on paikka nimeltä Zafishowani.
Näyttely on jaettu kolmeen osaa. Ensimmäisessä kuvataan lähtötilannetta ennen sotaa, aatteiden leviämistä ja propagandaa. Toisessa osassa kuvataan itse sotaa, siviiliväestön kohtaloa, nälänhätää, sotavankeja, pakkotyötä ja holokaustia. Kolmas osa keskittyy sodan seurauksiin.
Kiersin loppuvuodesta 2018 Majdanekin sekä Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin, joten holokaustin eteneminen Euroopassa oli vielä hyvin mielessä ja muistissa. Keskityinkin nyt enemmän muuhun näyttelyyn. Tässä muutamia poimintoja
Päämajan propagandaosastolta, päivää!
Propagandajulisteita löytyi paljon. Neuvostoliiton aikaiset julisteet olivat aiheiltaan tuttuja, samoin erilaiset armeijan värväysjulisteet. Sen sijaan Mussolinin Italian ja Francon Espanjan propagandajulisteita on harvemmin tullut nähtyä.
Natsien julisteissa fanaattiset lettipäiset tytöt julistavat, kuinka ”Auch Du gehörst dem Führer”, eli ”Sinäkin kuulut Führerille”. Bund Deutscher Mädel oli tyttöjärjestö natsi-Saksassa.
Sua Eccellenza Benito Mussolini, Capo del Governo, Duce del Fascismo e Fondatore dell’Impero, His Excellency Benito Mussolini, Head of Government, Leader of Fascism and Founder of the Empire.
Alla olevan julisteen viesti on, kuinka puolalaiset talonpojat Itä-Puolassa ottavat venäläiset vapauttajansa vastaan sydämellisin tuntein. Monelle tulee lienee mieleen sama maalaus Berliinin muurissa kuin minulla. DDR:n Erich Honeckerin ja Neuvostoliiton Leonid Brezhnevin kohtaamisesta vuosikymmeniä myöhemmin on yhtä tulinen.
Visuaalista sen olla pitää
Gdańskin Toisen maailmansodan museon kuvatuimpia huoneita ovat lavastukset puolalaisesta kauppakadusta ennen sotaa ja sodanaikainen raunioitunut katunäkymä tankkeineen. Mahdollisuus astua keskelle historiaa on hieno ja kaukana ei varmaankaan ole se hetki, kun virtuaalitodellisuus vie museokävijän keskelle gheton valtausta tai taistelua juoksuhaudassa.
Myös Suomi on saanut oman kulmauksensa. Talvisodan etenemistä esiteltiin animaatioin, valokuvin ja Suomi-konepistoolikin oli päässyt esille. Suomi tuotiin esille monessa yhteydessä maana, joka nousi puolustamaan itseään ja jota ei toisen maailmansodan aikana miehitetty.
Liettuan jo valmiiksi antisemitistista asennetta ja osuutta holokaustiin ei yritetty salata, kuten taas Liettua itse yrittää edelleen pitkälti tehdä.
Gdańskin Toisen maailmansodan museon parasta antia olivat näyttävien näyttelytilojen lisäksi elokuvat. Vanhaa kuvamateriaalia niihin on koottu ympäri Eurooppaa, myös Suomesta. Erityisen vaikuttava oli lyhytelokuva saksalaisista sotavangeista Venäjällä. Myös dokumentti palopommituksista Dresdenissä ja Tokiossa veti hiljaiseksi. Siviiliväestön kärsimykset ovat olleet käsittämättömät. Holokaustia käsittelevä osuus näyttelystä puhuttelee varmasti heitä, jotka eivät ole keskitysleireillä vierailleet.
Toisella maailmansodalla ei ole yleisteemaa
Toinen maailmansota on sota, jolla ei voi olla yhtä yleisteemaa. Holokaustin nostaminen sellaiseksi ei toimi, sillä itäisessä Euroopassa kommunistit nähdään aivan yhtä pahoina kuin natsit ja kommunismin uhrit yhtäpaljon kärsineinä ihmisinä kuin juutalaiset.
Kuka oli uhrein, vai olivatko kaikki uhreja
Ei liene yhtään Euroopan miehitettyä maata, joissa ei olisi ollut paikallisia, jotka tekivät yhteistyötä miehittäjien kanssa. Puolan maantieteellinen sijainti, maan suuri juutalaisväestö ja natsien järjestelmällinen toiminta, (mm. operaatio Reinhard) johtivat tilanteeseen, missä Puolan maaperällä nousi Saksan jälkeen eniten natsien keskitysleirejä ja mm. tehokkaimmat tuhoamisleirit Auschwitz-Birkenau ja Treblinka.
Nykyisessä maailmassa 80 vuotta tapahtuneen jälkeen, olisi toki helppo lähteä miettimään, miksi ei tehty näin tai noin? Kuitenkin realistisesti ajatellen, mitkä olivat tavallisen ihmisen vaihtoehdot Puolan kaltaisessa saksalaisten miehittämässä maassa? Niitä oli tasan kaksi. Ole joko osa saksalaista tuhokoneistoa, tai joudu sen uhriksi.
Esim. Itä-Puolan Lublinin kaupunkilaisten on täytynyt olla hyvin tietoisia Majdanekin keskitysleiristä (200 000 kuollutta). Koko suuri kenttä, jossa sijaitsivat asuinparakit, vartiotornit sekä krematorion tiiliset savupiiput, näkyi kaupunkiin hyvin. Leirin päällystö myös asui kaupungissa. On silti hyvin vaikea tietää, ymmärsivätkö ihmiset oikeassa mittakaavassa, mitä leirillä tapahtui.
Gdańsk – Kaupunki josta toinen maailmansota alkoi
Toisen maailmansodan museo Gdańskissa on oikealla paikalla. Harvempi taitaa tietää, että Gdańskista, silloisesta Danzigista, alkoi toinen maailmansota.
Syyskuussa 2019 tuli 80 vuotta kuluneeksi siitä, kun natsi-Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan keskenään. Hitler ja Stalin olivat elokuussa 1939 tehneet ns. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen, jossa sovittiin hyökkäämättömyydestä maiden välillä ja jaettiin Suomi, Baltianmaat, Romania ja Puola maiden kesken.
Saksalainen taistelulaiva Schleswig-Holstein purjehti Danzigin satamaan ”rauhanomaiselle” laivastovierailulle elokuun lopulla 1939. Alus ankkuroi kanavaan Westerplatten ja mantereen välille lähelle puolalaisten varuskuntaa.
1. syyskuuta 1939 Schleswig-Holstein ampui täyslaidallisen tykeillään kohti Westerplattenin linnoitusta. Tätä täyslaidallista pidetään todennäköisenä toisen maailmansodan avauslaukauksena.
Saksa aloitti välittömästi hyökkäyksen koko Saksan ja Puolan rajan leveydeltä ja eteni kymmenessä päivässä Varsovaan asti.
Neuvostoliitto aloitti oman hyökkäyksensä Puolaan kaksi viikkoa Saksaa myöhemmin 17.9.1939 vallaten nopeasti maan itäosan. Käytännössä Puolalla ei ollut mitään mahdollisuuksia. Britannian ja Ranskan turvallisuustakuusta ja sodanjulistuksesta huolimatta Puola joutui taistelemaan yksin kahdella rintamalla. Viimeiset taistelevat yksiköt antautuivat 30. syyskuuta 1939.
- HS 2019, Sankaruus on Puolan oikeiston vaaliase
- Yle 2018, Oikeistopopulistien hallitsemassa Puolassa vihollisia etsitään niin idästä, lännestä kuin oman maan sisältäkin
- HS 2017, ”Saksalaiset teloittavat minut tänään” – HS pääsi kurkistamaan Puolassa vihdoin avautuvaan ”epäisänmaalliseen” museoon
14 comments
[…] Hieman kartan selailua ja päätimme lähteä Gdanskiin. Tiesin, että kaupungissa on erinomainen Toisen maailmansodan museo ja muutenkin Gdansk on mukava […]
Tuli käytyä viisi vuotta sitten Gdanskissa ja juurikin tuolla Toisen maailamansodan museossa.Oli vaikuttava kokemus!
Kiitos jälleen kattavasta tietopaketista. Me kuljemme paljon historiallisissa kohteissa ja museoissa, kun vain siihen on mahdollisuus. On tosi hyvä tietää ja tiedostaa se, mitä Euroopan (ja muunkin maailman) lähihistoria on ollut. Se antaa perspektiiviä tämänhetkisiinkin trendeihin. Olemme käyneet monissa keskitysleirimuseoissakin, juuri esim. Auschwitz-Birkenaussa, Majdanekissa, Sachsenhausenissa ja viimeksi Oranienburgissa. Myös hautausmaitten kiertely on ollut silmiä avaavaa, esim. Normandiassa, Verdunissa ja Belgiassa. Viime keväänä tutustuimme myös Espanjassa Kuolleitten laaksoon, jossa vielä silloin olivat myös Francon jäännökset. Kaikki tämä avaa silmiä. Gdanskissa emme vielä ole käyneet, mutta kiitos tästä, sinne on tällä hetkellä niin helppo lähteä, että saattaa matka sinnekin vielä toteutua. Lisäsit kiinnostusta.
[…] Toisen maailmansodan museo Gdańskissa – Erinomainen kohde Toisen maailmansodan museo Gdańskissa on oikealla paikalla. Harvempi muistaa ilman historian kertausta, että Gdańskista, silloisesta Danzigista, alkoi toinen maailmansota. GdańskGdańskin vanhakaupunkiMeripihkamuseoMotławajokiNeptunuksen suihkulähdeNostokurki ŻurawPitkä viikonloppuVihreä portti 0 comment previous post […]
En tiennytkään toisen maailmansodan alkaneen tuolta, aikamoinen aukko historian tiedoissa siis. Museo kuulostaa ja näyttää mielenkiintoiselta ja tuo sodan kauhut lähelle.
Mielenkiintoinen kohde ja upea tuo museorakennus jo itsessään, sisällöstä puhumattakaan.
[…] on kymmenittäin ravintoloita, joihin voi esimerkiksi hoippua saatuaan vaikka yliannostuksen Toisen maailmansodan museosta. Joissain paikoissa sai vain kovin “turistimaisia” annoksia (harrastin ruokavakoilua […]
Kävin tammikuussa 2018 museossa ja olin yllättynyt miten laadukas ja vaikuttava museo oli. Tämä postaus on hyvä kooste aiheeseen ja koen tärkeäksi että ihmislähtöiset kauheudet ei pääse unohtumaan. Historia, erityisesti sotahistoria, on jokseenkin hankalaa sisäistää tai muistaa, joten vaikka olen museossa käynyt, niin tässä tuli hyvä läjä jo unohtunutta tietoa uudestaan.
Kiitos Maiju
Sotahistoria on usein sellaista, että siitä on vaikea saada mitään irti. On vain karttoja ja lukuja ja miljoonat miehet muuttuvat tilastoiksi. Tässä museossa oli hyvin pilkottu aihe ”ihmisen kokoiseksi” ja siihen pääsi helpommin kiinni.
Me tykättiin tästä museosta todella paljon ja muutenkin puolalaiset museot ovat olleet kaikki odotukset ylittäviä, jos ei ota huomioon tuota poliittista modifiointia, joka itsessään mielenkiintoista tietenkin sekin. Minustakin erityisesti nuo propaganda-materiaalit olivat mielenkiintoisia ja pisti pohtimaan myös nykyajan mediaa. Omalla kohdalla tosin Solidarności-museo nousi kiinnostavuuslistalla kärkeen, koska aihe ei ollut entuudestaan niin tuttu. Oletteko käyneet Westerplattella? Siellä oli kanssa mieleenpainuvaa käydä tutkimassa Westerplatten taistelun raunioita ja muistomerkkiä, joka pystytettiin puolalaisten sotilaiden muistoksi.
Kiitos Johanna
Puolassa tuntuu olevan oikea museobuumi menossa ja hyvä niin. Hyvin tehdyt näyttelyt kiinnostavat aina, oli aihe melkein mikä vaan.
Westerplatte on näkemättä, mutta olen siitä juttuja lukenut ja kuvia kyllä nähnyt.
Kattava tietopaketti museosta ja mielenkiintoista lukea myös museon vaiheista. Itseä kiinnostaisi varmasti eniten tuo videomateriaali, jota nähtävillä museossa.
Kiitos Jaakko
Tuolla oli todella paljon videoita pyörimässä ja ne oli tehty hyvin. Voisi muuallakin museoissa käyttää enemmän.
[…] sillä ne on siroiteltu pieniin osiin sinne tänne kaupunkia. Täysin uusi, helmikuussa 2017 avattu Toisen maailmansodan – museo on kuitenkin todellinen helmi. Lähes 5000 neliömetriä näyttelyalaa käy läpi koko toisen […]