SATOA goes WILD – Kuopio Food Festival

Ruokakierros yhteistyössä SATOA goes WILD. SATOA goes WILD – Kuopio Food Festival on tapahtuma, jossa voi ostaa ja maistaa pieniä ruoka-annoksia katuruokakulttuurin hengessä ja nauttia samalla tapahtuman ohjelmasta kuten katumuusikoiden ja -taiteilijoiden esityksistä. Tapahtuma järjestetään Kuopion ydinkeskustassa.

SATOA goes WILD -tapahtuman keskiössä on paikallisen kuvataiteilijan maalaama kaunis kartta. 30 euron hintainen kartta pitää sisällään ns. ruokapassin, jolla saa kymmenenen villi- ja lähiruokaa hyödyntävää maisteluannosta.

Karttaan merkitty reitti kävelyttää mukavasti pitkin Kuopion rännikatuja ja kaupungin keskustaan tulee tutustuttua huomaamatta. Mukana olevat ravintolat ovat Salacalava, Kummisetä, Savo, King’s Crown, Isä Camillo ja Musta Lammas , Leijona Catering, VS ravintolat, Intro ja Houkutus.

Kuopion ravintoloista Sampo ja Musta Lammas ovat minulle tuttuja ennestään. Introa on kehuttu hillitysti ja valitsimme sen ensimmäiseksi pisteeksi. Tie nousi kuitenkin heti pystyyn. Ynseä miestarjoilija ilmoitti: ”Että ei niitä pöytiin saa, vaan hae tuolta tiskiltä”. No jaa. Antaapa olla. Yhdeksän annosta jäljellä ja ilta vasta alussa, joten ei jaksa heti pilata fiilistä henkilökunnan asenteella. Intro jäi siis testaamatta.

Musta Lammas ja Isä Camillo olivat yhdistäneet voimansa ja pistäneet grillin kuumaksi terassilla. Ongelmaksi muodostui, että satoi kaatamalla. Karttakin kastui heti. Sisukkaasti jonotimme muiden kanssa kuitenkin maisteluannokset.

Musta Lammas maistatutti grillattua kieltä ja nyhtöposkea sekä villiyrttipaistosta ja ketunleipä-tsatsikia. Ketunleipä-tsatsiki oli erittäin hyvää ja poski juuri niin mureaa, kun siitä hyvin haudutettuna tulee. Annoksen ongelma oli sen suolaisuus. Kielen maku katosi suolan alle täysin.

Isä Camillo taas tarjosi grillattua Finn Angus -härkää, focacciaa ja nokkosaiolia. Suolan kanssa oli tässäkin annoksessa ongelmaa, tai sitten sormisuolaa oli ripoteltu minun annokseen vain poikkeuksellisen runsaasti.

Maiju Marttisen suunnittelema Astiataimet – installaatio, joka on toteutettu Kasarminpuiston päiväkodin lasten, vanhempien ja ohjaajien kanssa.

King´s Crown osoittautui mukavaksi musiikki kahvilaksi. Täällä tarjolla oli leppäsavupossuleipää. Ja taas sama juttu, paitsi, että nyt annokset jäivät liian suolan takia kokonaan syömättä. Paikka oli kuitenkin muuten vallan miellyttävä ja otimme parit neuvoa-antavat, ennen seuraavaa yritystä.

Leijona Catering oli laittanut telttansa pystyyn VB Valokuvakeskuksen pihalle. Kokki kasasi annokset maa-artisokasta ja mesiangervosta. Maa-artisokkaa oli annoksessa kolmella tavalla. Paloina voissa paistettuna, pyreenä ja lastuina. Nyt meinasi lähteä taju, niin järkyttävän hyvää oli. Hetken aikaa harkitsin uuden annoksen pyytämistä, mutta tyydyin nuolemaan pahvilautaseni. Kiitos ja kumarrus tästä makunautinnosta.

VS Ravintolat oli saanut pisteensä Korttelimuseon kauniiden sireenien suojaan. Yhteen aitoista oli ihanasti  somistettu ”Hassun yrtinkerääjän teekutsut”.  Voi kun ilma vaan olisi ollut parempi. Nyt annoskin ehti kastua muutaman metrin matkalla teltasta aitaan. Vettä tuli siis aivan kaatamalla. Annoksessa oli makeaa punajuurta, pikkelöityjä kasviksia ja horsmavaahtoa. Hyvää, raikasta ja rapeaa. Lisäpisteet miljööstä.

Tässä vaiheessa olimme jo vatsat pullollaan ruokaa ja juomaa, mutta päätimme urheasti jatkaa vielä Kummisetään. Hauki ja raparperipyree villiyrttisalaatin kera ei enää uponnut. Annoksessa sinällään ei ollut mitään vikaa, mutta ei se pystynyt mitenkään kilpailemaan kahden edellisen kanssa.

Terassille sattui kuitenkin samaan aikaan Grand Popo Express -ryhmä, joiden rytmejä oli hauska kuunnella. Kalusto saa virtansa aurinkopaneeleista ja kulkee pyörien perässä kärryissä. Kännykästäni hyytyi akku, joten an saanut enää kuvia heistä. Samoista virtaongelmista kärsi myös bändi. Aurinkopaneelit kun eivät olleet kovasti latautuneet vesisateessa.

Seuraavan kerran tilaisin auringonpaisteen. Kiitos.

PS: Tänään vielä ehtii.