Ostolakko on helppo lakko

Ostolakko on helppo lakko

kesäkuu 13, 2019

Ostolakko on helpompi kuin karkkilakko

Ostolakko. Siis tila, missä ei osteta mitään. Ei vaatteita tai kenkiä, ei astioita tai kukkaruukkuja, ei sohvatyynyjä tai pyyhkeitä, ei kirjoja, koruja tai käsilaukkuja. Ei ylipäätänä mitään tavaraa. Osaanko? Osaatko?

Tietenkin osaan. Mielikuva itsestäni maltillisena kuluttajana on vankkumaton. Kaikkea ei tarvitse saada ja suurin osa tyrkyllä olevasta tavarasta on tarpeetonta. Ostolakossa tarkoitus ei siis ole erityisesti säästää rahaa, vaan pyrkiä rajoittamaan turhaa shoppailua ja tavaroiden kertymistä nurkkiin.

Asioista on hyvä varmistua, joten huhtikuun alussa päätin olla ostamatta mitään ylimääräistä kotiin tai itselleni. Säännöt olivat selkeät. Ruokaa, hammastahnaa, vessapaperia ym. saa toki ostaa. Pojille vaatehankinnat on tehtävä, vaikka äiti ostolakkoilee. Myös sellaisen tarpeellisen esineen, joka menee rikki ja jota ei voi korjata, voi korvata uudella. Lentoliput eivät ole turhia tai ylimääräisiä! Ne eivät jää pyörimään nurkkiin.

Tilinteon hetki. Mitenkäs sujui ostolakko?

Heti ensimmäisenä tuli määrittelyongelma. Kotiin ei saa ostaa mitään, mutta entäpäs parveke? Totesin, että en aio olla ilman kesäkukkia, joten ostin kahdeksan kappaletta kauniin punaisia pelargonioita Bauhausista.

Saksassa entinen meikkilaukku sotkeentui öljystä täysin. Pesulla asia ei olisi korjaantunut, sillä öljy oli levittänyt värejä kankaasta rumasti. TK Maxx pelasti, ja uusi meikkilaukku löytyi hintaan 30 euroa. Olen siihen enemmän kuin tyytyväinen. Kyseessä ei oikeastaan ole meikkilaukku, vaan kai jonkinlainen käsilaukku, mutta ei anneta sen nyt haitata. Tätä ehkäpä voisi jopa pitää rikkoontuneen tilalle hankittavana tuotteena, sillä vaikka kotona olisikin ollut korvaava tuote, niin missä olisin tavarat pitänyt reissun ajan?

Öljyn kanssa sotkin myös yhden lempitunikoistani. Paistoin ruokaa, kun kermainen currykastike jotenkin hypähti rinnuksilleni. ISO tahra ei lähtenyt pois millään, joten kävin ostamassa uuden samanlaisen tilalle. Vaatevarastoni on jo niin minimissä, että minulla ei yksinkertaisesti ollut varaa menettää tätä luottovaatetta, johon pukeutuminen reissuissakin pitkälti nojaa. Sama tunika löytyy itseltäni myös mustana ja jos johonkin vaatteeseen voi rakastua, niin se on tämä. Ihana päällä ja värit pysyvät vaikka takana on kymmeniä pesukertoja. Hankin tunikat alunperin viime kesänä ja onnekseni samaa mallia oli edelleen myynnissä. Vanhaa en raaskinut heittää pois, vaan se toimii kotivaatteena. Niin, ja se hinta oli 20 euroa.

Olin ennen tätä ostolakkoa tilannut kahdet GEOXin kengät netistä. Ne saapuivat huhtikuussa, mutta maksoin ne maaliskuussa. Tiedä nyt sitten miten tähän pitäisi tässä tilastoinnissa suhtautua. Joka tapauksessa vanhat kengät olivat siinä kunnossa, että ne lensivät uusien saavuttua roskiin, joten kenkien määrä ei kasvanut.

Uusi paistinpannu on myös hankittu. Sellaisella pannulla, josta teflonit irtoavat, ei ole järkevää ruokaa valmistaa. Eli tämä hankinta menee kohtaan rikki, ei voi korjata. Kotona on myös uusi kahvinkeitin, sellainen joka jauhaa kahvipavut itse. Laite on meillä päivähoidossa, kun sen omistaja matkailee.

Meikkejä olen hankkinut sitä mukaan kun vanha loppuu. Olen niin huono meikkaamaan, että lista on melko vaatimaton. Uusi ripsiväri, kivipuuteri, aurinkorasva ja dödö. Siinäpä ne.

Ja sitten on Pokémon Go. En pelaa mitään muuta peliä, kuin tätä. Pelata voisi tietenkin ilman rahaakin, mutta ei se minulta onnistu. Huhtikuussa ostin lisää kolikoita 22 eurolla. Kyse on virtuaalipelistä, mutta ostos se tuo toki on.

Tuossa olen minä.

Ostolakko | Vaikeinta oli luopua magneeteista

Ehkäpä vaikein kohde jättää ostamatta olivat magneetit. Olen ostanut käymästäni uudesta kaupungista liki aina jääkaappimagneetin. Jos olisin hankinnat tehnyt, jääkaapin ovea koristaisivat nyt muistot ainakin Torinosta, Locarnosta, Astista, Nafpliosta, Spartasta ja Areopolista. Pohdin asiaa pitkään ja jätin magneetit ostamatta. Magneetteja on jo ihan liikaa ja voi olla aika muuttaa keräilyideaa niin, että jatkossa magneetin hankkii vain uudesta maasta, ei joka kaupungista. Magneetti on myös pienestä koostaan ja edullisuudestaan huolimatta turistikrääsää, jota on turha kantaa kotiin.

Ostolakko jatkuu

Ostolakko on sujunut tähän asti mielestäni hyvin ja ajattelin jatkaa sitä. Mikään tavara ei ole jäänyt kaihertamaan alintajuntaan. Tavaroiden katselu kaupoissa ja nettisivujen selailu on edelleen mukavaa ja siitä ei tule mitään ahdistusta. Verrattuna karkkilakkoon, on ostolakkoilu paljon helpompaa.

Ostolakkoiletko Sinä?

22 comments

22 comments

Sandra / Terveiset päiväntasaajalta kesäkuu 23, 2019 - 12:50 am

Ostolakon sijasta minut pitäisi passittaa siihen karkkilakkoon. 😀 ostelu ei ikinä ole itsellä ollut suurta muutenkaan ja meikkiä en edes käytä. Siinäpä kait säästyy muutama euro. 🙂 pakollista on kyllä lakkoilusta huolimatta nuo kenkien yms osto. 🙂 niitä on vaikea välttää.

Reply
Anna kesäkuu 23, 2019 - 9:25 am

Kiitos Sandra

Juu, kyllä ihmisellä mielellään saa vaatteet päällä olla ja kengät jalassa. Mutta jos vaatekaappi tursuaa rättiä, niin silloin voi miettiä, mihin niitä kaikkia oikein aikoo käyttää : )

Reply
Periaatteen Nainen kesäkuu 22, 2019 - 6:08 pm

Turha tavara on turhaa, mutta sitä on tietenkin vaikea määritellä. Itse ehkä mietin sitä uutta meikkilaukkua; itselläni meikkilaukku on funktionaalinen tavara, jonka ulkonäöllä ei ole juuri mitään väliä (ei mikään esittelytavara varsinaisesti) eli likaantuneet värit eivät haittaisi.

Reply
Anna kesäkuu 22, 2019 - 8:16 pm

Kiitos

Olet ihan oikeassa siinä meikkilaukussa. Mutta … Tämä on siis sellainen kahvasta kannettava isompi malli, mihin voi laittaa alusvatteet ja vaikka T-paidankin mukaan. Käytän sitä paljon niin, että jätän matkalaukun autoon ja sullon tuohon vain puhtaat alusvaatteet ja sukat seuraavaksi päiväksi. Eli sen pitää olla “esittelykelpoinen”, kun menee hotelliin 😀 Tiedän. Turhamaista.

Reply
Anmarien kesäkuu 21, 2019 - 5:19 pm

En ole ikinä kokeillut varsinaista ostolakkoa, mutta ostostelen ylipäätänsä hyvin vähän (jos matkoja ei lasketa). Pidän listaa asioista, joita tarvitsen ja saan ostaa vain asioita tältä listalta. Ennen asian ostamista kysyn myös itseltäni onko kyseinen tavara sellainen, jonka haluan säilyttää tai ottaa mukaan kun muutan ulkomaille ja mikäli ei ole saa jäädä ostamatta. Rankkaa voisi olla tosin kokeilla ihan virallista ostolakkoa, jossa ei saisi ostaa edes matkoja. Toistaiseksi taidan pysyä kuitenkin tässä kultaisella keskitiellä.

Reply
Anna kesäkuu 22, 2019 - 8:18 pm

Kiitos Anmarien

Joo, Matkoja ei lasketa! Ja en ehkä olisi ainakaan itse valmis sellaiseen ostolakkoon, jossa lentoliputkin olisi no-no….

Reply
INDIVUE kesäkuu 19, 2019 - 11:57 pm

Itse ostan joka kohteesta paikallisen VOGUE-lehden, jos vain on kyseisessä maassa myynnissä. Ja ostan vastaisuudessakin, vaikka digiversiokin löytyisi. Suomesta ei valitettavasti sellaista vielä löydy.

Mainio muuten tuo dödö sun meikkiarsenaalissa. Tän jutun huippu 🙂

Reply
Anna kesäkuu 22, 2019 - 8:23 pm

Kiitos

Ooh. Vogue on kyllä aika ihana. Itse luen niitä lähinnä hotellien auloissa tai kampaajalla. En raaski ostaa.
Mun meikkiarsenaali on niin pieni, että siihen kelpuutetaan kaikki mitä hivellään tai sivellään ihoon tai tukkaan 😀

Reply
Iida in Translation kesäkuu 19, 2019 - 4:40 am

Ostolakkoilu on kyllä hyvä idea! 🙂 Itsekään en ulottaisi sitä lentoihin/reissuihin, vaan turhaan tavaraan. Omalla kohdallani mukaan pitäisi varmaan ottaa paheeni ulkona syöminen, tai määrätä sille jotkut maksimäärät.

Ajattelin, että kun täältä 5 kk ulkomailla oleilulta kotiin palaan, alan itsekin ostolakkoon ja koetan konmarittaa omaa kotiani. Olen ollut pitkään pois omien tavaroiden luota reissujen ja välissä iskeneen vesivahingon takia, joten odotan projektia innolla, kun materiaan on saanut etäisyyttä 🙂

Reply
Maarit - niceMatkaaja kesäkuu 17, 2019 - 9:52 am

En ostolakkoile, mutta periaatteeni on vuosia ollut, että kun ostan jotain, alta lähtee jotain kiertoon tai roskikseen. Kotimaassa shoppailu on varsin vähäistä, mutta reissussa, kohteesta riippuen, tulee välillä shoppailtua tarkoituksella. Silloin lähden liikenteeseen sillä mentaliteetillä, että lähes kaikki mukaan pakattava on viimeisellä matkallaan. Tämä ei silti tarkoita, että tavara lentäisi roskikseen, vaan sille voi yhä löytyä käyttöä matkakohteessa. Esim vanhat rantapyyhkeet löysivät uuden kodin löytöeläintalosta Meksikossa makuualustoina ja vanhat vaatteet päätyivät San Franciscossa kodittomille.

Reply
Sari / matkalla lähelle tai kauas kesäkuu 17, 2019 - 7:01 am

Pohdin tässä ensin, että itsellä on menossa samanlainen lakko kunnes muistin ostamani uudet paidat jne. MUtta aika paljon olemme viime aikoina olleet ostamatta turhaa koristetta ja krääsää nurkkiin, kun vanhastakin olisi päästävä eroon. Yksi hyvä ostojen hillitsemiskeino, minkä kuulin keväällä ja olen koittanut noudattaa on se, että kauppaan mennään vasta kun jääkaappi on tyhjä. Vähentää kummasti pois heitettävien määrää.

Reply
Jenna / Citylights & Sunsets kesäkuu 16, 2019 - 8:36 pm

Multa ostolakkoilu sujuisi varmaan aika vaivattomasti. Jos päättäisin siihen ryhtyä, ei muutosta nykyisestä hirväesti edes tapahtuisi. Oon aika pihi rahojeni suhteen (jos kyse ei ole matkailusta, sen koen sijoituksena itseeni :D) ja aika harvoin tulee houkutus heräteostoksiin. Kodin sisustus on mielestäni tällä hetkellä ihan hyvällä mallilla, eikä ole tarvetta millekään uudelle. Vaatteita ostan harvoin (iso syy siihen on kyllä se, että ajattelen koko ajan laihtuvani kohta, ehkä joku päivä se tapahtuukin :’D) En koe tarvetta esim. vaihella mattoja tai ostella uusia tekstiilejä jatkuvasti, sisustusta ei tarvitse muuttaa jokaisen vuodenajan mukaan. Toki lapselle saa olla jatkuvasti ostelemassa kaikkea, muuta siinäkin vain oikeasti tarpeellinen riittää. Meikkejä ja hygieniatuotteita tietenkin täytyy ostella, kun vanhat on käytetty. Voisi itsekin alkaa oikein tietoisesti tarkkailla omaa ostoskäyttäytymistä. Mun paheet on terasseilla istuskelu näin kesäisin ja cappuccinot, mistä tulee kyllä melkoinen kuluerä pidemmällä välillä. Ostoskeskuksissa iskee oikein ahdistus siitä tavaranpaljoudesta ja toisaalta tulee sellainen olo, että kaikki on ihanaa ja haluan ostaa vaikka mitä. Kuitenkin päädyn tulemaan kotiin tyhjin käsin, ihan vaan valinnanvaikeudesta. Sehän on vaan merkki siitä, että oikeasti ei tarvitse mitään.

Reply
Noora / Seikkailumielellä kesäkuu 16, 2019 - 4:33 pm

Jääkaappimagneetti on kyllä pakollinen ostos reissusta kuin reissusta, tosin olen rajannut määrää siten, että hankin magneetit vain kohteista joissa yövyn. Kuluttamisessa suosin kyllä muutenkin niukkuutta, eli ostan tarpeeseen ja mieluummin vähän laadukkaampaa ja kalliimpaa, kuin halpaa ja kertakäyttöistä. Harvemmin tarvitsemissani tavaroissa hyödynnän lainaamista ja vuokraamista. Viimeisin löytöni tällä saralla ovat vaatelainaamot, joista voi jäsenyyden ostamalla lainata vaatteita niin arki- kuin juhlakäyttöön. Kätevää, kun ei tarvitse vaikkapa juhlavaatteiden kohdalla miettiä, että montako kertaa viitsin samassa mekossa mennä eri juhliin.

Reply
Laura kesäkuu 16, 2019 - 3:43 pm

Moikka! Tosi mielenkiintoinen postaus! Olen pyrkinyt itsekin vähentämään heräteostoksia, vaan mietin tarkkaan mitä ostan ja tarvitsenko sitä oikeasti. Vaate- ja kenkäpuolella pyrin ostamaan kerralla kunnollista, yleensä hieman kalliimpaa. Se yleensä myös kannattaa. Olen kova matkamagneettien kerääjä, joten sydämeni hyppäsi kurkkuun magneetti-kohtaan päästessäni! 😀 Itsellänikin matkamagneetteja on satoja ja pyrin ostamaan jokaisesta uudesta kaupungista magneetin. Se on varmasti turhaa roinaa, mutta ajattelen niitä enemmänkin siten, että sitten kun en enää pääse/pysty/jaksa matkustaa, jokaisesta magneetista tulee mieleen mukava muisto ja ne eivät ole kalliita investointeja. Itseäni ne ainakin ilahduttavat joka ikinen päivä jääkaapin seinässä. 🙂

Reply
Minea kesäkuu 16, 2019 - 12:13 pm

En ole varsinaisesti ollut ostolakossa, mutta olen tietoisesti vältellyt esim vaatekauppoja. Reilun kuukauden päästä kolmen viikon reissu jenkkeihin, jossa outletissa tulee varmasti täydennettyä vaatekaappia. Eilen siivosin vaatekaapit ja sain aikaiseksi kaksi ikeakassillista tavaraa kirpparille vietäväksi😊

Reply
Pirkko / Meriharakka kesäkuu 16, 2019 - 10:29 am

Olen, oikeastaan siitä lähtien kun selvitin jo yli parikymmentä vuotta sitten isäni jäämistöä, mm. yli 200 neliöistä lapsuudenkotiamme Turun keskustassa, ajatellut, että minun jäljiltäni kenenkään ei tarvitse palata koulu- tai opiskeluaikaisiin muistiinpanoihini tai viedä lasinkeräykseen komerollista tyhjiä lasipurkkeja, sadasta hyllymetristä kirjoja puhumattakaan. Mutta vaikka koko ajan tavaramäärä onkin vähentynyt, niin on niitä kirjoja minullakin edelleen satoja ja tiettyjen kirjailijoiden uustuotantoa ostan edelleen. Vaatteiden määräkin on jalostunut koko ajan pienemmäksi, mutta ostan silti uuttakin kun näen jotain kivaa ja laitan sitten nyttemmin useimmiten Emmylle myyntiin toisesta päästä. Matkoiltakin ostan edelleen sen magneetin, jos niitä ko. maassa myydään – aina ei onnistu, mutta onneksi ebaystä saa vaikka Mauritanian magneetteja! En siis oikein usko ehdottomuuteen, materiankaan osalta.

Reply
Sini kesäkuu 14, 2019 - 10:53 pm

En ostolakkoile, koska en muutenkaan osta mitään, jos en jotain oikeasti tarvitse. Vaate- ja kenkäkaupoissa pyöriminen on muutenkin tylsää. Arvostan enemmän kokemuksia kuin materiaa, joten matkoihin käytän mielelläni rahaa.

Reply
Anna kesäkuu 15, 2019 - 9:01 am

Kiitos Sini

Matkat on parhaimipia, koska niistä saa kokemukset ja muistot. Jostain rätistä tai käsilaukusta ei jää kuin ostamisenilo.

Reply
Mikaela kesäkuu 13, 2019 - 11:21 pm

Turhan ostaminen on turhaa, Amen to that. Mutta toki myös talous lakkaa toimimasta jos ostaminen lakkaa. Itse kannatan ehdottomasti toki sitä, että raha käytetään hillittömän materiahamstrauksen sijaan palveluihin, joka välittömästi myös työllistää useita ihmisiä. Itsekin palvelualan työnantajana pidän tätä tosi tärkeänä. Kerrannaisvaikutusta esim. Suomessa harva miettii: ennen, kuin asiakas ostaa vaikka sen yhden juoman, on sitä yritykselle myyvää ja sen asiakkaalle myyvää yritystä jo verotettu monin tavoin. Ja vaikkapa siitä bissestä tai viinistä lähtee verottajalle iloinen 24%. Sen anniskelee palkallinen työntekijä, josta työnantaja suorittaa plopplopplopplop -maksut valtiolle sen palkan lisäksi, palkan jonka toki työntekijä ehdottomasti ansaitseekin. Mut kyllä me se jääkaappimagneetti edelleen ostetaan 🤣

Reply
Anna kesäkuu 15, 2019 - 8:58 am

Kiitos Mikaela

Tuo palvelukulma on hyvä. Eli kun reissaan, niin syön ulkona, käytän hotelleja ym, eli just niitä palveluita. Enemmän saisin Suomessa tehdä samaa, mutta just kun nää kotimaan hinnat (ja verotus)…

Jääkaappimagneetti ei liene materiaanlihampstrausta pahimmillaan. Kunhan vain jääkaapinoven saranat kestää 😀

Reply
Terhi kesäkuu 13, 2019 - 4:22 pm

Eihän se karkkikaan ruokaa ole joten pitäisikö senkin olla ei-ostettavien listalla? Itse en ole tavaralakossa, haluan niin harvoin mitään, että suon sen itselleni. Matkamuistoja ostan usein kannatuksen vuoksi koska elinkeinohan se on myyjänkin työ. Muuten ostan matkoilta jotakin jonka voi käyttää, esim. torilta mausteita, kuivattuja hedelmiä, öljyä, mutta harvoin niitäkään.

Reply
Anna kesäkuu 13, 2019 - 4:38 pm

Kiitos Terhi

Tuo on muuten hyvä huomio, eli viinit, suklaat ym herkut eivät ole tosiaankaan ruokaa. Tosin en ajatellut tätä sen tarkemmin, vaan mietin, että kaikki suuhun menevä on ruokaa ja sallittua : D

Matkoilta tuodaan usein ruokatavaroita. Öljyä, mausteita ja joskus jopa leipää, jos esim. patonki on kohdemaassa erinomaisen hyvää.

Reply

Leave a Comment