Peloponnesos | Areópoli on Kreikan sydänmailla

Peloponnesos | Areópoli on Kreikan sydänmailla

kesäkuu 9, 2019

Peloponnesos on monille se todellinen Kreikka 🇬🇷

Kun useimmat ihmiset ajattelevat Kreikkaa, he ajattelevat Kreikan saaria; valkoisia taloja ja sinistä merta. Mieleen tulevat nimet Santorini, Rodos, Kreeta ja Korfu. Kreikan saaret ovatkin suomalaisille rakas kohde. Manner-Kreikasta mainitaan ehkä Ateena ja Akropolis. Kuitenkin monille kreikkalaisille Ateena on pääkaupunki, saaret mukavia, mutta Peloponnesos se todellinen Kreikka.

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Peloponnesoksen Areópoli oli Kreikan ensimmäinen ottomaaneista vapautettu kylä

Peloponnesoksen niemimaalla sijaitsevat niin Olympialaisten näyttämö, kuin Kreikan tärkeimmät historiallisiset kulttipaikat. Kävin laajan kiertomatkan tällä alueella aikoinani, mutta vaikutelma oli hieman sama, kuin Karthagossa. Totisesti kaikki oli tuhottu! Päätin, että tällä matkalla keskityttäisiin enemmän eläviin kohteisiin, kuin antiikin Kreikkaan.

Peloponnesoksen niemimaalla kuuluisia ja edelleen elossa olevia kaupunkeja ovat mm. Sparta, Tripoli ja Kalamáta. Kirjoitan kuitenkin ensimmäiseksi pienestä, vain noin tuhannen asukkaan Areópolista. Siihen on syynsä. Areópoli oli nimittäin se kylä Kreikassa, joka ensimmäisenä vapautettiin ottomaaneista vuonna 1821. Jos kysyy alueen asukkailta, he katsovat olevansa ainoita kreikkalaisia, joita kukaan ei ole onnistunut alistamaan valtaansa.

Areópoli sijaitsee tarkasti määriteltynä Mánin niemimaalla, Lakonian alueyksikössä. Mánin niemimaa on Peloponnesoksen etelärannikon kolmesta niemimaasta keskimmäinen ja eteläisin. Paikan nimi, Areópoli, tulee sanasta Ares, joka oli kreikkalainen sodan ja taistelun jumala (yksi useista).

PELOPONNESE

Lakonia

Kreikan lähihistoria on yksi suuri sekasotku

1800-luku oli Kreikassa poliittisesti varsin sotkuista aikaa. Maassa käytiin Kreikan vapaussotaa turkkilaisia vastaan, mutta käytännössä meneillään oli myös sisällissota kreikkalaisten kesken.

Kreikan sekasortoisesta sisäpoliittisesta tilanteesta 1800-luvulla luo hyvän kuvan seuraava tapahtumasarja.

Areópolin pääaukiota hallitsee Petrobey Mavromichaliksen patsas. Tämä heimopäällikkö ajoi alueellaan Kreikan irrottautumista ottomaanien valtakunnasta ja koordinoi kansannousua turkkilaisia vastaan. Heimopäälliköillä, kauppiailla, valtionjohtajilla ja “sivistyneistöllä” oli tuolloin kuitenkin kovin erilaiset mielikuvat siitä, miten kansannousua tulisi toteuttaa. Vuonna 1831 silloinen Kreikan valtionhoitaja Ioánnis Kapodístriasin päätyikin pidätyttämään Mavromichaliksen kapinallisena. Petrobey Mavromichaliksen veli ja poika taas kostivat pidätyksen ampumalla valtionhoitajan kirkossa Náfpliossa.

Koska Kreikka oli ajautumassa kovaa vauhtia kohti anarkiaan, päättivät Britannia, Ranska ja Venäjä palauttaa järjestyksen maahan. Näiden valtioiden tärkein intressi ei tietenkään ollut itsenäinen Kreikka, vaan Osmanien suurvaltakunnan hajoamisen viimeistely. Baijerin prinssi Otto nimettiin Kreikan kuninkaaksi ja Kreikasta tuli kuningaskunta. Petrobey Mavromichalista taas tuli valtioneuvoston varapuheenjohtaja ja myöhemmin senaattori.

Peloponnesos | Areópolin vieressä Limenin kylässä kannattaa syödä lounasta

Otimme ensikosketuksen Areópolin alueeseen Limenin kylässä, joka sijaitsi noin 5 km päässä hotellistamme. Hotellimme omistaja suositteli, että lounas syödään täällä, eikä Areópolissa. Minulle tuli vahva mielikuva siitä, että kylät ovat sopineet ohjaavansa turistit lounaalle Limenin turkoosin veden ääreen ja illalliselle kauniisti valaistuun Areópoliin.

Aivan hurmaava taverna Τάκης tarjoili koko reissun parhaimman kreikkalaisen salaatin ja grillatut sardiinit meren äärellä. Ravintolan työntekijä perkasi kaloja sitä mukaan kun niitä tilattiin pöytiin ja heitti perkuujätteet veteen. Katselin vettä ja satoja siinä uiskentelevia pikkukaloja, kun paikalle ilmaantui jostain kaksi isoa kilpikonnaa. Oli aika huippua syödä ja seurailla samalla kilppareiden touhuja.

Tässäkin kylässä oli ajojärjestelyt tehty niin, että rantakatu on yksisuuntainen. Asia voi olla monelle itsestäänselvä, mutta itseäni tuo aina hämää. Päästäkseen kylään voi lähestymissuunnasta riippuen joutua ajamaan tavallaan kylän ohi, ennen kuin liittymä tulee vastaan.

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Peloponnesos, Areópoli | Ktima Karageorgou, varsin kreikkalainen juttu

Ktima Karageorgou oli varsin kreikkalainen kokemus. Tulimme paikan päälle ilman varausta ja olimme katsoneet, että Booking .comissa huoneen hinta aamiaisineen olisi 95 euroa. Emäntä tuumaili hetken ja tarjosi huonetta hintaan 85 euroa. Kun lähtiessä tarjosimme korttia maksuksi kävi ilmi, että käteisellä (ilman kuittia) hinta olisi 75 euroa. Kun muistaa Kreikan velkakriisin, satojen miljardien eurojen takuupaketit ja sen, että Suomen myöntämää lainaa Kreikka alkaa maksaa takaisin aikaisintaan vuonna 2020, tällainen kuitittomuus hieman hymähdyttää. Tule Kreikkaan – rahasi ovat jo täällä -pitänee edelleen paikkansa.

Muuten paikka oli kyllä mainio. Hiljainen, siisti ja aamiainen viimeisen päälle laitettu. Jos haluaa illasta “kylille”, kannattaa ajaa auto parkkipaikalle vanhankaupungin viereen. Matkaa ei ole kuin 400 metriä, mutta kyseessä on täysin valaisematon tie keskellä puskaa ja peltoa. Näimme alueella muutaman yliajetun puolitoistametrisen käärmeen, joten auto tuntui siksikin ihan hyvältä idealta.

Ktima Karageorgou

Ktima Karageorgou

Ktima Karageorgou

Ktima Karageorgou

Ktima Karageorgou

Ktima Karageorgou

Ktima Karageorgou

Ktima Karageorgou

Ktima Karageorgou

Peloponnesos | Areópoli on taiten tehty kulissi, mutta kaunis sellainen

Areópolin kivistä rakennetut kaksikerroksiset talot olivat hieman karun näköisiä harmaanruskeine julkisivuineen ja pienine ikkunoineen kovassa päivänvalossa. Niitä katsellessani ihmettelin muutaman kansainvälisen bloggaajan hehkutusta kaupungista. Ihmettelin myös hotelliemännän topakkaa suositusta vierailla kylän keskustassa vasta illasta.

Kun aurinko alkoi laskea, oivalsin mistä oli kyse. Vanhankaupungin kapean pääkadun rakennukset ja vanhat kirkot muuttuivat hetkessä aivan toisen näköiseksi, kun niiden julkisivut ja pihat valaistiin sadoin kynttilöin, lyhdyin ja pienin kohdevaloin. Vaikka kyseessä onkin tietynlainen iltaisin eloon heräävä kulissi, on paikka varsin viehättävä ja kuvauksellinen.

Me vaeltelimme muutamaa katua edestakaisin aikamme ja päädyimme juomaan lasilliset viiniä ja syömään moussakan Taxiarchis-kirkon aukiolle. Kun lähtee vanhankaupungin pääkadulta pois, löytää kymmenittäin muita ravintoloita, joissa paikalliset istuvat iltaa. Koko alue on fiksusti suljettu iltaisin autoliikenteeltä.

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Areopoli, Mani, Peloponnesos

Savolaisviritys?

10 comments

10 comments

Piyya kesäkuu 15, 2019 - 8:49 pm

Kreikka 💙
Olen ajatellut pysyä poissa Kreikasta tänä kesänä mutta katsotaan kuinka akan käy, Eipä nämä sinun ihanat tunnelmalliset kuvat ainakaan helpottaneet päätöstä. Itse pidän myös saarista, mutta niistä pienistä, kyllä turistisaarista mutta ei niistä kaiken tunnetuimmista. Viime kesänä rakastuin Halkin saareen jossa on suunnilleen yksi katu ja ei autoja ollenkaan.

Reply
Paula - Viinilaakson viemää kesäkuu 15, 2019 - 7:35 pm

Ihana Kreikka! Olen ollut teininä ihan hirveä Kreikka fani. Päätin sielloin, että kierrän joskus Kreikan ympäriinsä ja tietenkin myös Peloponnesoksen. Sitten elämä vei toiselle puolelle maailmaa, ja Kreikan matkailusta tuli hiukan haastavampaa. Kuten perusturisti yleensä, olen myös käynyt vain saarilla. Mutta vielä haaveilen, että ehkä jonain päivänä…

Reply
Anna / Muuttolintu kesäkuu 15, 2019 - 1:54 am

Ihanaa kreikkalaista tunnelmaa! Me tykätään Kreikassa saarihyppelyistä, mutta siihen on aina hyvä yhdistää jokunen kohde mantereellakin, niin näkee myös vähän erilaista Kreikkaa. Vähän semmoinen tunne, että Kreikka kutsuu taas seuraavalla Euroopan matkalla.

Reply
Anna kesäkuu 15, 2019 - 9:02 am

Kiitos Anna

Itse en ole saarihyppelyä tehnyt, vaikka saarilla olenkin ollut. Tästä reissusta jäi vahva fiilis, että tuonne lähden uudestaan!

Reply
Ostolakko on helppo lakko - TÄMÄ MATKA kesäkuu 13, 2019 - 11:54 am

[…] ovea koristaisivat nyt muistot ainakin Torinosta, Locarnosta, Astista, Nafpliosta, Spartasta ja Areopolista. Pohdin asiaa pitkään ja jätin magneetit ostamatta. Magneetteja on jo ihan liikaa ja voi olla […]

Reply
Sari / matkalla lähelle tai kauas kesäkuu 12, 2019 - 8:00 pm

Onpa ihania kuvia. Ihan tässä Kreikka kuume kasvaa. Kreikka on todellakin muutakin kuin saaria. Itse olen vuonna 1986 (aivan liian kauan sitten) valunut Pohjois – Kreikasta Katerinista Larissa kautta Ateenaan. Nähtävää oli sielläkin ja ihan sitä aitoa Kreikkaa. Nuo talot muistuttavat paljon Kroatian vanhaa rakennuskantaa.

Reply
Pirkko / Meriharakka kesäkuu 11, 2019 - 9:17 pm

Tuolle suunnalle onkin tarkoitus suunnata syyskuussa, niin jo joskus kymmeniä vuosia sitten nähtyjä klassisia kohteita kerraten kuin toivottavasti jotain uuttakin nähden – etenkin Meteora oli tämän reissun kimmokkeena, Ateenan kertaamisen lisäksi. Kauan kauan sitten kärsimme elokuun kuumuudesta Ateenassa, nyt lähtöpäivä on 3. syyskuuta, joten silloinhan on jo sitten ihan kivan viileää, eikös joo!

Reply
Anna kesäkuu 12, 2019 - 2:35 pm

Kiitos Pirkko

Me jätimme nyt rauniot välin. Meteora olisi toki ollut hieno, mutta tehnyt liian pitkän mutkan, kun ideana oli kierrellä Manin niemimaata. Epäilen myös, että nähdäkseen Meteoran kunnolla, pitäisi olla joko lintu tai kiivetä jollakin toiselle kukkulalle, ei sille samalla 😀

Syyskuussa Kreikka. Kuulostaa mukavan viileältä, eli not 😀

Reply
Suvi / Suvin matkassa kesäkuu 10, 2019 - 6:48 pm

Miten kauniita kuvia! Tässähän syttyi ihan matkakuume Kreikkaan 🙂 Omat Kreikan matkani on aikoja sitten tehty ja suuntautuneet juurikin pahimmille turresaarille (Rodos & Kreeta), joten olisi aikakin lähteä tutustumaan vähän toisenlaiseen Kreikkaan! Haaveena olis käydä Ateenassa ja lähteä siitä saarihyppelemään.

Reply
Anna kesäkuu 10, 2019 - 7:58 pm

Kiitos Suvi

Itse olen pitänyt saaristakin paljon. Mutta meillä on ollut aina vuokra-auto käytössä, joten emme ole jumittuneet yhteen “turrepaikkaan” koko viikoksi, vaan kierrelleet saaria aktiivisesti.

Poloponnesos hurmasi minut täysin. Uskomattoman kaunista ja niin täynnä historiaa.

Reply

Leave a Comment