Ravintola Coyoacán kokemuksia – pitkästä aikaa ravintolapostaus
Ravintola Coyoacán kokemuksia – meksikolainen ravintola Oulussa. Kirjoitan nykyisin hyvin harvakseltaan Oulun ravintoloista. Osin siksi, että minun on vaikea hahmottaa, onko tällaisille kirjoituksille lukijakuntaa. Koska kuitenkin päivittelen kokemuksia henkilökohtaiselle Facebook-sivulleni ja TripAdvisoriin, ajattelin jatkossa julkaista näitä juttuja myös blogin puolella. Ehkäpä osa lukijoista on Oulusta tai käy Oulussa : )
Ravintola Coyoacán | Pieni meksikolainen ravintola kivalla sisustuksella
Ravintola Coyoacán sijaitsee Hallituskadulla, lähellä rautatieasemaa. Paikka oli lounasaikaan 20.11 klo 11 liki tyhjä, mutta täyttyi ruokaillessamme. Tila on pieni, joten iltaisin pöytä kannattanee varata.
Sisustus on täynnä ”Kuolleiden päivä”-teemaa nauravine pääkaloineen, sekä Frida Kahlon kuvia. Istuimme ikkunapöydässä ja pystyin ihailemaan ravintolan väri-iloittelua hyvin. Lautaset ovat kaunista tummaa keramiikkaa, mutta juoma-astiat iik… emalia. Emaliset mukit ovat minulle kauhistus. Huulirajassa oleva metalli saa juomat maistumaan pahalta. Tämä on tietenkin vain oma henkilökohtainen tuntemukseni ja varmasti olisin saanut lasisen lasin, jos olisin jaksanut sitä käydä pyytämässä.
Ystävällinen tarjoilija otti tilauksen mukavasti pöydästä, mutta ilmeisesti se olisi kuulunut tehdä lounasaikaan tiskillä. Tilasimme lounaslistalta 3x Tostada, eli käsintehtyjä maissitortilloja uppopaistettuna, jäävuorisalaattia, sipulia, korianteria, juustoa, ranskankermaa ja papuja (13 euroa) ja 3 x Taco, eli käsintehtyjä maissitortilloja, sipulia, korianteria ja limeä (12 euroa). Kummassakin annoksessa täytteinä olivat Viskaalin nauta, Tinga-broileri ja Pastor-porsas.
Pyysin juomaksi vettä, jolloin selvisi, että kaikki sivupöydällä oleva lisuke ja juoma kuuluu hintaan. Kävin kurkistamassa tätä ”sivupöytää”, mutta se oli tuolloin sotkuinen ja kupit tyhjiä. Pöytiä siivosi ja valikoimaa täytti vain tämä yksi tarjoilija.
Surffailimme hetken ja sitten näytti siltä, että jotakin tuotiin tarjolle. Uusi yritys, mutta tulos jäi laihanlaiseksi. Juomisena oli tarjolla mehua ja jäävettä. Salaattimix oli hieman väsynyttä, ja hedelmäsalaatin funktiota en tajunnut. Kuumana lisäkkeenä oli riisiä (hemapa-kera), perunaa sekä mustapapusoossia (olisi voinut hauduttaa maukkaaksi).
Kylminä lisäkkeinä kipoista löytyi Pico de gallo -salsaa, sipulia, chilimajoneesia, ranskankermaa ja koriateria. Ihan toimiva valikoima sinällään, mutta korianteri oli kuivaa ja mautonta, liekö korianteria lainkaan?
Hieman hämmästelen guacamolen puuttumista. Aito ja oikea guacamole on kuitenkin todella helppo ja nopea tehdä. Tulee väkisinkin mieleen, että ”kalliissa” aineksissa, kuten korianteri ja muissa yrteissä, sekä avocadossa koitetaan säästää lounaalla.
Erilaisia kastikkeita oli kuutisen kappaletta eri voimakkuuksilla. Salsa verde cruda oli hyvä, pähkinäkastike erittäin onnistunut.
Ravintola Coyoacán | Possu oli parasta ja yrttejä kaipailisin kovasti
Ruoka tuotiin pöytään n. 15-20 min päästä, mikä sopi meille oikein hyvin. Arvostan aina tilauksesta tehtyä ruokaa!
Sitten alkoivat pienet käytännönongelmat. Minulle ei koskaan selvinnyt, olisiko tarkoitus ollut suunnistaa koko lautasen kanssa lappamaan tacoihin soossit ja ranskankermat päälle vai oliko idea, että kastikkeita otetaan ensin eri lautaselle ja kaavitaan siitä sitten annoksen päälle.
Kastikkeiden kaivaminen purkeista tai kaatelu pienistä pulloista oli onnetonta tuhertamista. Jotenkin tämä osuus oli saatu tehtyä mahdottoman hankalaksi, etenkin kun tortillojen syöminen on muutenkin sotkuista hommaa.
Tacot tarjoiltiin hyvin minimaalisen sipulin ja korianterin kanssa, tostadat taas maksimaalisen jäävuorikasan kera. Henkilökohtaisesti olisin valmis maksamaan enemmän ja saamaan annokseni ilman salaattia, mutta kunnon tuoksuvan yrttikasan kera (ja sen avocadon).
Viskaalin nauta oli täysin mautonta, muta lihana rakenteeltaan laadukasta. Tämä kaipaisi ehdottomasti voimakkaampaa maustamista jo valmistusvaiheessa. Tinga-broileri oli minulle liian savuista (Teppo uhrautui ja söi annokseni) ja kuivaa, kuten broileri nyt tuppaa aina olemaan. Pastor-porsas oli täysi 10. Mehukasta, kunnolla makua ja suutuntuma hyvä. Heti tuli halu valmistaa sitä kotikeittiössäkin.
Ravintola Coyoacán | Viskaalin nauta, Tinga-broileri ja Pastor-porsas eivät avaudu kuluttajalle
Ravintola Coyoacán kertoo, että: ”Ympäristön ja paikallisen tuotannon kunnioittaminen on meille tärkeää. Käytämme paljon paikallisia tuoreita aineksia, kuten hedelmiä, kasviksia ja eläinperäisiä tuotteita.” On tietenkin hyvä (ja nykyisin oikeastaan itsestään selvää), että ravintola suosii paikallisia tuottajia. Hienot nimet kuten Viskaalin nauta, Tinga-broileri ja Pastor-porsas, eivät kuitenkaan kerro syöjälle sellaisenaan mitään sen enempää tuottajasta, kuin valmistustavastakaan. Siksi niistä voisi avata hieman lisää.
Viskaalin = Viskaalin tilalla sijaitsee Oulujokilaaksossa Muhoksella. Kasvattaa, teurastaa ja jalostaa naudan- ja hevosenlihaa Pohjois-Suomeen.
Tinga-broileri = Meksikolainen perinneruoka Tinga de Pollo, eli kanaa savuisessa tomaatti-chipotlekastikkeessa. (Ei tietoa lihan alkuperästä.)
Pastor-porsasta = Marinoitua porsaan niskaa tai lapaa, joka usein kypsennetä shawarma-vartaassa ananaksen kera. (Ei tietoa lihan alkuperästä.)
Ravintola Coyoacán ei vakuuttanut minua lounaallaan loppuun asti. Ainekset hyvään kokemukseen olivat kyllä olemassa, mutta jotakin jäi puuttumaan. Tiedän erittäin hyvin mitä eroa on autenttisella meksikolaisella ruualla ja amerikkalaisella Texmexillä, eli ”Teksasin meksikolaisella”, joten kyse ei ole siitä. À la carte -lista näyttää mielenkiintoiselta ja brunssiakin on tarjolla, joten kenties palaan kokeilemaan paikkaa uudelleen. Ravintolan kotisivuille pääset tästä, klik.
2 comments
Oi todellakin lisää tällaisia! Oulussa n. 23 vuotta asuneena en tästä ollut kuullut ollenkaan tai kiinnittänyt vain huomiota. Ja tällä viikolla työporukallakin mennään syömään täällä ravintolaan minkä olemassaolosta en ollut tietoinen. Joten kyllä, ehottomasti tällaisille postauksille tarvetta ettei aina tuu päädyttyä samoihin rafloihin. 🙂
Kiitos!
Olen jotenkin vähän jopa ”arka” kirjoittamaan kotikaupungin rafloista ja tapahtumista. Ne tulee kuitenkin iholle enemmän kuin joku 6000km päässä oleva paikka. Mutta ei muuta kuin jatketaan! 🙂