Pyramidien maa. Mutta kuka tai miten ne rakensi?

Kun saapuu Gisaan ja luo katseen yli kaupungin silhuetin, juoksevat kylmät väreet pitkin selkää. Udun keskellä, minareettien ja kerrostalojen takana, aivan lähellä kaupunkia kohoavat korkeuksiin Gizan pyramidit. Nämä pyramidit rakennettiin n. 2600–2500 eaa. Upeaan pyramidiryhmään kuuluvat faaraoiden Khufu (Kheops), Khafre (Khefren, Kheopsin poika) ja Menkaure (Mykerinos, Khefrenin poika) taivaisiin asti kurkottelevat pyramidit.

Egypti on pyramidien maa.

Kheops – Yksi maailman seitsemästä ihmeestä

Kolmesta pyramidista nimenomaan Kheops on yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Se on pyramideista suurin, vaikka Khefrenin pyramidi vaikuttaakin sijainnin ja seinämien jyrkkyyden takia korkeammalta.

Suurista pyramideista on kirjoitettu keskikokoisen kirjastollisen verran ja erilaisista teorioista jokainen voi valita aina itselleen sopivimman. Pyramideihin liittyy uskomaton määrä epäselviä asioita, jotka ruokkivat mielikuvitusta ja saavat uskomaan ulkoavaruuden apuun.

Tuntuukin että ainut tapa ratkaista asia lopullisesti olisi purkaa, numeroida ja kasata yksi pyramidi uudestaan.

Oikea kivi – Oikeaan aikaan – Oikeassa paikassa

Useiden lähteiden mukaan suuri Kheopsin pyramidi rakennettiin 20 vuodessa 100 000 työläisen voimin. Pyramidi sisältää 2,7 miljoonaa kuutiometriä kiveä ja sen ulkopinta-ala on 60 000 neliömetriä. Pyramidin korkeus on 146 metriä ja pohjan ala 5,3 hehtaaria.

Jotta pyramidi on voitu rakentaa, on rakentajien pitänyt tuoda paikoilleen 2–5 tonnia painavia, yli kuutiometrin kokoisia kiviä 300–400 kappaletta joka päivä.

Vaikka pyramidin kimpussa olisi ollut koko ajan 18 000 miestä yli tuhannessa viidentoista miehen tiimissä, tehtävä tuntuu silti liki mahdottomalta ymmärtää.

Rakennusalueella ei ole kuitenkaan ollut tilaa 100 000 hengelle. Toisissa laskelmissa rakennusaika on venytetty 30 vuoteen ja työntekijöiden määrää pudotettu 25 000. Egyptin asukasluku oli tuolloin 2 miljoonaa, joten prosentin osallistuminen rakennustöihin ei olisi vaikuttanut yhteiskuntaan lainkaan.

Oli niin tai näin, visiiri Hemiunu joka rakennustöistä vastasi, ansaitsee maailmankaikkeuden suurimman logistikon arvonimen. Oikea kivi – Oikeaan aikaan – Oikeassa paikassa.

Tarkkaa, niin tarkkaa

Kivilohkareet on jotenkin pystytty hiomaan kaikilta kuudelta sivultaan 0.25 mm tarkkuudella, mikä käytännössä tarkoittaa, että niiden väliin ei saa mahtumaan edes partakoneen terää.

Rakentajat ovat myös tienneen maapallon mitat yhtä tarkasti, kuin mihin vasta nykyisten satelliittimittausten perusteella on kyetty. Miten egyptiläiset ovat voineet rakentaa pyramidin osoittamaan suoraan kohti magneettista pohjoisnapaa ilman kompassia? Miten ihmiset tuhansia vuosia sitten tiesivät maapallon olevan pyöreä? Miten ihmiset osasivat siihen aikaan laskea pallon pituus- ja leveysasteet?

Pyramidin pohjakuvio on täsmälleen neliö, jonka sivujen pituus on nykymitoissa noin 230 metriä. Sivujen suuntausvirhe on alle 0,1 astetta ja pituuserot alle 20 cm, nurkkien korkeuserot alle 15 cm. Miten ihmiset ovat tunteneet piin arvon ja kolmion kulmien suhteet tuhansia vuosia ennen geometrian isää Pythagorasta.

Miten kivet saatiin paikoilleen?

Se, miten kivet on saatu paikoilleen, on myös täysin epäselvää. Pyramidin huipulle ulottuvan rampin rakentamiseen olisi tarvittu 17,5 miljoonaa kuutiometriä materiaalia, mikä vastaa seitsenkertaisesti pyramidiin itseensä käytettyä määrää. Jos ramppi olisi ylettynyt ylös asti nousun ollessa 8%, sille olisi tullut pituuttaa yli puolitoista kilometriä.

Epäselvää on myös mihin rampin materiaali olisi päätynyt poistamisen jälkeen? Pyramidien lähialueilta siitä ei löydy jälkeäkään.

Yhden teorian mukaan pyramidien rakennuksen alkuvaiheessa käytettiin maaramppia, jolla rahdattiin suurin osa kivistä rakennelmaan. Pyramidin sisällä rakennettiin kuitenkin koko ajan pyramidin sisäistä käytävää, jonka avulla rakennettiin ylin osa. Käytävän mutkat olivat avoimia ja niissä oli paikka nosturille, jolla kivilohkareet käännettiin.

Tässä teoriassa suurta galleriaa käytettiin luiskana, jota pitkin liukui valtava vastapaino, jonka avulla kuninkaan kammion suuret, jopa 70 tonnia painavat holvikivet saatiin vedettyä paikalleen. 

Kuinka vanhoja pyramidit ovat?

Sitäkään ei tiedetä koska pyramidit on rakennettu. Yleinen käsitys on, että Gizan pyramidit olisi rakennettu neljännen dynastian kuninkaiden aikana, eli 2613 – 2494 eaa. Toisin sanoen siis noin 4500 vuotta sitten.

Gizan pyramidien perustan ympärillä olevasta hiekasta on kuitenkin löytynyt merisimpukoita ja fossiileita, joiden iäksi on saatu 12 000 vuotta. Tällaisten kerrostumien on täytynyt syntyä aikana, jolloin alue on ollut veden alla ja silloin egyptiläiset eivät asuneet alueella.

Pyramiditkin ovat kiistatta olleet tulva-alueella, sillä niiden kalkkikiviseinissä oli ennen arabien hävitystyötä selvä rajalinja, joka osoitti Niilin vedenpinnan olleen joskus noin 120 metriä nykyistä ylempänä. Lattioiden alta on löydetty myös tuuman paksuinen merisuolakerros ja koska Niili ei ole suolainen, tämä viittaa johonkin suurempaan vedenpaisumukseen.

Foliohattu tarpeen?

Vaikka elämme 2000-lukua, emme vieläkään voi olla täysin varmoja siitä kuka, miten, miksi ja milloin pyramidit rakensi. Esimerkiksi ainut todiste Kheopsin pyramidin rakennuttajasta on työläisten kevennyskammioon jättämät graffitit, joissa Kheopsin nimi mainitaan. Egyptiläiset, jotka pitivät hyvin huolellisesti kirjanpitoa jokaisesta kuninkaasta, jokaisesta sodasta, jokaisesta rakennuksesta, jokaisesta veromaksusta, unohtivat pitää kirjaa pyramideista?

Mitä enemmän aiheesta lukee, sen hämmästyneemmäksi tulee. En lainkaan ihmettele pyramideihin liittyvää symboliikkaa, mystisyyttä ja sitä, että ne kiehtovat ihmisiä enemmän kuin mitkään muut maanpäälliset rakennukset. Näkemättä pyramideja luonnossa niiden massiivisuutta voi olla vaikea tai peräti mahdoton hahmottaa. Ja mitä lähempänä seisoo näitä tuhatvuotisia rakennuksia, sen hämääntyneemmäksi tulee.

Tässä vaiheessa vaihdan olkihattuni suosiolla foliohattuun ja lähden nauttimaan Kairon pimenevästä yöstä.