Moni lomalainen syö Egyptissä All Inclusive hotellien nuotopöydissä. Normaalisti en todellakaan ole näiden paikkojen asiakas, mutta Egyptissä, missä hotellit voivat sijaita hyvinkin pitkällä kaupungeista, All Inclusive on ihan hyvä vaihtoehto. Myös hygieenian takia voi olla helpoin syödä paikassa, missä yritetään pitää herkkävatsaiset turistit terveenä. Ja onhan iso buffa myös helppo. Voi maistella rauhassa kymmeniä erilaisia ruokia ja valita niistä suosikkinsa.
Olin erittäin yllättynyt hotellien ruokien tasosta. Etenkin Punaisenmeren rannalla löytyi kahdesta hotellista erinomaisia makukokemuksia. En usko, että taso olisi olennaisesti parantunut kaupungin ravintoloissa.
Egyptin ruokakulttuuri on kombo, joka on saanut vaikutteita ympäröivistä maista mm. Välimeren alueelta. Ruoka ei ole tulista, vaan mausteisen viipyilevää. Fenkolin, jeeran, korianterin, kuminan ja kurkuman maut sopivat suurimmalla osalle suuhun. Mausteita myös myydään houkuttelevasti esille laitettuna, mutta ole varoitettu: Kaikki ei ole sitä miltä se näyttää.
Alkupalat kunniaan
Alkupalat ovat minusta se paras osa ateriaa ja Egyptissä ei tarvitse pettyä. Leivän kanssa nautittavaksi löytyy kymmenittäin erilaisia tahnoja, juustoja ja salaatteja. Tyypillisiä alkupaloja ovat ovat dolmat eli riisillä täytetyt viininlehdet, foul eli keitetyt pavut, temeija eli öljyssä paistetut papukakut, tahina eli seesaminsiemenistä ja öljystä valmistettu kastike, sekä baba ganoush joka on tehty munakoisosta ja tahinasta.
Alkupalapöydästä kannattaa poimia lautaselle myös täytettyä okraa ja marinoitua munakoisoa, mikäli vain löytää. Ja oliiveita.
Kokeilin myös papukeittoa, jonka tarjoilija maustoi sellaiseksi kuin hän itse siitä pitäisi. Makumme eivät kohdanneet, mutta mielenkiintoinen kokemus silti.
Leipä, elämä
Leipä, aish tarkoittaa sananmukaisesti elämää. Valtio tukee leivän valmistusta toimittamalla edullista vehnäjauhoa leipomoille, jotka puolestaan leipovat kansalle edullista leipää. Aish Baladi valmistetaan karkeammista täysjyvävehnäjauhoista ja leipä on väriltään tummahko ja maultaan hieman hapan.
Aish Shami valmistetaan vehnäjauhoista, leipä on väriltään hyvin vaalea, muodoltaan pyöreä ja pitaleivän kaltainen ja sitä käytetäänkin yleisesti täytetyissä leivissä.
Kamelia, kiitos
Hotelleissa oli tarjolla myös paljon liharuokia, vaikka normaalin egyptiläisen ruokaluun ei liha joka päivä kuulu. Kofta tai Kufta on turvallisesti jauhelihaa jota tarjotaan pyöriteltynä tankoihin tai lihapullina usein tomaattikastikkeessa. Tämän lisäksi suosikkini olivat erilaiset mausteiset pienet makkarat ja uskomattoman hyvät lampaankyljykset, joita sai melkein joka paikasta. Hamaam taas on kyyhkystä ja jos sitä näkee, kannattaa ehdottomasti maistaa. Se tarjoillaan usein täytettynä ja on herkullista syötävää.
Kebab niminen ruoka ei ole nin kuin kebab suomessa, vaan se on kunnon tuhteja lihapaloja. Shish kebab on kokolihaa paloiteltuna shish tawouk on kananlihaa. Jos haluaa suomalaista kebabia, silloin tilataan shawarmaa. Mutta täällä se ei ole jauhelihasta tehtyä mössöä, vaan oikeaa lampaanlihaa.
Edellisellä vierailullani söin myös kamelia, kahdella eri kastikkeella tarjoiltuna. Toinen oli hitusen suklainen, toinen enemmän pippurinen. Kumpikin oli oikein maukasta.
Kushar on paikallista pyttipannua, eli perus katuruokaa, jossa on riisiä, linssejä ja makaroonia. Tätäkin löytyy jokaisesta seisovastapöydästä. Jossain paikoissa oli myös tarjolla makaroonilaatikkoa, makaroni bechameliä, joka on yllättävän hyvää.
Ja jos löytää kalaa, kannattaa maistaa. Meri ja Niili ovat lähellä ja tarjonta hyvää. Kalat grillataan monasti kokonaisena ja sisään laitetaan mausteita ja vihanneksia. Tarjolla oli myös erilaisia kalapatoja tagen samakia, jossa kala valmistetaan tomaatin ja mausteiden kanssa. Egyptissä on saatavana hyvin myös isoja katkarapuja ja hummereita, joilla pääsin herkuttelemaan monta kertaa.
Hedelmätaivas
Egyptin kuuman auringon alla kypsyy valtava sato erilaisia kasviksia ja hedelmiä. Myyntikojut ovat täynnä puoli-ilmaisia herkkuja, joiden tarjonta vaihtelee sesongin mukaan.
Hygieenia takia pitäisi kaikki hedelmät ja vihannekset, joita ei voi itse pestä tai kuoria, jättää nauttimatta. En kuitenkaan lähde ihan yhtä tiukalle linjalle itse hedelmien kanssa. Koska kuorimaveistä ei aina ollut, tuli omenat, kurkut ym. hangattua vaan puhtaaksi nenäliinalla.
Suu makeaksi ja viiniä illaksi
Ruuan päälle nautitaan aina muutama ylimakea herkkupala tai hedelmä. Tällä matkalla huoneeseeni kannettiin jatkuvasti uutta herkkulautasta. En välttämättä pistänyt pahakseni, sillä olen hulluna ylimakeisiin arabialaisiin pieniin leivonnaisiin.
Vaikka kuvassa on kuohuviinipullo, saa Egyptissä myös hyviä viinejä. Paikallinen roseeviini jäi erityisen hyvänä mieleeni. Sakkara-olut taas, kylmennetyssä lasissa, kun hiki vielä virtaa pitkin omaa ihoa. Aaaah…
Sillä ihminen juo viiniä iloonsa, ja suruunsa hän juo viiniä, menestyksessään hän ilahduttaa sydäntään viinillä ja pettymyksensä hän hukuttaa viiniin. Hän juo viiniä ollessaan rakastanut ja hän juo viiniä kun hänen vaimonsa lyö häntä. Viiniin hän turvautuu, kun epäonnistuu liikeasioissaan ja viinillä hän valellee voittonsa. Eikä edes köyhyys estä ihmistä juomasta viiniä, sillä sitä uutterammin hän työskentelee voidakseen värjätä köyhyytensä viinillä. Sama mikä koskee viiniä, koskee myös olutta, joskin olen puhunut viinistä ollakseni runollinen ja asettaakseni sanani kauniisti, sillä kumma kyllä runoilijat eivät ole vielä sepittäneet runoja oluen ylistykseksi, minkä olut varsin hyvin ansaitsisi, sillä tarpeen vaatiessa siitä saa hyvän, kunniallisen humalan ja vielä paremman kohmelon. – Kaptah, Sinuhe egyptiläinen
Kahvi inkiväärillä vai ilman
Matkan ehkä hauskimmaksi tuttavuudeksi nousi kuitenkin kahvi. Beduiinit tarjosivat meille useamman kerran omaa kahviansa, joka valmistetaan hitaasti jutustellen, paahtaen pavut hiilien päällä ja murskaten ne sitten huhmareessa. Kahvi nautitaan sokerin ja inkiväärin kanssa. Ajatus kahvista ja inkivääristä voi olla hieman huvittava, mutta kun sekoitussuhde on oikea, on tuloksena hauskan makuinen pikku shotti. Tapa on kulkeutunut heille Etiopian suunnasta.
Egyptin turistimisteriön mediamatka
7 comments
Tommone kameli ku istuis toho naaman päälle ja vähä pöristelis menemään nii kyllä se tekis eetvarttia
Oi nam, Lähi-idän alueen keittiö on kyllä mun suosikki, enkä voi olla kuolaamatta näitä kuvia. Meidän keittiössä tehdään just parhaillaan hummusta joten en voi olla fiilistelemättä näitä ruoka-annoksia! Nam! Ja mahtavaa, jos egyptiläisissä all inclusive -ravintoloissa oli tarjolla oikeasti alueen herkkuja, eikä vaan ranskiksia ja omeletteja..
Oi joi-joi. Hummusta. Niin namia.
All Inclusive paikat (siis ne missä olin), oli aivan mielettömiä. Kaikkea löytyi. Verrattuna esim. espanjalaisiin vastaaviin, niin nämä on todellisia huippuja. Eli jos tuonne menee, niin kannattaa googlailla, mikä hotelli on saanut parhaimmat kehut ruuasta ja valita se.
Olipa herkullinen postaus! Sun kuviin voi kyllä suorastaan uppoutua! 🙂 En ole Egyptissä käynyt, mutta ruokakulttuuri kiinnostaa ja etenkin nuo papusoosit ja hedelmät vaikuttaa lupaavilta!
Parasta olis jos noista kuvista saisi jotenkin taiottua ne herkut tänne Suomeen.
Egyptiläisillä on niin valtava määrä erilaisia tahnoja ja soosseja, että ei mitään mahdollisuutta pysyä kärryillä mikä mitäkin oli. Mutta kaikki oli hyvää!
Ihania herkkuja, herkullisen näköistä kasvisruokaa! Kyllä vaan maistuis.
Joo. kasvisruokaa tuolla sai tosi kivasti ja oli ihan valtavan hyvin tehtyä ja maustettua.