Seuraan ihmisiä. Se on opittu tapa jo lapsuudesta. Tarkkailu on ajattelun kanssa yksi halvimmista huveista.
Ihmiset suhtautuvat kuvaamiseen uteliaasti. Harva kääntää katsettaan pois. Jos näen, että tilanne on kiusallinen kuvattavalle, en ota kuvaa.
Vaikka voisin kuvaamalla taltioita inhottavia, säälittäviä tai kauhistuttavia asioita, en tee niin. Kuvaamalla on tarkoitus vain taltioida tavallisia tilanteita muidenkin katsottavaksi.
Miehet viettävät perjantai-iltaa vanhassa Havannassa
Aasibaari Jardines Del Rayn rannalla.
Nainen ja lapsi Havannassa ohiajavassa taksissa
Vihanneskauppiaita Havannassa
Central Sugar Mill sokeriplantaasin näytöksen tanssijatar poseeraa.
Paikallisia kulkuneuvoja kuvattuna jossakin maantien varrella olevalla bensa-asemalla.
Naisia parvekkeella Holguin kaupungissa.
Vanha nainen katselee turisteja Holguin kaupungissa.
Tarjoilija katsoo kameraan Havannassa, kun olen pyytänyt lupaa ottaa kuvan.
El Cobren kaupunki. Mies katsoo kun turistiryhmä tutustuu Steel Pan rumpuihin.
El Cobren kaupunki. Nuori nainen luulee, että kansainväliset kuvaajat kuvaavat häntä. Tosiasiassa kaikkia kiinnosti etualan tanssiva pieni poika.
Nainen katsoo uskonnollista esitystä El Cobressa.
El Cobre. Paikallinen ”tosi”mies.
El Cobre. Vanhempi pariskunta laittaa sponttaaniksi tanssiksi Steel Pan rumpujen soidessa El Cobressa.
Tanssiesitys Casablanca baarissa Camagüeyn kaupungissa.
Miehiä vanhassa Havannassa.
Naisia kuumuuden ja hälinän keskellä Morron kaupungissa.
Paikallisbussi pysähtyy asemalle El Cobressa.
Iranilaissyntyinen, nykyisin Lontoossa työskentelevä valokuvaaja ottaa kuvia paikallisesta taksista.
Kuljettajamme kuuntelevat tauolla kerran toisensa jälkeen jotain paikallista suosikkilaulua kännykästään.
Tanssiesitys Loma de la Cruz:in maisemissa Holguin kaupungissa.
Vastaanottajia hotellin portin luona.
Tyttö vilkuttaa busseille jossain Kuuban maaseudulla.
Valokuvaajille tarjoiltiin toinen toistaan kuvauksellisempia kulmia.
Miehiä Morron kaupungissa.
7 comments
Tässähän on monta aivan mainiota kuvaa! Itse kuvaan lähinnä perus zoomilla kaupungeissa ja ihmisten keskellä, joten harvemmin tulee edes kuvattua ihmisiä. Joitain yksittäisiä otoksia aina tarttuu silti mukaan. Pitkä zoomi on monessa mielessä hyvä ihmisten kuvaukseen,. Näitä oli kiva katsoa. 🙂
Ihania kuvia <3 – milloinkahan itse "pääsen" tuonne Kuubaan, siitä on haaveiltu pitkään, mutta aina löydän itseni toisaalta ..
Kiitos!
Nyt vaan lentolippuja varaamaan. Ei enää tekosyitä : )
Mulla on vähän sama, että harvoin rohkenen kuvata ihmisiä, vaikka monesti siten saisikin varmasti hienoja kuvia aikaiseksi. Enemmän olen ehkä kuitenkin yksityiskohtien havainnoija, ja nautin ihmiskuvista sitten muiden blogeissa… 😛
Pitkää putkea vaan kameraan! Se oikeasti auttaa ihan älyttömästi. En minäkään kehtaisi mennä jonkun naamaan kiinni kuvaamaan.
Voi kun itselläkin olisi taitoa ja uskallusta ottaa kuvia ihmisistä! Jotenkin se aina jää vähemmälle, ellei nyt aivan vahingossa tule näpättyä jotain. Tuo kuva, missä tuo kuvaaja ottaa kuvaa taksista on aika..mielenkiintoinen. Ei oikein saa tietysti kunnolla selvää, mutta tulee se vaikutelma, että se nainen taksissa on vähän niinkuin että ’mitä hittoa..’ 😀 Tuollaiseen kuvaamiseen mulla ei ikinä olisi pokkaa, ehkä ihan hyvä niinkin.
Se vaatii harjoittelua. Itseäni helpotti huomattavasti pidemmän putken hankkiminen. Ei tarvitse mennä niin iholle.
Olet oikeassa. Tämä kuvaaja oli ihan mukava mies, mutta hyvin …hymm… miten nyt sanoisi. Hän otti kameran kanssa itselleen hyvin paljon oikeuksia. Hän mm. kuvasi minua, ja kun en yhtään tykkää siitä että kamera kohdistetaan naamaani, niin irvistin hänelle. Hän sai melkoiset kilarit, koska: ”Pilaan hänen kuvansa”. Ensin luulin, että hän pilailee, mutta sitten tajusin, että ukko on tosissaan. No voi lettas sentään… : D : D