Autoloma Tonava | Passau | Bratislava
Autoloma Tonavalla voi kuulostaa oudolta, sillä Tonavalle suunnataan yleensä risteilemään, ei autoilemaan. Olemme kuitenkin kiertäneet myös Moselinlaaksoa sekä Reininvartta useampaan kertaa autolla, joten myös Tonavan katsastaminen autolla sopi hyvin ajatuksiimme. Samalla saisimme käytyä Bratislavassa.
Olemme reissanneet Saksaa ja Itävaltaa ristiin rastiin usealla autoreissulla, mutta kuluista en ole paljoakaan kirjoitellut. Mitä siis maksaa autoloma Tonava | Passau | Bratislava | Krems an der Donau | Burghaus | Munchen
Autonvuokraus Munchen, Europcar
Auton vuokrasimme Europcarilta. 5 päivän hinta oli 200 euroa ja polttoaineeseen kului 60 euroa. Lisäksi autoon piti ostaa 15 euron hintainen vignette, jotta ajaminen Itävallan moottoriteillä onnistui.
Auton piti olla Passat tai vastaava, mutta koska kerroimme menevämme Bratislavaan, vaihtui auto nopeasti Skodaan. Vuokraamolla on selkeästi tiettyjä tietoja siitä, mitä autoja kannattaa antaa Slovakian puolelle ajettavaksi. Tämä ei sinällään ole uutta. Saksalaisen autovuokraamon vinkkelistä katsottuna Itävalta, Sveitsi, Alankomaat, Belgia ja Ranska ovat turvallisia maita, ja loput sitten jotain muuta.
1.päivä Munchen – Passau, Saksa
Pysähdyimme lounaalle jossakin pienessä kaupungissa, jonka nimi on jo painunut muistojen hämärään. Tämä on yksi asia, mitä Saksassa rakastan. Kaksi oikein hyvää lounasta, viini ja vehnäolut maksoivat 20 euroa. Näillä hinnoilla ulkona viitsiikin syödä.
Passaussa olimme hyvissä ajoin ja teimme pitkän kävelyn pitkin jokien rantoja. Sanon jokien, sillä Passau sijaitsee kolmen joen yhtymäkohdassa. Kaupungin sijainti Tonavan, Inn ja Ilz-jokien yhtymispisteessä on sekä vaurastuttanut kaupunkia, mutta myös laittanut sen kärsimään kymmenistä tulvista. Tästä syystä talojen pohjakerrosta ei käytetä yleensä lainkaan asuntona.
Passau oli Saksan pahimpia tulva-alueita 2013. Vedenpinta nousi silloin lähes 13 metriin eli korkeimmalle sitten vuoden 1501. Tätä vesimäärää ei oikein tajua, nyt kun kaikki on kuivattu ja korjattu, mutta kuvat näyttävät hyvin mistä oli kyse.
Pohdimme iltapäiväoluen innoittamina, olisiko Tonavan risteily meidän juttumme. Erilaisia risteilijöitä tuli ja meni paljon joella ja aina välillä joku risteilyretkue tuli myös kaupungilla vastaan.
Nämä risteilyt eivät ole mitenkään halpoja. Esimerkiksi Kristina Cruises myy Budapest – Bratislava – Wien – Dürnstein – Melk – Linz – Passau viikon risteilyä alkaen 1965 euroa/matkustaja. Siis 3930 euroa kahdelta! Budapest olisi hyvin mahtunut reissullemme mukaan, jos aikaa olisi ollut pari päivää lisää. Wienin ohi ajoimme kahdesti. Bratislava, Melk, Linz ja Passau osuivatkin reitillemme. Jos sijoittaisin 4000 euroa risteilyyn, haluaisin kyllä päästä Karibialle.
Iltapäivästä Teppo kävi kylpemässä haisevissa rikkivesialtaissa Bad Fussingissa sijaitsevassa Europa Therme nimisessä kylpylässä. Minä päätin lähteä katsomaan kävelykatua ja vaateliikkeitä.
Hotellina meillä oli Hotel Göning, jonka sijainti aivan vanhassakaupungissa oli erinomainen. Takaovesta pääsi pujahtamaan suoraan kirkon sisäpihalle. Auton hallipaikka maksoi 10 euroa ja huone, josta aukesi näkymä Tonavalla, maksoi aamiaisineen 112 euroa.
Aamiainen oli saksalaisen t ä y d e l l i n e n. Ei ole kuulkaa purkkimunakasta näissä paikoissa tarjolla. Jos hotelli ei itse valmista maksapateita ja hilloja asiakkailleen, niin ainakin ne ovat läheisiltä pientuottajilta ostettuja, eivät mitään ketjuohjattuja massatuotteita.
2.päivä Passau, Saksa – Bratislava, Slovakia
Passausta Itävaltaan päin mentäesssä tie oli varsin suloinen. Oli bambeja (riistakäristystä, kuten eräs kaverini vitsaili), komeita puutarhoja, vuoria ja tietenkin Tonava. Pysähtelimme ja valokuvasimme ja onnittelimme itseämme hyvästä reittivalinnasta. Valitettavasti hiljalleen tie muuttuu yhä suuremmaksi ja lopulta se erkani Tonavasta ja muuttui tylsäksi moottoritieksi. Ainoaksi huviksi jäi bongailla, kuinka moneen maahan mistäkin liittymästä pääsisi. Maksimi oli kuusi: Italia, Slovenia, Unkari, Slovakia, Tšekki ja Saksa
Bratislavaan oli helppo tulla, ei ruuhkia tai navigaattorin epämääräisiä ohjeita. Puikkasimme suoraan hotellin parkkihalliin.
Radisson Blu Carlton oli hotellina hyvä (n. 100 euroa yö), mutta aiheutti meille ensin pienimuotoisen shokin. Parkkihallipaikka maksoi 29 euroa! Näytimme ilmeisesti niin epäuskoisilta, että henkilökunta päätti tehdä asialle jotain. Maksaessamme laskua hallipaikkan hinta olikin 10 euroa. Selityksenä, että olimme Carlson Rezidor jäsenkorttilaisia.
Hotelli oli aivan vanhankaupungin vieressä, joten siitä oli helppo lähteä katsomaan miltä kaupungilla näytti. Vanhakaupunki oli yllättävän nopeasti kävelty ympäriinsä. Se ei alueena ole kovinkaan suuri ja valitettavasti ei myöskään mitenkään erikoinen. Varmasti lähestyvän pääsiäisen takia turisteja oli joka kadunkulmassa oppaidensa kanssa parveilemassa. Se, mikä kiinnitti myös huomiota, oli rinkkamatkalaisten suuri määrä.
Pienpanimot näyttivät olevan kaupungissa suosittuja, sillä niitä näkyi useampiakin keskustan alueella. Yhden sellaisen edessä nautimme 13% olutta ja kävimme sitten ruokailemassa Slovakia Flag Ship nimisessä ravintolassa. Emme odottaneet mitään erikoisen hyvää, ja emme erikoisen hyvää myöskään saaneet, mutta rakennus oli hieno.
Meidän osalta Bratislava ei tosiaan ollut mikään kulinarismin aarreaitta. Aamulla hotellissa tarjolla oli hapankaalia kalannahkaan käärittynä (Teppo kyllä tykkäsi), pikkelöityjä paprikoita, pursotettua ja letitettyä juustomassaa, verimakkaraa ja perunamykyjä. Paikalliset erikoisuudet on tietenkin hyvä tuoda turistia lähelle, mutta minulla nuo herkut jäivät kyllä syömättä.
Kokeilin oikeasti innostua Bratislavasta, mutta kokemus jäi jotenkin valjuksi – Teppo taas piti kaupungista. Kohdallani kaupungista muodostuva mielipide muotoutuu kuin ensivaikutelma ihmisistä. Sen tekee heti ja sitä on vaikea muuttaa.
Bratislava – Sinusta ei nyt tullut suosikkiani.
Irtiottoja-blogissa on myös kertomus yhden päivän Bratislavan vierailusta. Bloggaaja on kyllä ollut meitä paljon ahkerampi ja vierailut mm. Bratislavan linnassa.
Unelmatrippi blogissa tehdään päiväretki Wienistä Bratislavaa. Myös tässä blogissa on saatu Bratislavasta huomattavasti meitä enemmän irti
Kulut tähän mennessä:
- Oulu-Hki väli maksoi kahdelta 200 euroa ja Hki-Munchen hinnaksi Finnairilla tuli 352 euroa. Korotin matkusluokkaa palatessa businekseen, mutta se hoitui pisteillä, joten sille ei hintaa oikein saa laskettua.
- Ruokiin ja juomiin meni noin 20-30 euroa/päivä yhteensä
- Autoon kului 275 euroa
- Hotelleihin on mennyt nyt 230 euroa
- Konserttilippuun ja magneettiin 25 euroa
Matka jatkuu vielä Krems an der Donau | Burghaus | Munchen
14 comments
[…] Autoloma Tonava | Passau | Bratislava – Kulut ja kokemukset osa 1 […]
Odotankin jo mielenkiinnolla teidän kokemuksia Ahrin laaksosta, sillä se on yksi oma suosikkialueeni täällä Saksassa. Toki johtuu myös siitä, että asutaan ihan lähellä 😀 Mutta on se oikeastikin todella kaunista seutua ja rauhallista myös. Missä kaikkialla aiotte kulkea?
Ei me tiedetä 😀
Ollaan luettu sun blogia ahkerasti, mutta ei oikein hahmoteta, kuinka laaja tuo laakso on?
Mosel ja Rein ollaan menty myös vähän tyylillä ”mihin nokka näyttää”. Mutta jos on ehdottomasti käymisen arvoisia kohteita, joita ei missään tapauksessa saa ohittaa, niin ilmianna ehdottomasti!
Ei ole kovin laaja ja kylät tosiaan hyvin pieniä. Päivässä ehtii jo useamman koluta läpi. ellei sitten halua tehdä pidempiä patikointeja tms mihin menee aikaa. Mun mielestä kaunein kylistä on ahrweiler, juuri sellainen idyllinen ristikkotalokylä ja siellä on eniten ravintolatarjontaa. Altenwegshofin -ravintola saa täydet suositukseni näköalojen takia. Sinne voi joko kävellä (pari kilometriä Ahrweilerista) tai toki autolla pääsee pihaan asti. Dernaun kylässä suosittelen Dagernovan viinimyymälää, tai ainakin minä pidän heidän viineistään kovasti. Altenahr on myös kaunis kylä ja sen ympäristössä on huimat patikointimaastot. Ja jos tuntuu, ettei Ahrissa ole riittävästi tekemistä, niin Bonn on ihan vieressä eikä Kölniinkään ole pitkä matka 🙂
Kiitos. Eiköhän me noilla ohjeilla selvitä : )
Pitää nyt mietiskellä mitä kaikkea halutaan/ehditään nähdä/tehdä. Kunhan vaan säät suosisi!
Ihana keväinen Eurooppa! Vinkkinä noihin jokiristeilyihin, kun Kristina kallistui julmetusti myytyään omat laivansa: etsi keski-eurooppalainen jokiristeilijä ja lennä perille omatoimisesti. Maksoimme 5 pv risteilystä Köln – Mainz – Köln (+piipahdus Moselillakin) vain karvan verran yli 300,- per nuppi, lennot Düsseldorfiin 199,- per nuppi. Tonnilla kax! Voin suositella mm Nicko cruises (www.nicko-cruises.de/en) – taattua saksalaista laatua – palvelua saa englanniksikin. Järjestävät myös erilaisia retkiä joka satamassa, mutta yleensä lenutaan itseksemme ihan minne nenä näyttää 😉
Kyllä. Keväinen Eurooppa on parasta!
Me nähtiin paljon risteilyaluksia, mutta ei sitten laitettu nimenä muistiin kuin Viking River Cruises. Pitäisi varmasti Googlettaa kunnolla noita risteilyitä, sillä tuohon hintaan se olisi hyvinkin kiva ajatus. Kiitos tuosta vinkistä 🙂
Terve Margit, sattui blogi silmään ja sen verran haluaisin korjata tuota julmettua kallistumista, että jokiristeilyissä hintaluokka on pysynyt samassa jo vuosien ajan. Ajankohdalla risteilyjen hintaan on aika suuri merkitys. Omatoimisellä matkailulla pääsee varmasti aina halvempiin lopputuloksiin, kun jaksaa etsiä halvimmat vaihtoehdot ja halvimmat ajankohdat sekä huolehtia luonnollisesti kaikesta mahdollisesta matkaan liittyvästä asiasta. Toki tällaisessa matkailussa parasta antia on itse suunnittelu.
Jos vertailuun ottaa mukaan valmiiksi räätälöidyt matkapaketit, kokonaishintaa kannattaa verrata € / päivä. sekä ottaa tietysti huomioon myös hintaan sisältyvät palvelut: esimerkiksi lennot, retket, juomat, kuljetukset, matkanjohtajanpalvelut ja tietysti matkanjärjestäjän vastuut ja velvollisuudet ovat aina mukana kokonaispotissa.
Mutta oli miten oli, jokiristeilyt ovat hienoja matkoja ja suosittelemme niitä kaikille.
Jos valmiiksi suunniteltu ja varmistettu matkapaketti kiinnostaa esimerkiksi Tonavalla, kannattaa tutustua tarjontaamme. https://www.kristinacruises.com/arkisto/risteilyt/euroopan-jokiristeilyt/
Terveisin, Antti Partanen / Kristina Cruises
Hymm… Antti mainostaminen blogissani on kielletty muilta kuin minulta : )
Ymmärrän kuitenkin kulmasi. Jokiristeilyt ovat epäilemättä hienoja.
Upeita kuvia ja mielenkiintoinen postaus. Muutamia autotrippejä ollaan tehty, viimeisin kun tuotiin auto Espanjaan. Valittiin matkalta kivoja pysähdyspaikkoja että ei tuntuisi niin ”työltä”. Jos tulee vietyä auto takaksin niin reitti pitää olla eri ja taas kivoja kyliä ja nähtävyyksiä matkalla..
Kiitos Marre!
Me vastaavasti ostettiin auto Saksasta ja ajettiin se Suomeen. Nyt kesällä lähdetään sillä sitten taas Eurooppaan ajelemaan.
Ah, Eurooppa on ihana! Mä näen Euroopan ensisijaisesti automatkailijan silmin, koska pitkiä autoreissuja on tullut tehtyä niin monta. Me on jonkin verran yövytty gasthauseissa, koska ne ovat siistejä, kivan persoonallisia ja tavallisesti halvempia kuin hotellit. Ja jep, ruuan (ja ravintolahintojen) hintaero Suomeen verrattuna tulee mm. Saksassa äkkiä selväksi. Alkoi muuten tehdä mieli vehnäolutta. 🙂 P.s. Kiitos linkkauksesta!
Eurooppa ja automatkailu Euroopassa on niin parasta!
Me ei oikeastaan tehdä kovin pitkiä autoreissuja, yleensä viikko tai kaksi maksimissaan. Nyt ollaan toukokuun alussa lähdössä Ahrlaaksoon ja sen ympäristöön. Itse olen siellä viikon, mutta Teppo on reilut kaksi viikkoa.
Saksa on hintatasoltaan laatuun nähden erittäin edullinen ja siksi sinne tulee mentyä usein.
PS: hyvään tekstiin on hyvä linkata 🙂
Kiitos 🙂
Juuri näin: Saksassa hinta-laatusuhde on tosi hyvä.