Via Baltica 2018 | Kokemuksia automatkasta Baltiaan, Puolaan ja Saksaan. 6000km
Via Baltica 2018 – Omalla autolla Baltiaan ja Puolaan | Ajoin Via Baltican, eli Eurooppatie E 67 2017 Tallinnasta Varsovaan mieheni kanssa. Road Trip Baltiaan on ollut myös aikaisempina kesinä meillä ohjelmassa. Tänä vuonna reitti alkoi jälleen kutkuttamaan ja lähdin matkaan heinäkuussa kaksi teini-ikäistä poikaa mukanani. Via Baltica 2018 kesti kohdallani kolmisen viikkoa. Apukuljettaja vaihtui kesken matkaa Krakovassa, jolloin poikani palasivat kotiin ja mieheni tuli kyytiin. Ajoreitti oli (Oulusta) Tallinnasta Berliiniin ja takaisin. Ajokilometrejä kertyi kaikkiaan n. 6000 km.
Tässä tekstissä keskitytään lähinnä kertomaan kokemuksia automatkasta Baltiaan, Puolaan ja Saksaan. Väliotsikossa on kunkin päivän retti ajokilometreineen ja ajoaikoineen. Päiväretkiä ja siirtymiä kaupunkien sisällä ei ole laskettu mukaan. Juttu on pitkä ja jotta se pysyisi edes jotenkin luettavissa, jokaisen kaupungin jälkeen on lisätty vihreällä värillä linkki tekstiin, jossa kerron kohteesta ja majoituksista laajemmin.
Via Baltica 2018 | (Oulusta) Tallinnasta Berliiniin ja takaisin
Reittimme eteni näin:
Oulu – Helsinki 598km
Tallinna – Riika 310km
Riika – Kaunas 265km
Kaunas – Bialystok 256km
Bialystok – Lublin 244km
Lublin – Varsova 197 km
Varsova – Krakova 295 km
Krakova – Wrocklaw 280km
Wrocklaw – Poznan 170 km
Poznan – Berliini 275km
Berliini – Bialystok 770km
Bialystok – Klaipeda 420km
Klaibeda – Siauliai 180km
Siauliai – Riika 133km
Riika – Tallinna 310km
Talllinna – Oulu 665 km
Via Baltica 2018 | Oulu-Helsinki 598km 7h + Tallinnan lautta
Ajoin Oulusta Helsinkiin ja lastasin auton, pojat ja itseni Tallink Silja Europan kyytiin. Lautta lähti illasta klo 18.30 ja poistuminen oli aamusta klo 8.00. Yöpyminen laivalla oli tälläkin kertaa (teimme saman vuonna 2017) minusta kustannustehokasta ja järkevää. Ei tarvinnut illasta lähteä siirtämään autoa hotelliin, käyttää rahojaan Tallinnassa majoittumisen ja aamusta pääsin saman tien ajamaan eteenpäin.
Via Baltica 2018 | Tallinna-Riika 310km 5h 15 min
Tässä pätkässä ei ollut mitään kovin ihmeellistä. Ääsmäe–Kohatu-tieosuudella olivat käytössä uudet ohituskaistat. Riikaan vievä tie oli hyvässä kunnossa ja nopea ajaa.
Heti Latvian puolella tielle tuli nopeusvalvontaa, sekä tolppien, että liikkuvien tutka-autojen muodossa. Vastaantulijat varoittivat kiitettävästi tutkista räpäyttämällä valojaan. Kiinteät tolpat näki kirkkaassa säässä kaukaa ja HERE ilmoitti niistä myös.
Riian sisäänajo tai oikeastaan ajo keskustaan söi hermoja ajopäivän päätteeksi. Lisäksi kaikkialla kilisevät ja kolisevat raitiovaunut aiheuttivat muutaman ylimääräisen huokauksen. Raideliikenteellä on toki etuajo-oikeus, mutta rautamöhkäleiden väistely ja niiden tyyli pysähtyä täysin keskelle katua matkustajien ottoa ja kyydistäpäästämistä varten, oli ärsyttävää.
Huoneistomme sijaitsi aivan vanhankaupungin vieressä Daugavan-joen rannassa ja tällä alueella parkkimaksut olivat suhteessa muuhun hintatason erittäin kalliita. Joen rannasta löytyivät onneksi alueen halvimmat parkkipaikat ja sain auton liki talon eteen parkkiin. Se säilyi siinä ongelmitta ehjänä.
Latvia, Riika – Kauppahalleja ja keskiaikaisia taloja
LIETTUA | Baltian pahis liikenteessä
Kun Latvia vaihtui Liettuaan, vaihtui myös ajotyyli. Empiirisen tutkimukseni johtopäätös on, että liettualaiset ovat ratissa 99% itsekkäämpää väkeä kuin latvialaiset tai puolalaiset. Neljä ajoneuvoa, joista pari rekkoja, menee hyvin rinnan kaksikaistaiselle tielle.
Jos tähän asti oltiin ajeltu varsin ”eurooppalaisittain”, niin nyt olimme syvällä Baltiassa ja ajotyyli sen mukainen. Älä koskaan laita kokematonta kuljettajaa rattiin Via Balticalla.
Ohittaminen
Ohitus on liettualaisessa ajokulttuurissa varsin yhteisöllinen tapahtuma. Joku ohittaa – muut väistävät. Ohituksiin lähdetään, vaikka nähdään, että matka ei riitä. Ohittavana voi itse myös joutua ohitetuksi.
Kannattaa suosiolla opetella ajamaan pientareella, koska sinne päätyy joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ne kohdat joissa erityisesti toivotaankin pientareen käyttöä hitaammilta ajoneuvoilta, on merkitty katkoviivoin.
Ryhmittyminen
Ryhmittyminen on Liettuassa yliarvostettua ja käännöksiä tehtiin mitä typerimmissä paikoissa ja todella vaarallisesti. Minulla ja liettualaisilla oli muutamaan otteeseen hyvinkin erilainen tulkinta siitä, voiko jostain kääntyä vai ei. Liettualaisille se oli sallittua, mutta minulle soivat torvet. Paikalliset rankaisivat suomikilvissä olevaa autoa muutenkin pienestäkin hidastelusta mielenosoituksellisesti ohittaen ja mulkoillen.
Ylinopeudet
Jos haluaa ajaa kovaa, niin ehkäpä helpoin tapa on odottaa, että ohi menee johtotähti. Sitten vaan peesaamaan. Itse otin mielelläni eteen ison Mersun tai Bemarin. Kun on riittävän kallis ja iso tienraivaaja edessä, väistävät pienemmät suosiolla sitä ja itse pääsee siivellä.
Nopeusrajoitukset ovat 50, 70-90 tai 110-130 ja näitä nopeusrajoituksia ei oikeastaan merkitä mitenkään. Kuljettajan on vain päätettävä, mitä nopeutta hän aikoo ajaa tai sitten antaa mennä letkan mukana. Itse menin joukon mukana samaa vauhtia ja en nopeusmittaria pahemmin tutkaillut. Tietä paljon ajavat tietävät kyllä missä valvontatolpat sijaitsevat, joten heidän perässään oli hyvä ajaa.
Onnettomuudet
Valitettavasti Liettuassa sattuu paljon liikenneonnettomuuksia ja osin siksi, että kelissä kuin kelissä painetaan talla pohjassa. Näin mm. onnettomuuden, jossa kolme autoa oli päätynyt moottoritieltä pellolle ja muuttunut kuutioiksi. Veikkaan vesiliirtoa. Itse köröttelin samassa kaatosateessa hälärit ja sumarit päällä 50-70km/h, kun tuntui, että auto lähinnä ui ja mitään ei välillä eteensä nähnyt.
Eniten näissä tapahtumissa ihmetyttää ihmisten muisti. Se kun näyttää olevan 4 min, tai kunnes hälytysajoneuvojen valoja ei enää näy. Sitten taas mennään täysiä.
Via Baltica 2018 | Riika-Kaunas 265km 3 tuntia 50 min
Via Baltica on rahareikä, johon on syydetty euroja vuosia ja pääväylä onkin Liettuassa jo osittain erittäin hyvässä kunnossa. Ongelmia aiheuttivat Kaunasin sisäänajon tietyöt, jotka ohjasivat yhä uudelle ja uudelle kiertotielle. Opinkin nopeasti, että kun eteen tuli keltainen “Apylanka”-merkki (kiertotie), oli yleensä pulassa.
Paikallinen kaupunki-infra oli täynnä mukulakivisiä katuja. Ja koska mukulakivet eivät yksistään ole riittävän suuri haitta, niiden sekaan on sijoitettu kaivonkansia koholleen. Välillä myös asfalttitiestä puuttui suuria paloja. Kannattaa seurailla edellä ajavan auton ajolinjaa. Todennäköisesti paikallinen kuljettaja osaa kiertää pahimmat montut.
Kun itse väistelin parhaani mukaan kuoppia, ajoi paikallinen herra leveällä ja kiiltävällä Bemarillaan ensin 5 senttiä puskuristani ja sitten vauhdilla mielenosoituksellisesti ohi. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Toivottavasti hajoittaa autonsa johonkin kuoppaan.
Kaunas on ”ihan kiva” kokemus (vähän tökkii) Via Baltican varrella
PUOLA | Uusia moottoriteitä ja tietöitä
Puolan päätieverkko on joko erittäin hyvässä kunnossa, tai sitten sitä vasta kunnostetaan. Vaihtoehtoja ei juuri ole suurilla teillä. Joko alla on uudenkarhea moottoritie, tai sitten seisot tietyömaalla. Etenkin tie S8, eli Bialystokin ja Varsovan välillä, on yksi suuri tietyömaa. Tietyömaita on yhteensä yli 500 km ja työt kestävät tammikuuhun 2019 asti.
Puolassa on käytössä ns. “musta piste” –liikennemerkki, eli erityisen vaarallisesta tieosuudesta varoittavan merkki. Merkkiin saattaa olla lisättynä vasemmassa alakulmassa on kyseisellä tieosuudelle kuolleiden määrä ja oikeassa alanurkassa on loukkaantuneiden määrä kolmena aiempana vuotena.
Truck Ban
Puolan teitä rasittaa myös rekkaliikenne, joka tekee ajamisen välillä varsin tympeäksi. On kuitenkin monia tieosuuksia, joihin raskaallakalustolla ei ole asiaa. Jos siis rekkajono lähtee systemaattisesti yhteen suuntaan liikenneympyrästä, kannattaa tutkailla hetkinen liikennemerkkejä. Usein henkilöautoille on olemassa oma reittinsä.
Rekkaliikennettä rajoitetaan kesäviikonloppuisin ja juhlapyhinä. Tästä Truck Ban -linkistä pääset tarkastamaan rajoitukset ympäri Euroopan
Puolan moottoriteillä kelpaa ajaa
Jos Liettuassa oli vaikea päästä selvyyteen siitä mikä on oikea ajonopeus, niin Puolassa se vasta salatiedettä onkin.
Taajamassa sallittu nopeus on 50-60km/h, ja rajoitus on sidottu kellonaikaan. Nopeusrajoitus on 50 km/h kello 5.00 – 23.00, muuna aikana rajoitus on 60 km/h. Puolan liikenneopasteissa käytetään rajoituksen tai varoituksen päättymismerkkiä, eli varsinaisen liikennemerkin lisäkilpeä, jossa on sana “Koniec”. Käytännössä, kun taajama oli ohitettu, painetaan kaasu pohjaan.
Maantiellä taajamien ulkopuolella yleinen rajoitus on 90 km/h. Isompien risteysten kohdalla nopeusrajoitus on 70 km/h. Moottoriliikenneteillä rajoitus on 100 km/h ja teillä, jossa on keskikaide tai leveä viheralue vastaan tulevien kaistojen välissä on rajoitus 120 km/h.
Moottoritiellä nopeusrajoitus on 140 km/h ja se ilmoitetaan aina liikennemerkeillä. Käytännössä Puolan moottoriteillä ajellaan 160-180km/h. Omituista on, että sama nopeusrajoitus on käytössä kesät-talvet. En välttämättä haluaisi olla lumisateessa motarilla tässä liikennekulttuurissa.
Tietullit
Maksullisen tien liikennemerkissä on sana ”Platna”. Puolassa on käytössä zloty. Älä aja Via Toll merkittyihin portteihin, koska niissä autoissa pitää olla elektroninen maksujärjestelmä.
Tietullit on merkitty niin hyvin, että niistä ei mitenkään ohitse vahingossa pääse. Käteinen ja kortti käy. Monilla kassoilla on ihan ihminen vaihtorahoineen, joten ei ongelmaa, vaikka matkassa ei olisi kuin isompia seteleitä.
Maksut maksetaan joko heti portilla, jolloin se on 10 zlotia tai ylöspäin ajoneuvon mukaan, tai sitten otetaan lipuke automaatista ja maksetaan ajetun matkan mukaan kun poistutaan.
Varo kaistanvaihtoa!
Kun vaihdat kaistaa vasemmalle, katso todella tarkkaan sivupeiliin, ennen kuin liikautatkaan ajoneuvoasi sivusuuntaan.
Vaihda pois vasemmalta kaistalta heti kun pystyt sen turvallisesti tekemään. Puolassa tai Baltiassa ylipäätänsä, ei olla suomalaisittain kärsivällisiä. Vasemmalla kaistalla roikkuja koetaan liki henkilökohtaiseksi loukkaukseksi ja käytös on sen mukaista.
Via Baltica 2018 | Kaunas-Bialystok 256km 3 tuntia 40 min
Kaunas – Bialystok väli oli melko tylsä. Heti Kaunasin jälkeen alkoi tietyö. Kaunasin ja Puolan rajan välillä myös rekkaliikenne tuli lopulliseksi riesaksi. Siitä sitten ”nautittiin” Puolassa päivittäin.
Maisema vaihtui täysin. Liettua tasaiset viljelmät muuttuivat Pohjois-Puolan kumpuileviksi viljapelloiksi.
Via Baltica 2018 | Bialystok-Lublin 244km 4 tuntia 30 min
Itä-Puola ei ole mikään autoilijan unelma. Bialystok-Lublin väli oli ehkäpä tämän reissun hankalimmista pätkistä ajaa. Ymmärrän hyvin, miksi tätä väliä suositellaan välttämään. Vaikka matka ei ollut kuin 244km, se vei 4h 30 min. Päivä oli täynnä huojuvia rekkoja, taukoamatonta sadetta, tietöitä ja liikaa taajamia.
Puolan itärajan ja Valko-Venäjän läheisyys alkoi näkymään taloissa, mitä idemmäs ajoin. Baltian maisemat jäivät taakse ja kylät olivat osin kuin Venäjällä. Talot matalia ja julkisivuissa oli käytetty paljon koristeelista puuta, hirttä tai paanua.
Kaupunkiin sisäänajo oli sotkuinen järjestelyiltään ja epäsiisti maisemiltaan. Miten niin monta seksikauppaa ja tyttöbaaria voidaankaan saada mahtumaan päätien varteen? Ajaminen muurien ympäröivään vanhaan kaupunkiin taas aiheutti epäuskoa reitin suhteen. Koska vanhakaupunki on autoton, piti hotellilta saada erillinen lupa ajaa alueelle. Tätä lupaa oli tarkistamassa ihan poliisi, mutta hyvin kännykästä näytetty lupalappu kelpasi.
Hotellin vartioitu ja maksullinen parkkipaikka oli erittäin ahdas. Ensimmäinen ehdotettu parkkipaikka autolle oli niin kalteva, että Audi olisi jäänyt pohjastaan kiinni siihen. En yhtään ihmettele, miksi korkeat katumaasturit näyttivät olevan suosiossa. Toinen osoitettu parkkeerauspaikka oli juuri ja juuri ajettava. Hiki tuli silti veivatessa autoa koloon.
Lublin itsessään oli mielenkiintoinen (vanhakaupunki), mutta varsin kaksijakoinen paikka. Kaupunki on tunnelmaltaan selkeästi enemmän kallellaan itään, kuin länteen. Asian ymmärtää, kun katsoo, mihin kohtaan karttaa Lublin sijoittuu.
Lublin, kokemuksia ei niin suositusta Itä-Puolasta
Via Baltica 2018 | Lublin-Varsova 197 km 3h
Toin autoa tunteja läpi puolalaisen ajohelvetin ja runttasin sisään Varsovan vanhaankaupunkiin kolhimatta mitään tai ketään! Olin melko ylpeä tästä suorituksesta, sillä etenkin Varsovan sisäänajo ja kaupunkiliikenne ovat varsin mielenkiintoista koettavaa.
Siinä missä Varsovan sisäänajossa madeltiin hiljalleen jonossa piiiitkään, liikenne alkoi sujua hyvin heti kun pääsin keskustan silloille ja ydinkeskustan leveillä kaduilla ajonopeudet nousivatkin jo suomalaisittain todella korkeiksi.
Varsova ei valloita, mutta kuuluu yleissivistykseen
Via Baltica 2018 |Varsova-Krakova 295 km 4h 30 min
Oma autoni seisoi Krakovassa jäätelökioskin kohdalla kolme päivää, ja aina kun hain tai toin jotain tavaraa autosta, jono kioskille oli melkoisen jäätävä. Tulipa tuolta muutama tötterö itsekin jonotettua.
Apukuljettaja vaihtui Krakovassa, jolloin poikani palasivat kotiin ja mieheni tuli kyytiin. 16-vuotias poikani suoriutui kartturin pestistä oikein hyvin Hän oli erinomainen ja harkitseva kartanlukija. Jäin kaipailemaan kovasti pojan nopeita vastuksia kysymyksiini: “aimikäristeystuoko?” ja “nytsanotäkkiämihinmämeen?”
Henkisiä traumoja pojalle tosin tuli, koska kehtasin pyöriä kiertoliittymässä kunniakierroksen varmistaakseni oikean poistumisreitin (noloa), sekä ryhmittyä väärälle kaistalle ja puskea väkisten oikealle kaistalle (supernoloa). Lisäksi auto kuulemma kulkisi, jos kuski vain polkisi sitä kaasua. Vastuullisena äitinä aloitin kuitenkin ”kaahaamisen” vasta poikien palattua Suomeen.
Kazimierz, Krakovan juutalaiskorttelit – Trendipaikka
Krakova – Viisi tarinaa kaupungista
Via Baltica 2018 | Krakova – Wrocklaw 280km 3h
Itse käväisin tässä vaiheessa reissua pikaisesti myös Helsingissä yöpymässä, palasin takaisin Puolaan ja ajoin auton Krakovasta Wroclawiin. Päivä oli kohtuu pitkä ja keskittymiskykyä ei liiemmin ollut enää illasta varastossa.
Pyörin kuin, sanonko mikä missä, Wroclawin vanhassakaupungissa varatun asunnon ympäristössä etsien parkkipaikkaa, kun auton ikkunaan koputettiin. Vuokraisäntähän se siinä ja hän antoi oman autonsa paikan minulle. Hippasen aikaa mietin, että miten hän minut tunnisti, mutta en kehdannut kysyä. Ruuan ja muutaman oluen jälkeen kaksi hernettä aivoissani löi yhteen ja tajusin, että tuskin Suomen rekisterikilpiä Wrocklawissa haitaksi asti autoissa on.
Via Baltica 2018 | Wrocklaw- Poznan 170 km 2h 40 min
Tällä pätkällä ei ollut mitään ihmeellistä. Ongelmat alkoivat oikeastaan vasta kaupunkiin tultaessa. Ensin parkkipaikkaa piti metsästää pitkään ja hartaasti. Paikalliset sen sijaan paikoittivat mihin ja mitenpäin vain halusivat. Sitten alkoi todellinen kaatosade ja auton sijainti mäen alla rupesi tuntumaan erittäin huonolta paikalta.
Huoneemme sijaitsi neljännessä kerroksessa, ja sinne ei luonnollisesti ollut hissiä. Vesi tuli huoneeseen ikkunanraoista ja lämminvesi oli haave vain. Kun lopulta auto oli turvallisessa parkissa ja itse huoneessa kuivattelemassa litomärkiä vaatteita ja kenkiään, tuli väkisin mieleen, että mikä tässä matkailussa viehättikään…?
SAKSA ja sen tarunhohtoiset autobaanat
Saksan autobaanat, nuo tarunhohtoiset tiet. Ne sallivat ajamisen niin kovaa kuin auto kulkee ja hitaamman ajoneuvon karkoittamisen edestä valoja vilkuttamalla.
Kuvittelitko, että autosi kulkee? Sanan mukaisesti ohituskaistalla olet vain tiellä, kun ohi suhahtelee Bentleyta, Ferrareita, Porschen Panameraa, Bugatti Veyronia, Mercedes-Benz:in McLareneita, Lamborghineja ahtamattomalla 6,5-litrainen V12-moottorilla, sekä ns. kansanautoja, eli kolmella turbolla varustettuja M5 Bemareita.
Saksan autobaanat ovat myös vihattuja saksalaisten keskuudessa. Ne ovat ikuisuuden kestävien tietöiden ruuhkauttamia, hyvin meluisia ja erittäin stressaavia ajaa. Rajoittamaton ajonopeus toteutuu vain murto-osassa 12 000 kilometrin pituista autobaanaverkostoa.
Opettele säännöt, ennen kuin menet autobaanalle!
Nämä saksalaisella autobaanalla voimassa olevat säännöt on hyvä painaa takaraivoon, ennen kuin polkaiset kaasun pohjaan:
Äärimmäisenä oikealla olevaa kaistaa on käytettävä, mikäli se on vapaa ja vasemmanpuoleinen kaista (kaistat) on varattu ainoastaan ohittamiseen. Kuljettajia, jotka käyttävät vasenta kaistaa pidemmän aikaa oikeanpuoleisen kaistan ollessa vapaa, sakotetaan.
Vasemman puoleista kaistaa ajavien hitaampien kuljettajien (vaikka olisivat sillä tarpeettomasti) pakottaminen pois edestä valoja välkyttelemällä tai ”perässä roikkumalla” katsotaan ahdisteluksi.
Vaikka edessä oleva hitaampi ajoneuvo olisi tarpeettomasti vasemman puoleisella kaistalla, sitä ei saa ohittaa oikealta puolelta, tällaisen ohituksen havaitessaan poliisi sakottaa aina kumpaakin kuljettajaa.
Ajoneuvon pysäyttäminen autobahneilla on kielletty, myös pientareella, lukuun ottamatta odottamatonta teknistä vikaa, liikenneruuhkaa tai onnettomuutta. Vuorokauden ajasta ja säästä riippumatta apua ei saa jäädä odottelemaan peräänajovaaran takia sisälle autoon. Polttoaineen loppuminen ei ole odottamaton syy. Poliisiautoissa on varatankki, mutta bensan ja dieselin lisäksi saa maksaa silloin myös sakot ja poliisi sakottaa huomatessaan tällaisen ajoneuvon kuljettajaa.
Turvaväli edellä ajavaan tulee olla metreissä vähintään puolet ajonopeudesta
”Perässä roikkumisesta” sakotetaan ankarasti. Yli 100 km/h nopeudessa turvavälin ollessa alle 30 prosenttia suosituksesta kuljettajaa rangaistaan kolmen kuukauden ajokiellolla. Ulkomaalaisia kuljettajia voidaan sakottaa tien päällä, ajokortti saatetaan takavarikoida ja mahdollisen vuokratun auton vuokrasopimus päättää välittömästi.
Pitkien valojen vilkuttaminen on sallittua ilmoitettaessa edessä olevalle aikeesta ryhtyä ohitukseen, kun etäisyyttä on riittävästi (nopeudesta puolet metreinä). Valojen vilkuttaminen tätä lähempänä on kielletty. Tällaisessa tapauksessa kuljettajaa voidaan sakottaa pakottamisesta.
Ylinopeudesta tulee tuplasakot tietöiden kohdalla. Tietöiden kohdalla kaistat saattavat kaventua hyvinkin paljon. Niille mahtuu kyllä rekka ja henkilöauto rinnakkain. Älä lähde kiemurtelevan rekan rinnalle, jos pelkäät tilannetta. Kuljettajan ”jäätyminen” ja jarrun polkeminen juuri tällaisissa tilanteissa aiheuttavat paljon kolareita Saksassa.
Nastarenkaat ovat ehdottoman kiellettyjä.
Varo kaistanvaihtoa!
Kun vaihdat kaistaa vasemmalle, katso todella tarkkaan sivupeiliin, ennen kuin liikautatkaan ajoneuvoasi sivusuuntaan.
Jos 160 km/h paineleva kuljettaja kuvittelee ajavansa jo tosi lujaa ja vaihtaa kaistaa, hänen on hyvä muistaa, että takana tulevalla autolla vauhtia voi olla 100 km/h enemmän. Vasemmalla kaistalla ajavan taas kannattaa olla joka hetki tietoinen siitä, etteivät muut tienkäyttäjät todennäköisesti havaitse/tajua/välitä pätkääkään autosi todellisesta nopeudesta.
Hälytysvilkut käyttöön ilman kynnystä
Kun jonomuodostelma iskeytyy verkkokalvoillesi, se vaati toimintaa myös takanatulijoiden turvaamiseksi. Älä arkaile hälytysvilkkujen käyttöä! Ne viestittävät takanatuleville jonon muodotuksesta ja voivat pelastaa sinun ja takanasi tulevien hengen. Takaluukkuun koliseva AMG Mersu ei ole kiva vieras.
Katso aina ajaessasi riittävästi eteenpäin. Kun näet jarruvalot, hidasta heti myös itse. Jos näet vähänkin jonoa, (STAU!) muistuttavan muodostelman edessäsi, aloita jarruttaminen välittömästi ja laita hälärit päälle. Älä vaihda kaistaa. Jono seisoo aivan varmasti sielläkin.
Rettungsgasse, eli pelastuskuja tai pelastustie
Liikenneruuhkan ilmaantuessa kuljettajien täytyy jättää vapaa kulkuväylä hälytysajoneuvoille. Se muodostetaan äärimmäisenä vasemmalla olevan kaistan ja siitä seuraavana oikealla olevan kaistan väliin. Koska Saksassa on 3-6-kaistaisia moottoriteitä, vasemman puoleista kaistaa ajavat pysyvät vasemmalla, kaikki muut väistävät mahdollisimman kauas oikealle.
Staumeldungit, ruuhkatiedotteet
Jos autossasi on fiksu navigaattori, tulee siihen automaattisesti näkyviin ruuhkatiedot. Mikäli Saksa vähääkään taipuu, kannattaa radiotiedotteita kuunnella. Radion liikennekanava keskeyttää tasaisesti lähetyksen ja kertoo missä ja kuinka pitkä mikäkin Stau on. Ilmoituksessa kerrotaan myös kiertotie.
Muuta huomioitavaa
Mikäli aiot vierailla suuremmissa kaupungeissa, tarvitset autosi tuulilasiin hiukkaspäästöistä kertovan tarran. Määräys koskee myös ulkomaalaisia, ja tarrattomuudesta tulee perintäkelpoinen sakko perään.
Via Baltica 2018 | Poznan – Berliini 275km 3h
Poznan – Berliini väli on yhtä moottoritietä. Sen kuin vain antaa mennä. Saksan puolella Puolaan päin pyrkiviä rekkoja oli kymmeniä kilometrejä jonossa ennen rajaa. Kyse lienee ollut siitä, että rekat halusivat päästä ajamaan Puolan läpi, ennen viikonlopun ajokieltoa (kesäviikonloppu).
Berliinin hotelliin ajaessa missasin parkkipaikan liittymän kääntyen kadulta pois väärään liittymään ja jouduin peruuttelemaan takaisin seisovaan jonoon. Kun korttelin kierrettyäni ja seistyäni jokaisissa mahdollisissa liikennevaloissa tyrkkäsin auton vihdoin ruutuun, tuli taas mieleen, että Frauenparkplatz on aika mainio juttu!
Berliini – Vinkit historiasta
Berliinin muuri – kaikki mitä sinun tulee muurista tietää
Via Baltica 2018 | Berliini- Bialystok 770km 7 tuntia
Päätöksiä heittää keula ”lennosta” täysin päinvastaiseen suuntaan tuli tehtyä tällä reissulla useitakin. Hampurin ja Ruotsin hotellien, sekä ”ruotsinlautan” kalleus olivat syy palata Via Baltican ja Tallinnan kautta, ei Saksan ja Ruotsin, kuten aluksi suunnittelimme. Koska Puola oli jo ”koluttu”, päätin rykäistä Berliini- Bialystok välin kerralla. Lisää paineita toi se, että hotelliin oli ehdittävä ennen jalkapallon MM-finaaliottelun alkua.
770km taittui kahdella Pit Stopilla aikaan 6:56.Keskinopeus 112km/h ja keskikulutus 7,1 l/100km.
Via Baltica 2018 | Bialystok – Klaipeda 420km 6 tuntia 12 min
Klaipeda ja Palanga sijoittuvat Liettuassa Itämeren rantaan ja ovat siksi muusta Liettuasta poikkeavia kohteita. Minä lähestyin Klaipedaa Bialystokista päin ja 420km matka vei 6 tuntia 15 min ajaa.
Ainakin vanhankaupungin osalta Klaipeda on edelleen hyvin neuvostohenkinen, vaikkakin oletettavasti tässäkin kaupungissa kommunismin jälkiä on raivattu pois kovalla kädellä katukuvasta. Tapa tehdä vähän “sinne päin” istuu kuitenkin lujassa. Jos jossain on jalkakäytävä, siinä on tietenkin puita ja rännejä myös. Ja koska mukulakivet eivät yksistään ole jo riittävän sikin sokin, urille painuneita tai kadonneet, niin niiden väliin on laitettu kaivonkansia koholleen.
Via Baltica 2018 | Klaibeda 180 km 3 tuntia Siauliai 40 min
Klaibedasta lähdettyämme suuntasin auton kohti Palangaa, joka sijaitsee noin 30 km Klaipedasta pohjoiseen. Paikka tunnetaan Liettuan Rivierana. Saavuimme rantaan jotenkin hieman takakautta ja reitti piti sisällään varsin mielenkiintoisia käännöksiä yli moottoritien ym.
Muuten reitti oli varsin tylsähkön puoleinen ja Siauliai ei tehnyt päivästä sen hohdokkaampaa. Kyse on ankeasta teollisuuskaupungista kaupungista, mutta se on lähin yöpymispaikka mikäli haluaa vierailla Ristikukkulalla.
Klaipeda ja Palanga | Liettuan (melko mitättömät) rantakaupungit
Via Baltica 2018 | Siauliai – Riika 133km 2h 20 min
Ristikukkula | Liettuan Ristien mäki on yksi oudoimmista nähtävyyksistä Liettuassa. Kyseessä ei ole, niin erikoiselta kuin se kuulostaakin, selkeästi uskonnollinen paikka. On lohdullista tietää, että näihin satoihintuhansiin risteihin ei kaikkiin liity menetystä tai surua, vaan ristejä on pystytetty myös kiitokseksi, onnentoivotukseksi, pyhiinvaelluksen muistoksi, pyynnöksi tai merkiksi, että paikassa on käyty.
Ristikukkula ✝️ Liettuan Ristien mäki henkii rakkautta ja voimaa
Lopuissa pätkissä Riika – Tallinna 310km 4h 20 min ja Tallinna-Oulu 665 km, ei ollut mitään ihmeellistä.
Turvallinen pysäköinti?
Olen saanut useita kysymyksiä mihin uskaltaa jättää auton yöksi Liettua-Latvia-Puola -akselilla. Eipä siihen 100% turvallista neuvoa ole antaa, mutta kerron miten itse olen tehnyt.
Suomen rekisterikilvissä oleva 3 litran Audi Quattro ei ole mitenkään kovaa valuuttaa. Paikallisten autokanta on osittain parempaa kuin Suomessa. Eli autoa ei varasteta auton takia! Uusista autoista viedään tilaustöinä esim. ratteja turvatyynyjen takia (koska kalliita).
Ongelma tulee murroista. Niitä voi koittaa välttää poistamalla kaiken arvokkaan näkyvistä takatilaan tai sitten tyhjentämällä auton kokonaan ja jättämällä takatilan suojat ym. auki, jotta voro näkee, ettei autossa ole mitään vietävää.
Hotellien ”vartioidut” parkkipaikat eivät välttämättä ole kuin paikka jossain näennäisesti aidatulla alueella/parkkihallissa. Eli ne eivät estä murtoja yhtään sen enempää. Se ei ole kuin yksi hetki ja autosta on ikkuna sisällä, ovet auki ja kamat nyysitty. Tämä voi käydä ihan ostoskeskuksen parkkihallissakin.
Jos hotelli on vanhassakaupungissa, voi parkkipaikka olla todella hankala löytää. Osaan kaupunginosista ei pääse kuin luvan kanssa, eli silloin paikka on pakko ostaa hotellilta, tai varautua kävelemään pidempi matka tavaroiden kanssa.
Auto on liki poikkeuksetta seissyt minulla katuparkissa. Välillä paikan löytäminen läheltä majapaikkaa oli hankalaa, mutta ainahan lastin voi purkaa asunnon eteen ja siirtää sitten autoa kauemmas.
Maksuja on monenlaisia. Joissain kelpaa vuorokauden lähimaksu kortilla kerralla, joskus taas 4 tuntia on maksimi ja vain raha käy. Nykyisin näyttää olevan suuntaus se, että kuponkiin on syötettävä rekisterinumero. Viikonloput ovat liki poikkeuksetta ilmaisia.
Älä aja yöllä
En aja yöllä, en siis edes Suomessa. Poikkeuksena ovat hyvin pienet siirtymät lentokentältä hotellille ja ne muutamat kuukaudet, kun aurinko ei laske lainkaan täällä pohjoisessa. Asumme siis Oulussa.
Yöaikainen ajo voi tuntua ihan hyvältä idealta, mutta riskit Pohjoismaiden ulkopuolella ajaessa ovat moninkertaiset. Liikenteessä on taatusti väsyneitä/juopuneita/piristeitä nauttineita rekkakuskeja, kännisiä/piripäisiä taajamasta toiseen siirtyviä henkilöautoja, huonoilla valoilla varustettuja tai kokonaan valottomia ajoneuvoja, eläimiä (ei siis hirviaitoja ym.) jne.
Yöllä tapahtuu paljon onnettomuuksia, koska rekat eivät aja rekkaparkkeihin, vaan niiden perät saattavat jäädä esim. huoltoasemanliittymiin pitkäksi. Siihen kun alle sukeltaa, niin se on heippa. Lisäksi mahdollisuus joutua ryöstön kohteeksi ilta/yö aikaan on moninkertainen verrattuna valoisaan. Jos jotain tapahtuu ja joutuu pysähtymään, niin onnea vaan…
Via Baltica ei ole mikään Suomen nelostie Jyväskylästä Helsinkiin. Se on osittain perunapeltomainen, täysin valaisematon ja valvovamaton väylä Baltiassa, missä ajokulttuuri on täysin erilainen kuin Suomessa.
Yötä vasten ajamisessa ei siis henkilökohtaisesti arvioiden minusta ole mitään järkeä. Silloin on jo päivä takana ja kuskia rupeaa taatusti väsyttämään. Itse lähtisin ajamaan heti kun aurinko nousee. Silloin liikenne on vähäisintä. Liikeelle lähtö ns. “ennen sian pieremää” on tietenkin vähän hankalaa. Tämä kun vaatii, että pitää mennä ajoissa nukkumaan
Polttoaine
Dieseliä ostin, silloin kun sitä oli ostettava. Latviassa polttoaine maksoi 1,20 litralta. Puolassa 5 zlotya, eli noin 1,25 euroa litralta. Tankkasin silloin kuin tankata tarvitsi. Tiedän, että monet tankkaavat vain länsiasemilta ja puhutaan paljon venäläisen polttoaineen laaduttomuudesta. Oma autoni on jo niin vanha, että se ei ole nirso polttoaineen suhteen. Valitsin sen laadun, missä oli eniten lisäaineita (eli kalleimman).
Kahdesti jäi tankkaamatta. Toisella kertaa polttoaineautomaatti ja käyttäjä eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä nappia olisi painettava. Tämä oli Riiassa, missä aparaatti halusi myydä mukaan kaikenlaisia tuulilasinpesunesteitä väkisin mukaan. Toisen kerran jäi tankkaamatta Liettuassa jossain maaseudulla, kun pumput olivat tehty vain rekoille ja traktoreille.
Suositeltavat varusteet Via Balticalle
En varustanut autoa mitenkään erityisesti. Öljyt vaihdettiin, ostettiin varapolttimot ja tarkistettiin kahdesti, että lukkopulttiavain on mukana. Mukaan pakkasin riittävän määrän Serlaa, roskapusseja, käsidesipyyhkeitä, USB-latureita ja erilaisia latauspiuhoja.
Ensiapulaukku ja heijastinliivit ovat pakollisia Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Green Card eli Vihreä kortti todistaa ulkomailla, että ajoneuvosi liikennevakuutus on voimassa. Kortti ei ole pakollinen Via Baltican maissa, mutta suositeltava.
Virossa, Latviassa ja Liettuassa on talvirengaspakko, ja nastarenkaat sallitaan. Sen sijaan Puolassa nastarenkaat on ehdottomasti kielletty.
Auton vakuutusturva
Auton vakuutusturva oli/on seuraava:
-Varkausvakuutus ei ole voimassa Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ukrainassa eikä Moldovassa ilman erillistä sopimusta.
-Pohjoismaiden ulkopuolella tapahtuneissa esinevahingoissa omavastuuna peritään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu kaksinkertaisena. Jos varkausvahinko on tapahtunut Virossa, Latviassa, Liettuassa tai Puolassa, omavastuu on yksityiskäyttöisillä henkilöautoilla ja moottoripyörillä 20 % vahingon määrästä, kuitenkin aina vähintään 600 euroa.
-Oikeusturvan enimmäiskorvausmäärä jokaisessa vakuutustapahtumassa on 10.000 euroa
-Ulkomaan vastuuturvan enimmäiskorvausmäärä jokaisessa vakuutustapahtumassa on henkilövahingoissa yhteensä enintään 100.000 euroa ja esinevahingossa yhteensä enintään 50.000 euroa
Lisäksi olen Autoliiton Plus-jäsen. Tähän palveluun sisältyy 40 maassa Euroopassa ja Venäjällä tiepalvelu; tekninen neuvonta, polttoaineen tuominen, renkaanvaihto, hinaus, apuvirta, tarvittaessa sijaisauto tai muu korvaava kuljetus tai majoitus, sekä auton nouto korjaamolta.
Hyödyllisiä linkkejä
Tullitiet Euroopassa täydellinen lista
Tietoa tietyökohteista ja muista liikennettä haittaavista seikoista löytyy verkosta:
VIRO https://tarktee.mnt.ee
LATVIA http://lvceli.lv/en/#buvobjekti-un-satiksmes-ierobezojum
LIETTUA www.eismoinfo.lt/en
PUOLA www.gddkia.gov.pl (vain puolaksi).
14 comments
Melkeen tuli meilläkin se kuustonnia täyteen, mutta hieman erilaisella reitillä!
Mitä Liettuan ajotyyliin tulee niin muutama vuosi sitten Jani (joka pääasiassa ajaa meillä) totesi että Liettua on uusi Puola ja oon kyllä täysin samaa mieltä..
Puolassa on ollut jopa (ruuhkia lukuunottamatta) mukava ajaa!! Latviassa ei törmätty yhteenkään poliisiin, mutta Lietuassa, Puolassa ja alempana niitä oli huomattavasti enemmän, mutta kiitos varoitustolppien, navin sekä vastaantulijoiden niin pysäytyksiltä vältyttiin! Voi kun olisi yhtä ystävällistä porukkaa Suomessakin 😉
Hyvin samoja reittejä vedettiin tuonne Puolaan, tosin me ajettiin itäpuoli takastullessa ja oli aivan huippureitti! Ei ollut yhtäkään tietyötä, kahdet liikennevalot ja ei ruuhkaa sekä tie oli kunnostettu kolmen vuoden aikana!! Enää en siis hauku sitä reittiä 😉
Me ollaan ajettu Balticaa yöllä ja edessä oli toki tuo pimeys mutta ihan tyhjät, ei rekkoja ja muutama hassu auto.. Sillon ei ollut noita hulluja ohituksia ja neljää autoa rinnakkain..
Tankattiin myös eri asemilla, tosin katottiin että lukee Eurodiesel ja aina pitää muistaa tsekkaa että voi maksaa kortilla, pikku mestoilla ei voi, tosin mulla käteistä aina mukana, muutamaankin eri tilanteeseen 😀
Tämä rodatrip on ollut omassakin mielessä useamman vuoden, oli kiva lukea kokemuksia. Huh miten paljon siinä kertyykään ajokilometrejä!
Kiitos Emilia
Eipä nuo kilometrit rasittaneet. Toisaalta, ehkäpä täällä pohjoisessa asuminenkin on muuttanut suhtautumista kilometreihin. 300 km Rukalle viikonlopuksi ja sama takaisin. Tai 600km Helsinkiin mummolaan. Sole poka mikhään matka : )
Olipa paljon turhaa pelottelua ja ennakkoluuloja. Ryöstön riski maantiellä? Haloo, nyt ei eletä 90-luvun alkua. Via Balticalla ei ole mitään maantierosvoja, eikä öisin ole nykyisin onnettomuuksia sen kummemmin kuin päivälläkään.
80 luvulta alkaen ajanut Tallinna-Krakova välin edestakaisin satoja kertoja, nykyään kaikki on helppoa eikä paikallisetkaan mulkoile jos ei tee mitään ihme temppuja
Kiitos Ismo
Ja kuinka niin turhan paljon pelottelua. Kyse ei ole minun mielipiteestä, vaan mm. Autoliitto kertoo ihan näistä samoista riskeistä. Se, että sinulle ei ole koskaan mitään missään tapahtunut, ei tarkoita etteikö niin voisi tapahtua. Sen sijaan, että vähättelet, sinun kannattaisi olla onnellinen, että omat matkasi ovat sujuneet niin hyvin.
Olipas kattava paketti! Hyvin pitkälti samoja huomioita tuli tehtyä Viro-Latvia-Liettua akselilla. 4 ajoneuvoa rinnakkain on ihan ok, Latvian kameratolpat ottaa kuvat molemmilta kaistoilta (suunnalla ei väliä), ilmaisia parkkipaikkoja ei ole olemassa, teiden kunto on mitä sattuu, tietylt ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus, peura etukulman kohdalla 120km/h vauhdissa ei naurata hämärällä, bensa on saman hintaista kaikkialla, eikä vanha volvo kenellekään kelpaa. Mielestäni jostain olin lukevinani että pieni käsisammutin on myös pakollinen autossa? Muuten samoilla varusteilla mentiin. 🙂
Kiitos Sisko
Mulla oli myös vielä vuosi sitten samanlainen käsitys tuon vaahtosammuttimen pakollisuudesta. Sitten luin jostain, että ei olisi pakollinen, kuin ko. maissa rekisteröidyille autoille ja asia jäi hoitamatta. Tai siis mulla on joku käsisammutin auton takaluukussa, mutta se tuskin toimii enää.
Nyt tarkistin asian Autoliiton sivuilta ja siellä sanotaan käsisammuttimesta:
Latvia: Pakollinen Latviassa rekisteröidyille autoille, muille suosittellaan.
Liettua: Pakollinen. Ei koske mopedeja ja sivuvaunuttomia moottoripyöriä.
Puola: Pakollinen
Viro: Pakollinen (ei moottoripyörissä)
Ehkä pitäisi ostaa uusi sitten seuraavalle reissulle 🙂
Kirjoitan parhaillaan omia road trip -havaintoja auki, niin on mielenkiintoista lukea näitä. Tuo Saksan moottoriteiden vauhti on kyllä jotain niin hullua, vähän piti itsekin kokeilla varovaisest, mutta pääosin pysyttelimme keskikaistalla, joka sekin veti 140-150 km/h. Noista videoista tuo jälkimmäinen oli kyllä aivan sekopäistä liikennekäyttäytymistä niin autoilijalta kuin moottoripyöräilijöiltä. Voisivat mennä radalle ajamaan rallia keskenään eivätkä liikenteen sekaan. Meillä oli vuokra-auto täysvakuutuksella, mutta ajatus omalla autolla kiertelystä kutkuttelee myös mielessä. Ehkä jossain vaiheessa paremmalla ajalla.
Ihanan hyödyllinen ja viihdyttävä kirjoitus. Tämän pitäisi olla jokaiselle Via Balticaa ajamaan lähtevällä pakollinen – Via Baltica ajokortti. Me olemme ajaneet samat maat, tosin vähän eri reiteillä ja useamman matkan aikana ajaneet ja voin kyllä allekirjoittaa kaikki sun havainnot ja faktat. Hauskaa miten yhden tien varrella voikin olla noin monta erilaista ”ajokulttuuria”
Kiitos Anu
Se on jotenkin hämmästyttävää, miten ajokulttuuri muuttuu rajalla. Etenkin kun nykyisin sitä rajaa ei enää näkyvästi ole välttämättä olemassa ja sitten turistina huomaa, että kappas – taisi nopeusrajoitukset ym. muuttua, kun muut pyyhkii ohi 😀
Tästä tuli kamalan pitkä postaus, mutta kun oli niin paljon asiaa…
Hyvä postaus Via Balticaa suunnitteleville (ja meille muille tiedoksi ja opiksi). Minua tämä reitti ei autoillen kiinnosta, muuten voisin kyllä nuo maat koluta. Aika hurjalta vaikuttaa liikenne, mutta se mistä täällä Suomessa voitaisiin ottaa opiksi on tuo moottoritiellä vasemman kaistan käyttö. Se on todella ärsyttävää, kun porukat siirtyvät vasemmalle ja pysyvät siinä seuraavat 500 km. Sakot vaan peliin, niin saisi Suomen Poliisi sakkovarannot täyteen kertaheitolla 🙂
Kiitos Merja
Onhan se liikenne vähän erilaista kuin Suomessa. Mutta kyllä siitä selviää, kun pitää järjen päässä ja jos on kokemusta ajamisesta enemmän. Kokematonta kuljettajaa en tuonne rattiin laittaisi. Itsellä on ajokilometrejä Suomesta ja maailmalta jo aika paljon, mutta kyllä sitä edelleen tulee eteen paikkoja/tilanteita, joissa miettii kuumeisesti mitä pitäisi tehdä.
Todellakin saisi poliisi Suomessa puuttua vasemmalla kaistalla roikkujiin. Ihan älytöntä jäädä siihen jumittamaan aivan kuin omistaisi koko tien.
Nyt oli kattavasti Via Balticaa! Tykkään kovasti roadtripeistä, mutten itse ole kummoinen kuski, joten mieluiten menen pelkääjän paikalla. Kompensaatioksi olen kunnostautunut navigoinnissa, siinä olenkin huomattavasti parempi. Islannissa ja Namibiassa olen uskaltanut ajaa, koska molemmissa on kaupunkien ulkopuolella niin rauhallinen liikenne ettei haittaa vaikkei olisikaan maailman paras kuski.
Kiitos Anni
Hyvä kartturi on kultaa! Minä kyllä ajan, kunhan joku kertoo minne 😀
Islannissa ei tosiaan ollut ruuhkaa kuin kaupungeissa ja sekin hyvin pienimuotoista. Enemmän tuli ajaessa ongelmaa siitä, kun edessä kuski veti liinat kiinni keskellä tietä nähdessään hevosia tai lampaita. Muutaman kerran olisi tehnyt mieli käydä sanomassa, että ei ole heppa kolarin arvoinen…