Amos Rex – Egyptin loisto tuo Suomeen osan Torinon Museo Egizio upeasta kokoelmasta
Torinon Museo Egizio on maailman vanhin museo, joka on aina ollut omistettu kokonaan Niilin ikiaikaiselle siviilisaatiolle ja sitä pidetään heti Egyptin Kairon egyptiläisen museon jälkeen löydöiltään parhaimpana ja arvokkaimpana. Torinon Museo Egizio on suurin muinaisen Egyptin taiteen ja kulttuurin kokoelma Egyptin ulkopuolella. Vierailin itse museossa toukokuussa 2019.
Nyt tämä huima näyttely on kaksoisnäyttelynä esillä Helsingin Amos Rex -museossa ja Tallinnan Kumu-taidemuseossa. Egyptin loisto – Viimeiset suuret dynastiat on auki 21.3.2021 saakka.
Torinon Museo Egizio | Tee se itse -muumiointi
Kuvassa on ehkäpä koko Torinon Museo Egizio :n kiinnostavin muumio. Alunperin muumio makasi vasemmalla kyljellään. Sen jokainen raaja on poikkeuksellisesti sidottu erikseen. Kasvot, jotka normaalisti koverrettiin maskiin on tässä yksinkertaisesti vain piirretty kankaan päälle. Samoin nännit. Röntgenissä paljastui, että ruumis on hyvin oudossa asennossa. Se niska on taipunut terävästi eteenpäin ja rintakehä litistynyt. Lantion luut ovat vinossa ja kasvojen luut murskaantuneet mahdollisesti siinä vaiheessa, kun kalloa on tyhjennetty nenän kautta. Ruumiiseen syntyneet kuopat ja painaumat on täytetty vahalla.
Halvalla ei saanut hyvää antiikin Egyptissäkään ja muumiointia ei selkeästi kannata kokeilla ainakaan kotikonstein. Jää ikuiseksi arvoitukseksi, mikä onkaan tämän onnettoman muumion tarina.
Myös eläimet palsamoitiin
Antiikin Egyptissä eläneet ihmiset uskoivat, että muumioidut eläimet olivat jumalia tai vaihtoehtoisesti he uhrasivat muumioituja olentoja jumalille. Eläinten ympärille kehittyi kokonainen elinkeino. Egyptissä on alueita, joissa katakombeista on löytynyt 6000 koiraa tai 3000 kissaa. On selvää, että tällainen tarve lähettää viestinviejiä ja kiitoslahjoja jumalille, on vaatinut myös ammattimaista koirien ja muiden eläinten kasvatusta.
Eläinkultit olivat vuosisatojen ajan suosittuja Egyptissä ja koirien sekä kissojen lisäksi uhrattiin iibis-haikaroita, haukkoja, shakaaleja, paviaaneja ja mm. härkiä. Roomalaisvallan aikana eli noin ajanlaskumme alun tienoilla eläinkultit hiljalleen hävisivät. Roomalainen runoilija Juvenalis kirjoitti satiirissa: ”Volusius, kukapa ei tiedä mitä hirviömäisiä jumalia hullu Egypti palvoo? Yksi seutu ihailee krokotiilia, toiset taas arvostavat käärmeitä hotkivia iibiksiä. […] Yhdellä alueella palvotaan kissaa, toisella jokikalaa, kolmannella kokonaiset kaupungit pyhittävät koiran.”
Torinon Museo Egizio | Museon historia
Torinon Museo Egizio sai alkunsa, kun Mensa Isiaca (Bembine Tablet), eli eräänlainen pronssista tehty egyptiläisiä hieroglyfejä selittävä laatta saapui Torinoon vuonna 1626. Laatta lienee roomalaisten tekemä ja ensimmäisen kerran siitä puhutaan jo 1500-luvulla. Nykyisen tietämyksen valossa laatan tekijä ei ole ymmärtänyt hieroglyfejä lainkaan ja hän näyttää liittäneen mukaan myös elementtejä kreikkalais-roomalaiselta aikakaudelta. Tuloksena oli täysin käsittämätön, puhtaasti koristeellinen kappale, josta vain muutama merkkiryhmä voidaan tunnistaa.
Italiassa tämä okkultismiin liitetty esine keräsi kuitenkin aikanaan valtavan huomion ja 1700-luvun puolivälissä maasta vaelsi Egyptiin retkikunta, jos toinenkin. Lopputuloksena oli, että Italiaan siirtyi mm. kolme isoa patsasta: faarao Ramses II, jumalatar Sekhmet istumassa ja jumalatar Isis -patsas.
Torinon Museo Egizio käsittää 37 000 esinettä
1800-luvun alussa koko Eurooppa haali Egyptin aarteita, kuten sarkofageja, muumioita, papyruksia, amuletteja, ym. Vuonna 1824 Italian silloinen kuningas Carlo Felice osti 8000 esineen valtavan kokoelman ja sijoitti sen Torinon tiedeakatemian saleihin. 1930-luvulla kokoelmaan liitettiin vielä 30 000 kappaletta erilaisia esineitä koruista jokapäiväisiin esineisiin. Nykyisin Torinon Museo Egizio esittelee yli 37 000 esinettä näyttelyssään.
Torinon Museo Egizio on äärimmäisen tyylikäs museo
Huhtikuussa 2015 Torinon Museo Egizio avattiin valtavan remontti- ja laajennustyön jälkeen. 60 000 neliötä näyttelytiloja on sijoitettu italialaisella aistikkuudella ja tyylikkyydellä neljään kerrokseen ja ne etenevät kronologisesti aina paleoliittisestä aikakaudesta koptiseen aikaan.
Torinon Museo Egizio on sijoitettu kolmeen eri rakennukseen, sekä maanalaiseen tilaan. Museo kannattaa kiertää suositetussa numerojärjestyksessä, sillä muuten voi vahingossa ohittaa kokonaisia saleja.
Pitäisikö muisnaisaarteet palauttaa Egyptiin?
Ajoittain esiin nousee kysymys siitä, pitäisikö muinaisaarteet palauttaa Egyptiin. Kysymys on pitkälti siitä, kuka omistaa menneisyyden? Voisiko olla olemassa määritelmä, joka tekisi nämä antiikin aarteet ihmiskunnan yhteiseksi kulttuurilliseksi perinnöksi? Jos historiallisen esineistön ainoa oikea paikka on niiden kotimaassa, tekisi mm. Egyptin nykyinen turvallisuustilanne näidenkin esineiden ihailemisen mahdottomaksi eurooppalaisille. Yksi laaja kysymys on, että jos nyt alamme harjoittamaan taannehtivaan lainsäädäntöön perustuvaa oikeutta, miten pitkälle pitäisi mennä?
Lainaan erästä pohdiskelua aiheesta: “Colosseum rakennettiin osittain Jerusalemin temppelistä juutalaiskapinan seurauksena takavarikoiduista aarteista saaduilla varoilla, miten asia pitäisi korjata: purkaa Colosseum ja lähettää palaset Isrealiin, vai pitäisikö vain myydä Colosseun ja lähettää rahat Isrealiin. Mitä menettelyä pitäisi soveltaa Trajanuksen pylvääseen, mikä rakennettiin daakialaisilta (nykyisilta romanialaisilta) ryöstetyillä varoilla?”
Mikäli Egypti ja Egyptin aarteet kiinnostavat, kurkista blogin kirjoitukset (14 kpl) täältä.
18 comments