Sighisoarassa taikaa tarjoilee Dracula ja keskiaikaiset kujat
Romanian kiertomatka, Sighisoara. Tuskin mitään muuta Romanian kaupunkia on matkabloggaajien keskuudessa ylistetty yhtä paljon kuin tätä 30 000 asukkaan kaupunkia Transilvaniassa. Sighisoaran vanhaakaupunkia kuvataan taianomaiseksi ja satumaiseksi ja totta se onkin. On helppoa kuvitella mukulakivisille kaduille kristittyjen Saksi-ritareiden joukko ratsastamassa taistoon islaminuskoisia Ottomaaneja vastaan. Keskiaikaisilla kujilla kävellessä on edelleen hyvä varoa myös Draculaa, joka vaanii kaikkialla.
Romanian kiertomatka toi meidät Sighisoaraan iltapäivän helteisinpänä hetkenä, jolloin viisas vetäytyy varjoon tai ilmastoituun hotellihuoneeseen. Illasta auringon kuumin paiste vaihtui siedettäväksi lämmöksi ja uskaltauduimme tutkimaan pientä kaupunkia. Kiipesimme ensin yläkaupungin kellotornin luo ihailemaan maisemia ja jatkoimme siitä vielä 175 porrasta ylöspäin vanhankaupungin kukkulalla sijaitsevalle kirkolle ja hautausmaalle.
Sighisoara | Kellotorni oli jo kiinni
Sighisoaran kellotorni oli alkujaan osa 1300-luvun kaupunginmuurin pääsisäänkäyntiä. Se on kunnostettu 1600-luvulla ja vuonna 1874 kellotornin katto sai uuden barokkityylisen kuvioinnin. Huipulla on mm. säätä ennustava meteorologinen kello, pyörivä kellopeli ihmishahmoineen, sekä seitsemää eri viikonpäivää esittävät pakanajumalat.
Sighisoaran käsityöläiset linnoittivat aikoinaan kaupunkinsa vahvasti. Ottomaanien hyökäykset olivat jatkuva riesa ja vankka muuri yhdistettynä puolustustorneihin, suojeli kaupunkia hyvin. Alkuperäisistä 14 tornista ja viidestä bastionista, eli tykistötornista jäljellä on yhdeksän tornia ja kaksi bastionia.
Torniin pääsee kiipeämään, mutta arkena paikka menee kiinni klo 18:30 ja viikonloppuisin jo klo 17:30. Me olimme liikenteessä aivan liian myöhään. Hieman jäi harmittamaan, sillä tornista olisi varmasti saanut upeita kuvia.
Sighisoara | Scholars´Stairs, 176 porrasta kukkulalle
Scholars´Stairs on katettu portaikko vuodelta 1642. Portaat johtavat Sighisoaran vanhankaupungin kukkulalla sijaitsevalle kirkolle ja koululle. Portaikko rakennettiin alunperin helpottamaan ja suojelemaan koululaisia ja opettajia jyrkän rinteen nousemisessa talviaikaan. Alkujaan portaita oli yli 300, nykyisin askelmia on 176 kappaletta.
Kukkulalle kannattaa ehdottomasti kiivetä. Tiilikattoiset talot koristeisine savupiippuineen ovat hienon näköisiä ilta-auringossa ja vanha hautausmaa sopivan salaperäinen. Sellainen huomio, että portaikko, sekä nupukiviset kadut ovat kauniita, mutta kävellessä alamäkeen pyöreät, epätasaiset ja liukkaat kivipinnat olivat aikamoisen tasapainoilun paikka. Siinä ei paljoa ympäristöä ihailtu, vaan katse oli tiukasti varpaankärjissä.
Sighisoara | Täällä syntyi ruhtinas Vlad III Dracula lisänimeltään Tepes, eli ”seivästäjä”
Vuonna 1897 ilmestyi Bram Stokerin romaani kreivi Draculasta. Kirjan esikuvana toimi ruhtinas Vlad III Dracula, lisänimeltään Tepes, eli ”seivästäjä”, joka syntyi Sighisorassa. En lähde avaamaan herran koko historiaa, voit lukea siitä lisää esim. täältä, mutta kiinnostavaa on ehkä tietää, mistä ruhtinaan nimi lisänimineen tulee.
Draculan isä, Vlad II, kuului ns. Lohikäärmeen ritarikuntaan, joka yritti pysäyttää muslimien etenemisen nykyisen Romanian alueella. Hän sai aikanaan lisänimen Dracul, joka tarkoittaa romaniaksi lohikäärmettä. Hänen poikansa, eli ruhtinas Vlad III alkoi käyttää nimeä Dracula, joka tarkoittaa siis Draculin poikaa.
Tepes, eli seivästäjä lisänimi taas tulee ruhtinaan mieltymyksestä seivästää vastustajansa. Käytettävä seiväs saattoi olla terävä, mutta usein käytettiin tylppää seivästä, joka ei vahingoittanut elintärkeitä elimiä ja pitkitti näin seivästetyn kärsimystä päivin. Uhrit lävistettiin joko alhaalta ylöspäin peräaukon tai emättimen kautta koko vartalon läpi, tai sitten vatsan tai rintakehän läpi. Usein seiväs tuotiin ulos rintakehästä ja seipään kärki tuettiin teloitettavan leukaan, jotta hän ei valuisi seivästä pitkin alas.
Olisiko mahdollista seivästää 20 000 ihmistä?
Monissa historiikeissä kerrotaan Târgovișten-kaupungin asukkaiden kohtalosta esimerkkinä ruhtinaan innosta seivästyttää alamaisiaan. Vuonna 1462 Târgovișten-kaupungin asukkaat päättivät asettua tukemaan turkkilaista sulttaania ja kapinoivat ruhtinasta vastaan. Väitetään, että kukistettuaan kapinan ruhtinas seivästytti 20 000 Târgovișten asukasta (+ turkkilaisia sotavankeja) kaupunginmuurin ulkopuolelle.
20 000 ihmisen seivästäminen lienee kuitenkin vahvaa liioittelua. Miten tuollainen kuolemaantuomittujen joukko edes pidettäisiin hallinnassa? Toinen syy olla uskomatta ihan kaikkea, liittyy väestön määrään. 1400-luvun lopussa Euroopan suurimmissa kaupungeissa Firenzessä, Napolissa ja Venetsiassa, oli yli 100 000 asukasta. Pariisissa asukkaita oli noin 80 000 ja Genova, Lontoo, Rooma, Antwerpen ja Barcelona olivat 40 000 – 50 000 asukkaan kaupunkeja. Koko Târgoviștessa ei luultavasti ollut edes 20 000 asukasta. Todennäköisempää onkin, että seipään nokkaan päätyi vain kaupungin eliitti + sotavangit.
Romanian kiertomatka ei ole täydellinen ilman Draculaa
Vlad III syntyi joskus 1428–1431 välillä Sighisoarassa ja jollakin logiikalla hänen syntymäkotinsa paikka on edelleen tiedossa. Sighisoarassa sekoitetaan häpeilemättä tarinaa ja totta, joten paikalla on Draculan ravintola veriruokineen ja tietenkin Draculan koti.
Vaikka ensin ajattelin kiertää koko talon kaukaa, löysin itseni tuijottelemassa punaisia sifonkeja ja ruumisarkkua. Verhojen takana huhuili ja hiipi onneton poikapolo, jonka työnä oli pelotella pimeässä eteenpäin haahuilevia turisteja. Jos ei muuta, niin tulipa hoidettu oma Dracula ”kiintiö” täyteen.
Sighisoara on turistikaupunki, mutta …
Sighisoara on turistikaupunki, mutta Romaniassa turistikaupungit on valjastettu palvelemaan ensisijaisesti romanialaisia ja muualta Itä-Euroopasta saapuvia turisteja. Näitä kaupunkeja ei ole kukaan markkinoija konseptoinut tai turistiviranomainen kiillotellut. Romanian turismistakin elävät paikat ovat edelleen minun silmin katsoen varsin rappioromanttisia, rönsyisiä ja täynnä, noh… Itä-Eurooppalaisia ratkaisuja.
Hotel Bulevard Sighisoara tarjosi hyvää sijaintia, mutta kovaäänisen ilmastoinnin. Toki se viilensi, mutta meteli oli sellainen, että siinä ei sitten nukuttu ilman korvatulppia. Hotellin tarjoama viinipullo hieman lohdutti. Hinta hyvällä aamiaisella 54€.
Ennen Sighisoaraa kävimme mm. Brasovissa. Kartasta voit katsoa ajamaamme reittiä tarkemmin.
29 comments