Ravello, Amalfin rinnekaupunki joka hurmaa
Ravello, Amalfin rinnekaupunki ja rannikon helmi. Rinnekaupunki, josta aukeavat mahtavat näkymät merelle ja alla sijaitseviin viini- ja hedelmätarhoihin.
Saavuimme Ravelloon ajamalla kiemuraista (onko muunlaisia teitä Amalfin rannikolla edes olemassa?) reittiä, joka näytti aamuisessa kosteudessa liki unenomaiselta. Liikkellä eivät olleet kuin paikalliset maanviljelijät ja me. Kun auton pysäytti ja kuunteli, oli äänimaailmassa yksi ärsyke ylitse muiden – Ääntään avaavat kukot.
Ravello
Ravellossa asuu noin 3000 asukasta ja kaikkialla leijui jonkinlainen ”hienostunut” vire. Oli pitkäperjantai ja sekin antoi omanlaisensa tunnelman aamuun. Kaikki paikat olivat yhtä kahvilaa lukuunottamatta kiinni ja kiertelimme ilman kiirettä eri kujia ja kurkimme puutarhoihin.
Täällä olisi ollut paljonkin katsomisen arvoisia kunnostettuja paikkoja. Villa Rudolfo ja Villa Cimbrone 110-luvulta olivat useammassakin oppassa mainitut. Santa Chiaran luostarin hoidetut puutarhat ja rakennukset olisivat myös kiinnostaneet ja olleet tutkimisen arvoisia, mutta portit puutarhaan pysyivät kiinni.
Törmäsin myös tällaiseen koirasta varoittavaan kyltiin. Muutama päivä myöhemmin näin alkuperäisen version Pompeijissa.
Ravello on kuuluisa klassisen musiikin festivaaleistaan ja nykyään myös jazz-festareista. Melkein joka ilta, tai ainakin joka viikko on konsertteja. Tosin sesonki oli vasta aluillaan ja ulkoilma-lava ei vielä ollut käytössä. Tässä olisi loistava syy palata takaisin tänne. Hyvää musiikkia auringonlaskun aikoihin upealla ulkoilma-lavalla, jonka takana piirtyy auringonlaskun värjäämä Välimeri. Aah…
Ja kun tänne palaan, asun täällä…
7 comments