Skotlannin road trip | Alamaa ja ylämaa

Anna | TÄMÄ MATKA20 marraskuun, 20172217,3K views

Skotlannin road trip oli noin 1000 km pitkä reissu. Olen tähän kirjoitukseen yrittänyt tiivistää muutamalla lauseella, MIKSI johokin paikkaan kannattaa/ei kannata mennä.

Jo heti reissun alussa kävi ilmi, että Skotlannin SE JUTTU eivät ole kaupungit, vaan maisemat. Ero alamaan ja ylämaan välillä on mieletön.

Hän joka rakastaa tietynlaista raakaa ja rujoa, joka soluun pureutuvaa ja haastavaa luonnonvoimaa, käyköön todelliselle ylämaalle. Siellä on vain kanervikkoa kasvavaa nummea. The Highlands on paikka, jossa todellakin tuntee olevansa yksin ja hyvin pieni kaiken keskellä.

Alamaa taas on helpompaa, vihreämpää ja virkeämpää. Kaikkialla on vettä ja upeita metsiä. On fasaaneita, peuroja ja vesiputouksia. Luonto pursuaa sammalta, köynnöksiä ja upeita järvimaisemia. Tältä alueelta löytyvät myös parhaimmat kulinaristiset elämykset.

Skotlannin road trip | Stirling, alamaa

Stirling on paikka, joka ei varmasti jätä kylmäksi ketään historiasta ja linnoista kiinnostunutta. Tänne kannattaa tulla, jos hyvin säilynyt linna, Maria Stuart, Elisabeth I ja skotlantilainen kapinallinen William Wallace kiinnostavat. Hän, joka hallitsi Stirlingin linnaa, hallitsi käytännössä koko Skotlannin alamaata.

Oikeastaan Stirling kannattaa napata jo vierailukohteeksi ihan siksikin, että se osuu näppärästi matkan varrelle, kun suuntaa kohti Lock Lomondia ja Lock Nessia. Linna käy hyvin jaloittelu paikaksi ja samalla voi napata kahvit, jotta jaksaa jatkaa ajoa.

https://www.tamamatka.fi/skotlanti-stirlingin-linna/

Skotlannin road trip | Loch Fyne Oysters

Koska ihmisen täytyy syödä ja mieluiten hyvin, nälkää ei kannata pilata millään vanhassa rasvassa paistetulla Fish and chips -annoksella. Matkalla Stirlingistä Obaniin on Cairndowin kohdalla hieman huonosti merkitty Loch Fyne Oyster.

Loch Fyne Oyster tarjoilee ehdottomasti alueen parhaimmat ja laadukkaimmat merenherkut. Ravintolan yhteydessä oleva kalatiski saa kuolan valumaan suusta. Lock Fynen osterit ovat niin kuuluisia, että niitä tarjoillaan Skotlannin parhaimmissa kalaravintoloissa.

Vieressä on myös puutarhamyymälä ja nätti putiikki, missä myydään paikallisia käsitöitä. Lisäksi samalla näkee syvän merenlahden, joka työntyy pitkälle Skotlannin alamaalle.

Skotlannin road trip | Loch Melfort Hotel

Ja koska yöpyäkin pitää, niin esim. Loch Melfort Hotel, joka sijaitsee Arduaine nimisessä kylässä, on hyvä valinta meren rannalta. Tällä hotellilla on jotakin sellaista, mitä monella muulla ei, nimittäin ylämaankarjaa laiduntamassa hotellin vieraiden iloksi parvekkeen alla. Ei mennyt montaakaan minuuttia, niin minulla oli kamerassa 100 kuvaa sonneista.

Skotlannin road trip | Oban, alamaa ja ylämaa

Kaikki viskistä kiinnostuneet tietävät Obanin. Obanin 14-vuotiasta viskiä kuvaillaan Virtuaalisella viskifoorumilla näin: Obanissa on viskinä jotain samaan kuin kaupungin sijainnissakin. Viskikartalle sijoitettuna ei oikein missään. Ei oikein Highlanderi muttei oikein saarelaisviskikään. Maussa löytyy kirjo; hunajaa, hieman suolaa, aavistus turpeisuutta, hedelmäisyyttä.

Tislaamossa ei saanut kuvata, mutta koittakaapa kuvitella 80% alkoholi syöksymässä paksusta kupariputkesta ikkunalliseen altaaseen. Tämä ei tosiaankaan tippunut hiljalleen kuin korpikyynel, vaan tuli paineella kuin palomiehen letkusta.

Oban ei vienyt mitenkään sydäntäni. Se on ihan kiva pieni kalastajakaupunki ja sopii pysähdyspaikaksi jos haluaa tehdä ostoksia hieman isommassa kaupungissa. Sen voi hyvin myös jättää vierailematta, menettämättä mitään olennaista.

Skotlannin road trip | Glencoen, ylämaa

Skotlannin länsirannikon tuntumassa sijaitseva Glencoen alue on epäilemättä Skotlannin kauneinta seutua. Alueella sijaitsevat Britannian korkein huippu, 1346 metrin korkeuteen nouseva Ben Nevis, ja vuoriston reunustamat vehreät laaksot pitkine järvineen ja vesiputouksineen muodostavat Skotlannin sydämen.

Maisemat ovat yksinkertaisen lumoavia, mutta alue on tunnettu myös huonosta säästä. Sää on täällä suurimman osan vuotta niin karmea, että siitä jopa jaksetaan mainita Skotlannissa, maassa jossa tuulee ja sataa kaikkialla kaiken aikaa. Glencoen laaksossa ja Ben Navisin ympäristössä on vuodessa keskimäärin 261 erittäin kovatuulista päivää, ja vuotuinen sademäärä on 4350 mm, joka on yli puolet enemmän kuin muualla Skotlannissa.

Glencoen sola on paitsi 007 Skyfalls -elokuvan, sekä Tree sisters-vuorten, myös verisen historiansa takia suosittu turistikohde. Juuri täällä, herran vuonna 1692 tapahtuneessa Glencoen verilöylyssä, MacDonaldin klaani tuhottiin MacCampbel klaanin toimesta lähes kokonaan.

MacCampbellit ovatkin olleet kirottuja siitä päivästä asti suurimmassa osassa ylämaita ja jopa tänä päivänä vanhan Clachaig Inn at Glen Coe -hotellin ovessa on merkintä: “No Campbells”

https://www.tamamatka.fi/epaonniset-jakobiitit-ja-kirotut-maccampbellit/

https://www.tamamatka.fi/skotlanti-glencoe-ja-skyfall-maisemat/

Skotlannin road trip | Fort William ja Glenfinnan, ylämaa

Fort William mainitaan monissa matkaoppaissa. Epäilemättä siksi, että Fort William on noin 10 000 asukkaallaan Skotlannin ylämaiden toiseksi suurin kaupunki Invernessin jälkeen. Kaupungissa ei kuitenkaan ole yhtään mitään mielenkiintoista.

Yövyimme Fort Williamin läheisyydessa B&B majoituksessa, joka yltää kyllä TOP10 sarjaan. The Gantocks Bed and Breakfast oli ehkäpä yksi siisteimmistä (siis todellakin hammasharjalla jynssätty) ja aamiaiseltaan parhaimista B&B paikoista, jota olen koskaan kokenut. Terassin järvinäkymät olivat huikeat.

Fort Williamin läheisyydessä taas on paljonkin mielenkiintoista – etenkin Potter -faneille. Useimmat Harry Potter -fanit tuntevat Glenfinnan Viaductin, eli Glenfinnanin kivisen rautatiesillan. Tämä on se silta, minkä Hogwarts Express ylittää, kun Harry ja Ron yrittävät ehtiä kouluun Weasleyn lentävällä autolla.

Glenfinnanissa sijaitsee myös Bonnie Prince Charlie -monumentti, joka rakennettiin vuonna 1815 kunnianosoituksena jakobiitti kenraaleille, joiden yrityksenä oli nostaa prinssi Charles Edward Stuart Ison-Britannian ja Irlannin valtaistuimelle.

Vaikka Potter ei sinällään kiinnostaisi, on Glenfinnan silti paikka, jota suosittelisin kauniiden maisemien ystäville. Etenkin ruskan aikaan on paikka varsin kuvauksellinen. Jos satut tavoittamaan pienen auringonsäteen pilvien lomasta, muuntuu maisema jo melkoisen makeaksi. Vaikka Skotlanti on täynnä kauniita paikkoja, on Glenfinnanissa jotain omalaatuista taikaa. Ehkäpä se juurikin johtuu Harry Potterista.

https://www.tamamatka.fi/harry-potter-silta-eli-glenfinnan-viaduct/

Skotlannin road trip | Lock Ness

Ei Skotlannissa voi käydä käymättä myös Lock Nessin rannalla. Paitsi Nessie, niin järven rannalta löytyy paljon muutakin katseltavaa. Kannattaa ajaa länsipuolen rantaa, missä Urquhartin linna sijaitsee.

Loch Ness on Skotlannin toiseksi suurin järvi Glen Moren laaksossa. Se on 36 km pitkä ja sen suurin syvyys on 239 metriä. Vesi Loch Nessissa on erittäin kylmää. Pitkälle 70-luvulla asti järven kylmyyden uskottiin estävän kaiken elollisen elämisen sen pohjassa, mutta 1980-luvulla tutkimusryhmät löysivät kalalajeja yli 214 metrin syvyydestä. Jos siis kala voi elää järven pohjassa, miksei myös joku suurempi?

https://www.tamamatka.fi/loch-ness-tassa-kuvassa-on-jotain-outoa/

Skotlannin road trip | Inverness, ylämaa

Inverness on suurin Skotlannin ylämailla sijaitseva kaupunki. Alistair MacLean muuten vietti suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Daviotissa, lähellä Invernessiä. Kaupunki on jo niin suuri, että siellä riittää käveltävää ja katseltavaa hetkeksi. Mitenkään erityisen kaunis se ei kuitenkaan ole.

Skotlannin road trip | Cairngormsin kansallispuisto ja tie A939, ylämaa

Cairngormsin kansallispuisto sijaitsee Skotlannin ylämailla. Sitä halkoo tie A939, joka tunnetaan myös nimellä Lecht Road ja Old Military Road. Tämä 95 km pitkä tie on todellinen maisemareitti. Tie sisältää 20%:n nousuja ja täällä, jos missä, olet todellakin ylämailla.

Maisemat ovat paljaat ja kaukaisuudessa siintää vain vuoria. Lampaat ja karitsat laiduntavat aivan tien vieressä. Noustessasi autosta tuuli tartuu heti vaatteisiin.

Tiellä ei ole juuri lainkaan liikennettä, koska suurin osa autoilijoista käyttää kansallispuiston vieressä kulkevaa moottoritietä. Oheisesta kartasta näet tien tarkan sijainnin. Suurempi ajokarttamme on tehty hyvin suurpiirteisesti, joten tätäkään pätkää siihen ei ole kunnolla merkitty.

Skotlannin road trip | Aberdeen Pohjanmeren rannikkoa

Aberdeenia sanotaan Euroopan öljypääkaupungiksi ja tiesimme jo etukäteen, että paikka on hinnakas. Tänne siis tuodaan öljynporauslauttoja Pohjanmereltä korjattavaksi ja öljynporauslauttojen tukijalkoja näkyikin ylösnostettuina monessa kohtaa satamaa. Lisäksi Pohjanmeren öljylauttojen huoltoliikenne kulkee suurilta osin kaupungin kautta.

Itse Aberdeen on n. 200 000 asukkaan kaupunki ja ehkäpä karuimpia paikkoja mitä olen nähnyt. Koko kaupunki oli täynnä vain ja ainoastaan harmaita kivitaloja. Saatan toistaa itseäni, mutta en kyllä näe mitään syytä tulla tännekään. Me yövyimme kaupungin pohjoispuolen lähiössä, jossa meitä ilahduttivat paikalliset pubit ja kaunis hiekkaranta.

Skotlannin road trip | Stonehaven, alamaa

Stonehaven on pieni satamakaupunki Aberdeenshiren alueella Skotlannin itärannikolla. Kaupungissa on ehkäpä n. 10 000 asukasta. Haluan mainita kaupungin yhtenä mainiona ravintolakohteena, mutta myös esimerkkinä paikasta, joka vain tupsahtaa eteen.

Emme tienneet paikasta yhtään mitään, ennen kuin nälkä yllätti. Pieni kuukkelointi ja alueen paras ravintola oli selvinnyt hetkessä. Yllätykseksemme paikka oli muutenkin varsin kaunis ja kuvauksellinen.

Näissä kuvissa on Edinburghin sisäänajon ruuhkaa. Siltoja on kolme kappaletta, kun lähestytään Pohjanmeren puolelta. Me säästyimme pahoilta ruuhkilta ja jouduimme vain hiljalleen ryömimään. Tämä on kuitenkin asia, joka kannattaa ottaa huomioon, jos aikoo ajaa Edinburghin lentokentälle suoriltaan maaseudulta. Eli varaa aikaa.

Skotlannin road trip | Edinburgh

Skotlannin pääkaupunki Edinburgh on Euroopan ensimmäisiä ja Britannian suosituimpia kaupunkilomakohteita. Sen mainioita käyntikohteita ovat Castlehill-kukkulan huipulla Royal Mile -kadun länsipäässä oleva linna, mutta myös Edinburghin ”Old Town”, sekä tietenkin mielettömät vanhanaikaiset pubit.

Edinburgh on erinomaisen kiinnostava kohde vaikka ihan vain viikonlopuksi. Itse vaeltelin kaupungin katuja enemmän kuin innoissani. Mielikuvani oli ollut aivan toinen. On aina piristävää tavoittaa paikka, joka poikkeaa näin paljon positiivisemman puolelle omista ennakkoasenteista.

Yksi vierailukohde mikä on pakko mainita, on HMY Britannia, eli entinen Britannian kuningasperheen huvijahti. Se on järjestyksessään 83. kuninkaallinen huvijahti ja toinen samaa nimeä kantava. Jos vain aika antaa myöden, kannattaa käydä.

https://www.tamamatka.fi/hmy-britannia-viimeinenn-kuninkaallinen-alus-vai-onko-sittenkaan/

Skotlannin road trip | Ajaminen

Liikenne oli varsin kurinalaista ja nopeusrajoituksia noudatetaan. Liikennemerkkejä oli välillä vähän liikaakin. Vaikka Skotlanti ei ole suuri saari, niin erittäin rikkonainen rannikko ja pitkät järvet tekevät etenemisestä hidasta. Tiet ovat kapeita, mutta Suomen pikkuteillä ajaneilla ei yleensä ole ongelmia tien leveyden suhteen, kunhan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen on jollakin tavalla tottunut.

Kun kuskin paikka vaihtuu oikealle puolelle, auton kulku-uran arviointi vaatii ylimääräistä huolellisuutta. Muutaman kerran kävimme kuorma-autoa väistäessä liian syvällä. Tiessä kun ei ole lainkaan kantavaa reunusta, vaan joko heti reunakivi, tai sitten upottava piennar.

Ryhmittyminen kääntyessä, se kummalle puolelle tietä risteyksen jälkeen pitää olla ja miten manuaalivaihteisen auton vaihteita vaihdetaan vasemmalla kädellä, vievät hetken aikaa tottua. Etenkin korjausliikkeet menevät usein “suomalaisittain”, eli kuten sinne kuuluisaan selkärankaan on iskostunut.

Liikkumaan pääsee tietenkin julkisillakin, mutta parhaimmille maisemapaikoille ei pääse kuin omalla autolla. Auto Skotlannissa kannattaa siis vasemmanpuoleisesta liikenteestä huolimatta ehdottomasti vuokrata!

22 comments

Suomalaisten matkabloggaajien omat suosikkipostaukset vuonna 2017 - London and beyond -MATKABLOGI 30 joulukuun, 2017 - 3:01 pm

[…] Skotlannin Road Trip / Alamaa ja Ylämaa / […]

Ili 29 marraskuun, 2017 - 7:00 pm

Mahtava kiertomatka ylä- ja alamailla. Polttelis itseäkin. Tarinan kommenttikentässä kommenttisi pisti kuitenkin miettimään miksi Irlanti ja sen maisemat jätti sitten niin valjun kuvan Skotlantiin verrattuna? Itse olen ajellut Irkuissa pitkin poikin ja ristiin rastiin. Kolunnut kälyisiä kyläteitä, liikkunut vehmaissa laaksoissa ja tummanpuhuvien turvehetteikköjen tuntumassa. Olen kavunnut kaljuille vuorille ja samoillut riippusiltoja pitkin. Nauttinut maisemista. Kovasti tykännyt ajoreiteistä. Muutamia nautittavia ajoreittejä Irlannissa seuraavassa: 1) Military road ja Glendaloughin seutu. Ylhäällä Dublinin vuorilla pääsee ”ylämaiden tunnelmaan”. Helppo päiväretki Dublinista vuokra-autolla. Vehmaasta Irlannin puutarhasta ja Powerscourtista ylös vuorille puuttomalle sään pieksämälle tielle. http://www.glendalough.ie/things-to-do/scenic-drives/ http://visitwicklow.ie/attraction/old-military-road/ 2) Causeway Coastal road. Tie, jonka nuolee Pohjois- Irlannin pohjoisrannikkoa. On aivan huippu. Belfastista pohjoiseen ensimmäinen pysähdys on tietysti Gobbins ja uljas vaellusreitti meren äärellä. Siitä sitten yhä ylös pohjoiseen ja lopulta Carrick- A Rede Bridgelle ja Giants Causewaylle. Lopuksi vaikka Bushmillsin tislaamolle. Tästä tietenkin Portrushiin ja Castelerockiin Mussenden Temppelille. Tie kulkee täällä välillä aivan merenrannassa ja sen tasolla. Tietä voi jatkaa aina Londonderryyn tai sitten Magilligan Pointista voi mennä lossilla salmen yli Greencasteleen ja suunnata vaikka Ballyliffiniin ja ajella sitten sieltä rantoja pitkin alaspäin. http://www.ireland.com/en-us/articles/tripideas/causeway-coastal-route/ 3) Wild Atlantic Way. Länsirannikon helmi. 2 500 km pitkä. Tästä olen ajanut vain osan sieltä täältä. Reitin pohjoisimmista osista aina eteläisimpiä osia myöten. Sligon seutua muuten kuvataan Nobel-kirjailija Yates sanoin: ”Land of Hearts desire” sen luonnonkauden tähden. Sielläkin seudulla katse tarttuu vääjäämättä Irlannin ja Euroopan oman Pöytävuoren lakeen. Benbullben kohoaa maisemassa aina taustalla. https://www.wildatlanticway.com/explore-the-route Ps. Anna te kun olette Tepon kanssa uteliaita myös majoituksen suhteen tsekatkaapa seuraavalla Irlannin matkalla jokin näistä :) https://www.irishlandmark.com/

Anna | TÄMÄ MATKA 30 marraskuun, 2017 - 9:09 am

Luulisin, että meille sattui vain Skotlannissa niin mahtavat kelit (osittain :) , että sekin jotenkin vaikutti. Tosin onhan se Skotlannin maaseutu asteen hienostuneempaa. Siis linnoja joka mutkassa. Irlannissa taas ei niinkään. Tämä fiilis ei ollut siellä matkalla päällä mitenkään. Kummastakin paikasta oltiin Tepon kanssa ihan innoissaan, mutta kun tultiin takaisin kotiin, niin sitten jotenkin niitä rupesi vertailemaan. Pohjois-Irannin pohjoisrannikko jäi aivan selvästi liian vähälle huomiolle. Tajuttiin se jo reissussa, mutta vielä paremmin sen on tajunnun nyt täällä kotosalla, kun on tullut maisemista jotain Youtube-videoita katsottua ja muisteltua reissua. Eli kun Irlantiin lähtee uudestaan, niin tuonne on varattava aikaa kunnolla. Ehkäpä tässä oli se ongelma päällimmäisenä syynä, että halusimme ”ottaa haltuun” KOKO Irlannin ja Pohjois-Irlannin kerralla. Nyt kun siellä on käynyt, voisi laillasi valita jonkun tietyn alueen, johon sitten tutustuisi rauhassa paremmin, eikä säntäilisi jatkuvastai eteenpäin. Juuri telkkarissa pyörii joku sarja missä on maisemia ilmeisesti Irlannin Länsirannikon parhaimmilta paikoilta. Ei me niitäkään nähty. Eli uudelleen tuonne on mentävä :) Meillä oli majoitus nyt hyvin vaatimatonta. Joku tuollainen pikku linna vois olla kiva seuraavalla kerralla!

Ili 1 joulukuun, 2017 - 3:58 pm

Se on just niin. Kiire ja hoppu "pilaa" monet reissut. Mielenkiintoiset paikat vain sujahtelevat ohitse oikealta ja vasemmalta, mutta ohi on vaan paineltava sillä määränpää odottaa... Olen ollut Irlannissa kahdeksan eri kertaa, ja siitä huolimatta paljon on näkemättä. Samoin kuin Rami R, olen kiertänyt maan golfkenttien perässä. Irlannissa on tullut pelattu noin 50 kenttää. Ja samalla tietysti samoiltu nuo tuulenpieksemät rannikkoseudut. Ensi keväällä olisi tarkoitus napsaista puuttuva palanen. Galwaysta rannikkoa pitkin alaspäin Moherin kalliota unohtamatta ja Ring Of Kerry kiertäen. Killarneyn järvialueet koluten. Siinä kymmenen päivän roadtripin ainekset. Ohjelmaan on tietysti mahdutettava golfia, mutta periaatteella vähemmän on enemmän. Muutama maailman valio. Se saa riittää; Ballybunion, Lahinch ja Tralee. Loppuaika kruisaillaan ja patikoidaan.

Anna | TÄMÄ MATKA 1 joulukuun, 2017 - 8:03 pm

Meillä oli Irlannissa se viikko aikaa, joten kyllä siinä väkisinkin joutui hoppua pitämään, koska minä nimenomaan vaadin, että sinne Pohjois-Irlantiinkin on mentävä. Se on just noin, että matkalla huomaa jonkun mahtipaikan, mutta se tekisi heti 100 km lisää, ja on jo vähän nälkäkin ja väsy, joten jää sitten auton nokka kääntämättä. Kahdeksan kertaa on kyllä jo tosi paljon! Toisaalta, jos golffaa, niin ei se ole yhtään mitään, kun ottaa huomioon, kuinka monta kenttää tuolla on. Mä luulen, että meidän mielenlaadulla ei noin montaa reissua Irlantiin ei tule tehtyä, mutta toisaalta… Jos mietti kuinka monta kertaa on oltu Saksassa tai Espanjassa autoilemassa, niin parempi olla sanomatta, että ei koskaan.

Kohteena maailma / Rami 27 marraskuun, 2017 - 10:02 am

Itse olen kiertänyt Skotlantia golfkenttien perässä ja se tutustumisreissu on vielä pahasti vaiheessa siinä laajuudessa, kun haluaisin sen toteuttaa. Maisemat ovat niillä reissuilla tulleet tutuksi ja karut pienet merenrantakylät. Mahtava paikka, ei voi muuta sanoa. Varsin kattavan reissun kiersitte!

Anna | TÄMÄ MATKA 30 marraskuun, 2017 - 9:11 am

Golfkenttiä tuolla kyllä riittää! Ei siis sellaista jumalanhylkäämää kylää ollutkaan, etteikö siinä vieressä golfkenttä olisi ollut. Paikka on upea. Yksi ehkäpä parhaimmista road tripeistä mitä ollaan tehty.

Simo 25 marraskuun, 2017 - 10:01 pm

Sen verran tuhti satsi, et piti lukea muutamalla eri kerralla. :P Toi on kyl semmonen luontokohde, joka ois tarkotus lähivuosina kokea. Koko saarella on muutama mesta ennen Skotlantiakin, joissa haluaisi käydä. Iskostuisipahan ajosuunta ennen Skotlannin nummia. Näkykö kummituksia?

Anna | TÄMÄ MATKA 30 marraskuun, 2017 - 9:14 am

Tämä oli varmasti yksi parhaimista road tripeistä mitä ollaan tehty. Jep. Englannin maaseutukin olisi mahtavaa aluetta autoilla. Saarella voisi viettää kuukauden ihan kivasti. Kummitukset valitettavasti pysyttelivät piilossa. Olisikohan ollut lakanapyykkipäivä ja kahleet kiillotusvuorossa.

Marja 22 marraskuun, 2017 - 11:27 pm

Ihana Skotlanti! Me ajettiin toukokuussa kaksi viikkoa ympäri, ehdittiin myös Isle of Mullille ja Skyelle. Isle of Mull taisi olla suosikki, siellä kyllä suosi ilmatkin. Loch Fyne Oyster Bar oli hyvä taukopaikka, kakkosaamiainen syötiin siellä ennen Inverarayn linnaa. Voisin hyvin jo lähteä uudelleen 😊

Anna | TÄMÄ MATKA 23 marraskuun, 2017 - 5:15 am

Ehdottomasti meidän olisi pitämyt olla tuolla se kaksi viikkoa tai sitten jättää Edinbugh kokonan välistä. Viikko ei mitenkään riittänyt. Käväisimme tässä muutama viikko sitten myös Irlannissa, mutta se ei samalla lailla sytyttänyt kuin Skotlanti.

Marja 25 marraskuun, 2017 - 4:33 pm

Edinburghiin voisi mennä viikonloppumatkallekin. Me oltiin siellä matkan lopuksi kaksi yötä, matkan viimeinen iltapäivätee nautittiin siellä. Meiltä jäi Glencoe näkemättä, sinne pitäisi päästä. Ja mies haluaa Islayn saarelle, sieltä löytyi uusi viskisuosikki, jonka tislaamoa haluaa käydä katsomassa. Meillä oli matkan teemana linnat, iltapäiväteet ja viskitislaamot ja siihen vielä lunnit päälle.

Anne/ Matkahetket 22 marraskuun, 2017 - 10:39 pm

Upeita kuvia, joista matkan tunnelma välittyy hienosti. Skotlannissa on osittain samantyyppisiä maisemia kuin Lofooteilla. Ja tuota ylämaankarjaa. Tuonne minäkin haluaisin päästä käymään!

Anna | TÄMÄ MATKA 23 marraskuun, 2017 - 5:14 am

Kitos :) Lofooteilla en ole käynytkään. Monta kertaa olemme sinne matkaa suunnitelleet, mutta sitten on aina tullut jotain muuta. Tuo ylämaankarja on niin sympista. Oulussa toimii REKO lähiruokapiiri, mistä tilaan meille kotiin käytännössä kaikki jauhelihat ja paistit ylämaankarjan luomulihatilalta. On maussa eroa. Kun on tuota lihaa kerran maistanut unohtaa suosiolla Atrian paketit hyllyyn :D

Joanna Sormunen 21 marraskuun, 2017 - 10:47 pm

Upeita valokuvia ja maisemia! Sonnit olivat söpöjä ja ruoka herkullisen näköistä ja kuuloista. Ehdottomasti olisi mukava päästä Skotlannissa käymään.

Anna | TÄMÄ MATKA 22 marraskuun, 2017 - 3:53 am

Kiitos. Nuo sonnit ja myös lampaat olivat ihania. Olisin kuvaillut niitä vaikka kuinka. Sonnit olivat kaiken lisäksi myös hyvin sosiaalisia, eli tykkäsivät, kun niitä rapsutteli <3

Sonja | FIFTYFIFTY 21 marraskuun, 2017 - 8:06 pm

Skotlannin road trip on kyllä ehdotonta bucket list -kamaa! Paljon upeita maisemia teille osui. Ja Edinburgh, se on kyllä kerrassaan niin ihana paikka! :)

Anna | TÄMÄ MATKA 22 marraskuun, 2017 - 3:52 am

Suosittelen. Noita maisemia ei pitänyt edes kovin erikseen hakea. Hieman vain selvittelimme etukäteen, mihin kannattaisi auton nokka suunnata :)

Travelloverin Annika 21 marraskuun, 2017 - 11:19 am

Kyllä Skotlantiin voi hyvin mennä näkemättä Loch Nessiä. :) Pari kesää sitten kurvailtiin noilla tienoilla, osittain samoilla reiteillä, osittain muualla. Isle of Skye oli minun suosikkini ehdottomasti, mutta taas monia esittelemiäsi hienoja paikkoja jäi näkemättä. Vähän hämäännyin, kun sanoit Skotlantia saareksi.

Anna | TÄMÄ MATKA 22 marraskuun, 2017 - 3:51 am

Isle of Skyen hienous oil meillä tiedossa, mutta teimme virhearvion siitä, mihin aika riittää. (jälleen kerran).Onhan nyt ainakin syy palata Skotlantiin tuon takia. Niin. Ihan tarkasti pitäisi kai sanoa maa, tai osa Iso-Britannin saarta ja määrittää sijainti ilmansuunnilla. Vähän sama, kuin Irlanti ja Pohjois-irlanti ja Yhdistyneet kuningaskunnat. Hankalaa sekin, koska sanotaan Irlantia kuitenkin saareksi, ja yleisesti puhutaan saativaltioista, mutta entäpä se Pohjois-Irlanti.Sitäkin pohdin onko se Skotlanti osa Iso-Britannian saarta, vai voisiko se olla jopa toisinpäin. Kuka sanoo, kenen saari mikäkin on? :) Viskeistä puhuttaessa painottui moneen kertaan maininta sotlantilaisista saarelaisviskeistä, vaikka ne panimot missä vierailimme, eivät sitten kuitenkaan olleet jollain pienellä saarella, kuten Isle of Skye, vaan Skotlannissa. Ehkäpä se saari jäi sitten sanana siitä päällimmäiseksi mieleen.

Pirkko / Meriharakka 20 marraskuun, 2017 - 3:26 pm

Meillä oli jo viime kesälle osittain varattuna Isle of Skye tuolla suunnalla, mutta silloin se erinäisten sattumien takia peruuntui. Edinburgh ja Loch Nessin hirviö on tullut nähdyksi jo aikaisemmin, joten siksi suunta seuraavaksi tuonne ja ehkä Glasgowhin. Katsotaan miten käy, että joko saadaan se ensi keväälle/kesälle mahtumaan.

Anna | TÄMÄ MATKA 20 marraskuun, 2017 - 5:35 pm

Isle of Skye jäi meiltä katsomatta, koska piti valita joko mantere kunnolla, tai sitten saartihyppelyä. Tekisi mieli lähteä erikseen tuonne katsomaan nimenomaan saaria uudestaan. Skotlanti oli niin paljon Irlantia mielenkiintoisempi. Ihan vain sivuhuomautuksena :) Glasgowssa itse en käynyt, mutta Teppo kävi ja ei kamalasti kehunut. Teppo olisi siis tuolla jo viikon mua etukäteen kiertelemässä. Joten en sitten enää halunnut sinne lähteä.