Saksa-Pohjois-Italia-Itävalta Road Trip.
Oli taas aika perinteisen autoloman Euroopassa. Saksa-Pohjois-Italia-Itävalta Road Trip + Sveitsi ja Liechtenstein. Normaalisti en jaksa kuluja kamalasti availla, mutta välillä näitä on ihan kiva kirjailla ylös. Reissuun lähdettiin idealla, että ei kamalasti pröystäillä, mutta ei myöskään köyhäillä. Pojille piti saada kunnon vuoteet, ei mitään jatkopatjaa ja tilaa huoneesta piti löytyä reilusti – mieluiten erilliset huoneet. Vaikka rakastan poikiani, niin en jaksa illasta kuunnella kinastelua ja pelaamisen ääniä sitten yhtään.
Lentolippujen kuluja nostaa pohjoinen sijainti, eli reitti oli Oulu-Munchen-Oulu. Pidän Finnairin 360 euron hintaa kpl melko maltillisena. Edit. tarkistin hinnan, eli aikuinen 309 euroa ja lapsi 273 euroa melko maltillisena. Vaihto Helsingissä oli kumpaankin suuntaan vajaa tunti ja aikataulu erinomainen. Perillä oltiin jo klo 10 ja takaisin kotiin pääsimme klo 18. Mielummin lapsien kanssa näin, kun notkuen lentokentällä tunteja muutaman kympin säästön takia.
Auton kanssa kävi ns. ”munkki”. Vuokrakuluja aivan loisteliaalle limousine Mersulle tuli 9 päivän ajalta vain 550 euroa. Jutun tähän onnenpotkuun johtaneesta tilanteesta voit lukea täältä.
Kuvat ovat suurin osa kännykällä otettuja. Nämä eivät ole mitään varsinaisia hotellin esittelyyn tarkoitettuja kuvia, vaan ihan fiilispohjalta otettuja räpsyjä. Jos hotellista ei ole muuta mainittu, se on hyvä. Jos siitä on jotain mainittu, niin se on tehty aiheesta. Osan kuvista on ottanut poikani
Ruokailu hoidettin ravintoloissa ja itse kokkaamalla. Kallein illallinen ravintolassa oli 150 euroa, halvin 30 euroa. Kaikkineen ruokaan meni joku 500 euroa. Pojat syövät kuin hevoset ja lihaa sen pitää olla.
Saksa-Pohjois-Italia-Itävalta Road Trip + Sveitsi ja Liechtenstein reittimme näkyy kartasta.
Saksa-Pohjois-Italia-Itävalta Road Trip Päivä 1.
Ajomatka 157 km. Lähdimme liikenteeseen Munchenista ja ajoimme erilaisten pysähdysten (mm. kylpylä ja ruokakauppa) kautta Akzent Hotel Hirsch nimiseen hotelliin Ottobeurenin kylään. Hinta perhehuoneelta aamiaisen kera 165€. Paikka valikoitui täysin sijaintinsa vuoksi. Mitään nähtävää tuolla ei ole, mutta ihan tuurilla hotellin ravintola osoittautui erinomaiseksi ja kirkko komeaksi.
Päivä 2.
Ajomatka 210 km. Suuntasimme Saksasta Sveitsiin ja etsimme Schatzalp Hotellia Davosista 1,5 tuntia. Syy etsimiseen ei ollut hotellin vaan oman jääräpäisyytemme. Halusimme ajaa Mersun hotellinpihaan, vaikka ohjeissa käskettiin käyttämään junaa. Lopulta oli pakko tunnustaa tappio ja lyödä auto parkkiin ala-asemalle.
Hotelli oli jugendtyylinen ja henki mennyttä maailmaa. Sen sijainti ei olisi voinut olla parempi. 300 metriä Davosin yläpuolella ja parvekkeelta oli ihanan rentouttavaa seurailla varjojen pidentymistä ja siemailla viinipullo tyhjäksi. Kaksi erillistä huonetta ilman aamiaista 184€.
Päivä 3.
Ajomatka 160 km Lago Maggioren reunamille. Hotel San Bernardo hotelli sijaitsi korkealla rinteellä Contra nimisessä pienessä kylässä ja sen etsiminen toi jälleen oman lisänsä matkaan. Lisäksi päivä sisälsi reilun 2000 metriä korkean San Bernardon huipun ylittämisen. Tämä oli jälleen välietappi, mutta ei mikään hullumpi sellainen. Huoneisto 174€.
Olemme ajaneet San Bernardo passin läpi muutama vuosi sitten. Jutun siitä pääset lukemaan täältä.
Luonnollisesti tuolla autolla voi ajaa kuuttakymppiä tiellä, jossa itsellä tuntuu, että 20km/h tunnissa on liikaa. Kuva Akseli
Päivä 4.
Ajomatka 110 km. Saimme tuhlattua siihen melkein koko päivän. Syynä oli poikkeaminen mutkatielle ja käynti Verzascan padolle joka sijaitsee Locarnon alueella. Pato on kuuluisa elokuvasta ”007 ja kultainen silmä”, jossa 007 hyppää Benji-hypyn padon reunalta. Elokuvan tapahtumapaikkana on Arkangel Neuvostoliitossa, mutta oikeasti kohtaus kuvattiin siis Verzascan laaksossa varsin lähellä Italian rajaa. Hyppy äänestettiin kaikkien aikojen parhaaksi leffastuntiksi vuonna 2002. Nykyisin 220 metrin benjihypyn pääsee tekemään kuka tahansa. Hyppy maksaa n. 200 euroa ja on maailman toiseksi korkein, Macao Towerin benjihypyn (233 m.) jälkeen.
Relais Casali della Cisterna sijaitsee Lago Maggioren rannalla Belgrate nimisessä kylässä Stresan vieressä. Kuvittelin majoittuvani Stresassa, mutta ei tuo väärä sijainti nyt paljoa haitannut. Matka hotellille oli jännä. Kapea kuja ja muurien alla junaradan alittavia matalia tunneleita. Hyppäsimme poikien kanssa pois ihmettelemään reittiä ja jätimme Tepon hoitamaan auton parkkiin.
Huoneisto oli tilava ja klassisesti sisutettu. Kylpyhuoneessa oli oma poreallas, mutta myös ulkoa löytyi oikea discoporeallas vilkkuvine valoineen. Oikeastaan allas oli melko hauska, kun ulkona satoi kaatamalla, ja itse sai istua katoksen alla +38C vedessä. Piha oli laaja ja sieltä löytyi hyvä paikka kohottaa malja myös juhannuksena. Huoneiston hinta ilman aamiaista 213€
Päivä 5.
Ajomatka 80 km. Aamusta satoi niin, että sorsat uiskentelivat terassilla. Sade jatkui koko ajomatkan ja teki etenemisen mateluksi. Vettä oli tiellä ja tuulilasin takana niin, että auto oikeastaan enemmän uitettiin, kuin ajettiin Monzaan. Hotel de la Ville Monza – Small Luxury Hotels of the World Hotel De La Ville, Monza, oli ehdottomasti matkan paras.
Saavuimme Monzaan keskellä kaatosadetta. Kun hotellin henkilökunta riensi pelastamaan herran ja rouvan autosta sateenvarjojen kanssa, juoksimme hotelliin ja kirjaannuimme sisään. Jäin ihmettelemään mihin pojat ehtivät kadota ja kysyin missä he ovat. Sateenvarjomiehille tuli kiire juosta takaisin autolle. He eivät olleet huomanneet, että takapenkillä, tummien lasien kätkemänä, oli vielä rauhassa Aku Ankkaa lukevia hotellin tulevia asiakkaita. Hinta kahdelle huoneelle aamiaisen kera 308€
Päivä 6.
Ajomatka 80 km. Kiertelimme antaumuksella kaikkia Lake Comon ihania pieniä kyliä. Jos Como järvi kiinnostaa löytyy täältä kolme juttua aikaisemmilta vierailuilta.
Hotel Risi sijaitsi Lake Comon pohjoisessa päässä, Colico nimisesssä kylässä. Kylä ei ole mistään kotoisin, mutta sopi hyvin välietapiksi. Huoneisto oli myös sellainen välimuoto hyvän ja huonon väliltä. Illasta noussut ukkonen tosin teki kaikesta jännää ainakin poikien mielestä. 162 €
Päivä 7. Vieläkin *ituttaa
Ajomatka 290 km sisältäen Stelvio Passin (2758m) ylityksen. Hotel Windsor, Merano 240€. Aivan uskomaton Case!
Saavuimme Hotel Windsoriin ja ongelmat alkoivat heti sisäänkirjaantuessa. Silloin olin vielä, että onko kyseessä vitsi vai vittuilu. Omistaja sanaili minulle mm. :”Haluatko oikeasti nukkua miehesi kanssa samassa huoneessa?” ja ”Autosi on väärässä paikassa (3m), se pitää siirtää. Ai sulla on Mersu, no voit jättää se siihen.” Huoneessa piti olla tilava parveke ja, ja ja… Oikeastaan kaikki meni pieleen. Julkaisin närkästyneenä omalla henkilökohtaisella Facebook-tililläni päivityksen, jossa asiaa ihmettelin ja lähdimme poikien kanssa kylpylään uimaan ja kaupungille syömään.
Kello oli 23 kun palailimme takaisin hotelille. Omistaja syöksyi respaan ja sättiminen alkoi. Kuinka olin kehdannut kirjoittaa hotellista negatiivisesti (Mitä täällä tapahtuu?). Enkö ymmärtänyt, että englanti ei ollut heidän pääkielensä, joten kommunikointi oli siksi ollut hankalaa heille (No ei ole minunkaan). Että minulle ei ollut mitään oikeutta haukkua heitä (Öööö, mutta sinulla on minua?).
Seisoimme Tepon kanssa aulassa ja yritimme ensin tajuta mistä oli kyse ja sitten suomalaiseen tyyliin keskustella asiallisesti ja huutamatta. Se ei onnistunut lainkaan hyvin. Mitä enemmän yritimme saada ongelmasta kiinni, sen enemmän omistaja huusi. Siinä vaiheessa kun omistaja vaati minua poistamaan kirjoituksen, kuohahti suomalaisellakin yli ja huusin takaisin, että minulla on oikeus omalle Facebook-sivulleni kirjoittaa juuri mitä minä haluan ja lähdimme nukkumaan.
Juttu oli ilmeisesti niin, että koska merkitsin hotellin sijaintipaikakseni, tuli siitä ilmoitus hotellin Facebook-tilille. Suomeksi kirjoitettu päivitys voidaan näppärästi kääntää, mutta käännös lienee hieman erilainen kuin alkuperäinen teksti, joka ei suinkaan ollut mitenkään pahimmasta päästä avautumisia. Pointi on kuitenkin se, että vaikka olisin kirjoittanut mitä tahansa törkeyksiä omalle henkilökohtaiselle tililleni, se ei silti anna omistajille oikeutta tulla kiljumaan keskellä yötä minulle, joka on hotellin maksava asiakas.
Eräs kaverini muotoilikin asian hyvin:”Welcome to Italy, the dream come true for hoteliers… A country where hotels rip you off and still expect you to thank for it…”
Aamulla omistaja sitten olikin mielin kielin ja pyyteli anteeksi ja sanoi hyvittävänsä huoneen hinnasta 20 euroa, mutta hieman myöhäistä… Italialainen voi loukkaantua, tulistua, huutaa ja tulla toisiin aatoksiin. Suomalainen ei huuda, mutta loukkaantuu kyllä ja ei taatusti anna anteeksi.
Päivä 8.
Ajomatka 330 km. Ajomatka Muncheniin oli täynnä tietöitä ja ruuhkia, mutta onneksi myös kauniita maisemia. Pysähdyimme jälleen kylpylään uimaan ja tasaamaan hermoja. Kun vihdoin pääsimme hotellille, olivat kaikki sitä mieltä, että Munchenia ei enää kierrettäisi kovinkaan tarkkaan. Pojille limpparit ja aikuisille olut. Tepolle vasikan maksaa ja muille kunnon vasikan Schnitzel. Se oli siinä.
28 comments