Moselin laakso. Saksan kaunein viinitie

Moselin laakso. Saksan kaunein viinitie

Jyrkät pengerretyt liuskekivirinteet viiniköynnöksineen nousevat jopa 65 asteen kulmassa kiemurtelevan joen rannasta. Sadonkorjuu on juuri käynnistynyt. Vain pienellä osalla tarhoista voidaan käyttää koneita. Rinteet ovatkin täynnä romanialaisia ja albaanialaisia, jotka kulkevat köysiin tukeutuen viiniköynnösten välissä kartionmallinen keruusäiliö selässään. Naisia ei rinteillä näy, mutta heitä löytää  puutarhatöistä linnojen läheisyydestä.

Saksan ehdottomasti mielenkiintoisinta viininviljelyaluetta ovat Moselin ja sen sivuhaarojen, Saarin ja Ruwerin, laaksot.

Täällä viiniä on viljelty roomalaisten ajoilta asti, yli 2000 vuotta. Viininjumala Bacchuksen suojelemana viiniköynnökset nousevat suoraan joen pinnasta jyrkemmin kuin missään muualla Euroopassa. Pengerrettyjen rinteiden maa on kuivaa, kalkkikivistä ja mineraalipitoista. Tämä on Riesling-seutua.

Riesling

Rieslingin tuoksu on parhaimmillaan puhdas, intensiivinen ja lievästi petroolinen. Maku on äärimmäisen tyylikäs, kuiva ja puhdaspiirteisen hedelmäinen. Miellyttävät hapot antavat viinille hyvän rungon ja kantavat makua pitkään.

Ensimmäiset viralliset tiedot Riesling-lajikkeesta löytyvät 1400-luvulta. Rheingaun viinintuotantoalueella sijaitsevasta Rüsselsheimin kaupungista on löytynyt 13.3.1434 päivätty asiakirja, joka todistaa paikallisen kreivin ostaneen 22 shillingillä Riesling-pistokkaita istutettavaksi viinitarhoille – Wikipedia

Viinintuotannon kulta-aikaa Saksassa olivat 1300- ja 1400-luvut, jolloin viini oli väestön ensisijainen juoma. Miehet ja naiset saattoivat juoda viiniä päivän aikana useita mittoja yhden mitan ollessa noin 1,4 litraa. Tärkeitä viinitilojen omistajia olivat luostarit, lääninherrat ja kaupungit. Myös yliopistoilla saattoi olla ”viinivuoria”.

Kasvien alkuperää tutkivat asiantuntijat ovat selvittäneet, että Rieslingin DNA:ssa yhdistyy kaksi vanhaa saksalaista köynnöstä. Rypälelajikkeen tarkkaa syntyhetkeä ei ole pystytty määrittämään, mutta Rieslingin vanhemmiksi ovat vahvistuneet tämän päivän viinintuotannossa harvinaiset Gouais Blanc ja Traminer -lajikkeet.

 

Mosel-Saar-Ruwer

Mosel-Saar-Ruwer:in tuotantoalue käsittää noin 12 500 hehtaaria. 60% alueen viljelyalasta on rypäleiden kuningattaren, Rieslingin valloittamaa.

Moselin Rieslingeista suuorinosa on puolikuivia (halbtrocken), puolimakeita (lieblich) tai makeita (süß).  Matkailija voi hämääntyä viinipullon ääressä, sillä usein viinipulloissa ei lue selkeästi makeusastetta. Asia pitää päätellä viinin laatuluokituksesta, jotka kertovat rypäleen sokeripitoisuuden korjuuhetkellä.

Varhemmin poimitut rypäleet kuuluvat luokkaa Kabinett, sitten tulee Spätlese (kirjaimellisesti myöhäiskorjuu), Auslese, Beerenauslese ja Trockenbeerenauslese. Beerenauslese ja Trockenbeerenauslese ovat aina hyvin makeita.  Spätlese ja Auslese puolimakeita. Kabinett-kategoriasta löytyy myös kuivia viinejä, mutta suurin osa on enemmänkin puolikuivia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että parhaimmillaan näissä viineissä on aina ripaus makeutta mukana. Vain trocken merkitty viini on täysin kuiva.

Moselin viineille tunnusomaista on hyvin alhainen alkoholiprosentti. On paljon viineijä, joiden prosentti on 8,5-10%. Viileässä ilmastossa kypsyneet rypäleet eivät kypsy täysin,  joten viineissä on usein vähemmän alkoholia, kuin mihin suomalainen on tottunut.

Alueella on noin kuutisentuhatta tuottajaa, mutta vain 1500:llä on viljeltävänään enemmän kuin viisi hehtaaria. Perinnönjaot ovat hiljalleen pienentäneet tilojen koon lähelle selviytymisrajaa. Siksi yli puolet Mosel-Saar-Ruwerin alueen tuotannosta tehdään suurpalstoilla, joista mukana on monia tuottajia. Yksittäisiä, nimettyjä tarhoja on vain viitisensataa.

Mosel-Saar-Ruwerin alueen viiniä tuotetaan 1.100 miljoonaa hehtolitraa. Noin 25% alueen viineistä myydään suoraan tiloilta, toinen 25% jää Saksan vähittäiskauppaan ja loput 50% prosenttia menee vientiin. Kolmannes Saksan vientiviineistä on peräisin Moselin laaksosta.

Miksi vain Rieslingiä?

Punaviinin taival Moselin laaksoon on ollut kivinen, mutta nykyisin sen tuotanto lisääntyy nopeasti. 1700-luvun lopussa Trierin ruhtinas määräsi, että alueelle saa istuttaa ainoastaan Rieslingiä. Toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä Saksa joutui myöntymään punaviinin täydelliseen tuotantokieltoon. Tuotantokielto purettiin vasta vuonna 1986.

Eiswein

Kokonaan oman maininnan ansaitsee alueen Eiswein. Kalliit jälkiruokaviineihin sopivat rusinoituneet tai jalohomeen aateloimat rypäleet voidaan kerätä vasta kun lämpötila laskee kahdeksaan pakkasasteeseen, tai sen alle. Jos 50 asteen kulmassa nousevilta rinteiltä rypäleiden kerääminen on jo muutenkin tavattoman työlästä, miettikää miltä tuntuu tehdä työtä pakkasessa, sormet kohmeessa, liukkailla ja jäätyneillä rinteillä.

Vain harvoilla tarhoilla viljelmiä on mahdollista koneellisesti. Jos viljelmän yllä tai alla kulkee tie, voidaan rinteitä hoitaa koneella, jota hinataan traktori voimalla ylös ja alas rinteitä. Suurin osa tarhoista Moselissa on kuitenkin aivan liian jyrkkiä millekään koneille, joten kaikki köynnösten hoitotoimenpiteet  tehdään käsin.

WASSER, WEIN, WEITBLICk – VETTÄ, VIINIÄ JA MAISEMIA

Riesling on parhaimmillaan, kun sillä on ’jalat lämpimässä ja pää kylmänä’. Siksi köynnökset istutetaan rinteisiin, missä liuskekivi sitoo lämpöä itseensä, mutta jossa on viileämpää öisin.

Syksy saa viinialueilla köynnöksien värit loistamaan. Keltaiset lehdet joita vasten myöhään korjattavien lajien tertut hehkuvat viininpunaisina, on aivan ällistyttävän upea näky. Aamuisin, kun sumu vielä leijuu laaksoissa, maisemat ovat satumaiset.

Liki jokaisen kaupungin  yläpuolella kohoavat jonkinlaisen linnoituksen tai luostarin rauniot. Ne tarjoavat aina hienon näköalan joelle. Kannattaa katsoa missä sijaitsee se korkein huippu, ja suunnata sinne, vaikka kylttejä turistipaikoista ei olisikaan näkyvissä.

Autolla, pyörällä, risteillen tai kävellen

Kaikkialla on valellusreittejä, mutta viiniviljelmille voi suunnata ihan autollakin.  Osa reiteistä kiemurtelee paikallisen asutuksen välissä pitkään, mutta jos suunta on yöspäin, ei pettymisen vaaraa ole. Kävelijä taas voi kivuta ylös viiniviljelmien kautta täysin luvallisesti.

Mosel-joki on padottu useasta kohdasta ja jokilaivat jatkavat matkaansa kanavien kautta. Risteilyaluksia on Moselilla näkyvissä jatkuvasti. Osa tekee päivien mittaisia risteilyjä, osalla voi katsella viiniviljelmiä tunnin verran valitsemaansa suuntaan. Aikataulut kertoivat laivamatkan olevan mahdollista aloittaa ja lopettaa liki jokaisen isomman kylän kohdalla.

Aivan joen tuntumassa kulkee myös hyvä pyöräreitti. Monista hotelleista/pyöränvuokraamoista sai vuokrata pyöriä päiväretkille. Myös pyöräilylomia järjestäviltä matkatoimistoja löytyy netistä lukuisia, jolloin polkupyörän voi noutaa yhdestä kohteesta ja palauttaa toiseen.