Moldova. Maa numero 82

Moldova – Maasta on helppo pitää.

Moldova. Maa numero 82. Moldova jää Ukrainan ja Romanian väliin, ja siksi se vetää puoleensa enemmän matkailijoita idästä kuin lännestä. Maalla ei ole omaa rantaviivaa, joten aurinkoa tänne on hankala tulla palvomaan. Moldovan viinit kiinnostavat harrastajia kuitenkin vuosi vuodelta enemmän. Maasta on helppo pitää ja mikä parasta, massaturismi ei ole vielä tätä 3 miljoonan asukkaan maata löytänyt.

Arvioitu lukuaika: 13 minuuttia

Moldovan poliittinen tilanne on kiusallinen.

Moldova on tasapainoillut idän ja lännen välissä Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Kyseessä on yksi Euroopan köyhimmistä maista, joka luonnollisesti haluaisi liittyä länteen ja hakea turvaa Venäjää vastaan. Moldova haki EU:n jäsenyyttä maaliskuussa 2022, ja EU-johtavat päättivät joulukuussa 2023 avata liittymisneuvottelut. Maalla on kuitenkin suuria vaikeuksia korruptiossa ja ylipäätänsä kyvyssä ylläpitää ja kehittää oikeusvaltiota.

Moldovalla on myös kiusallinen ennätys hallussaan. Itsenäisyyden aikana kolmasosa moldovalaisista on muuttanut maasta pois. Paria vuotta ennen itsenäistymistä Moldovassa asui noin 4,3 miljoonaa ihmistä. Tällä hetkellä asukkaita on 2,9 miljoonaa. Väkiluku on lähellä vuoden 1950 tasoa. 

Ihan sattumalta Suomen lehdistö päätti uutisoida samasta asiasta tänään 17.1, joka oli paikallisesti jo esille alkusyksystä 2023, eli Venäjän kansalaisten maahan vyörystä. Siinä missä moldovalaiset muuttavat maasta pois, Moldovassa viranomaiset kertovat 17.1.2024 olevansa vaikeuksissa lisääntyneiden kansalaisuushakemusten kanssa, joita Venäjän kansalaiset ovat tehneet. Viraston mukaan noin 70 prosenttia hakemuksista on Venäjän kansalaisten tekemiä ja noin 20 prosenttia Ukrainan kansalaisten tekemiä. Uutistoimisto Reutersin ja HS:n mukaan virasto ei kertonut hakijoiden tarkkaa lukumäärää.

Ukrainasta oli helppo lähteä, mutta Moldovaan vaikea päästä.

Saavuin Moldovaan Ukrainasta. Kyseessä oli 16 maan kierros, jossa kilometrejä tuli 7894 km. Tästä kokemuksesta voit lukea alta.

Ukrainasta pois pääseminen ei vaatinut muuta kuin rajaviranomaisen moikkaamisen, mutta Moldovan puolella viranhaltijoilta meni päivä pilalle. Oli niin hankalia ja outoja papereita suomeksi ja englanniksi. Ja visaakaan ei rouva muka tarvinnut. Nyt, kun kyydissä olleet laatikot olivat jääneet Ukrainaan, auton tarkastaminen ja penkominen oli sentään helppoa.

Ukraina omalla autolla. Maa numero 81.

Pysyttelin katoksen alla ja katselin pääskysiä, jotka veivät ruokaa poikasilleen. Pesiä oli kymmenittäin, mutta kuvaa en yrittänyt edes ottaa. Viereisestä autosta kuljettaja kantoi laatikoittain kirsikoita ja limukkaa viranomaisille. Hän pääsi paljon minua nopeammin eteenpäin.

Kaikki mahdolliset paperit tutkittiin ja jopa auton runkonumero tarkistettiin. Sitä ei muuten ole kaivettu esiin sen jälkeen, kun auto Saksasta Suomeen tuli. Hieman oli likaa kerännyt. Matkakumppanina oli ”Wanha rouva”, eli vuoden 2010, 280K ~ km ajettu Audi. Uskollisesti tuo jaksaa pysyä minun mukanani.

Hankalin osuus oli, kun piti ostaa vinjetti moottoriteille. Voi sitä sedän huokailun määrää. Tuli tunne, että viranomaiset olisivat halunneet minun vain katoavan. Sitkeästi jatkoin vain hymyilyä.

Ongelma oli se, että vinjetin pystyi ostamaan Moldova Agroindbankin konttorista, ei suoraan rajalta. Vinjetin olisi myös voinut ostaa netistä, mutta en saanut ostoa suoritettua, vaikka muutamaan kertaa kokeilin. Lopulta minut saateltiin isoon tyhjään toimistotilaan, missä aikani odoteltua paikalle tuotiin hyvin tympääntyneen ja väsyneen oloinen rouva, joka sen vinjetin minulle lopulta myi. Seitsemän päivän vinjetti maksoi kokonaiset 4 euroa. Olisin luultavasti voinut ajaa läpi Moldovan ilmankin sitä, mutta en halunnut joutua tien päällä hankaluuksiin.

Kulttuuri-luonnonsuojelualue Orheiul Vechi on Moldovan tärkein kulttuurikohde.

Moldovan nähtävyydet eivät suoraan sanoen olleet kummoiset. Kulttuuri-luonnonsuojelualue Orheiul Vechi on Moldovan tärkein kulttuurikohde. Răut-joen kallioisessa rotkosta löytyy raunioita 6.-1 vuosisadalta eaa. aina 1500-luvulle saakka. Tämä arkeologinen ja uskonnollinen kohde sijaitsee noin 60 kilometriä pääkaupungista pohjoiseen.

Ortodoksisessa luostarissa asuu vähenevä määrä ortodoksisia munkkeja, jotka ylläpitävät kirkkoa kukkulan huipulla. Jyrkänteen seiniin hakatut luolat toimivat edelleen kappeleina ja niihin pääsee vierailemaan. Vanhin ortodoksinen kappeli on helposti löydettävissä myöhemmin sen ylle rakennetun kirkon ansioista. Auton pystyy jättämään Butucen kylässä sijaitsevan vierailukeskuksen parkkipaikalle, jonka jälkeen edessä on noin 1,5 kilometrin kävely suuntaansa hyvin merkittyä kävelytietä pitkin.

Läheinen kylä söpöine kaivoineen oli minusta lopulta kyllä mielenkiintoisempi.

Ällistyttävää kansantaidetta ja betonibrutalismia.

Moldovan kaupunkeja ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa kauniiksi. Maaseudulla ajellessa oli pakko välillä pysähtyä ikuistamaan outoja muistomerkkejä, sekä Neuvostoliiton aikaisia bussipysäkkejä ja kylien kylttejä. Nämä olivat pääsääntöisesti ällistyttäviä teoksia, joissa sekoittui kansantaide ja betonibrutalismi.

Mielenkiintoista oli, että kun pysähdyin johonkin kylään valokuvaamaan, ketään kulkijaa ei näkynyt mailla halmeilla, mutta poliisiauto tuli kärppänä paikalle. Eihän se nyt käy, että joku kaheli nainen vaeltelee kylänraitilla kameran kanssa valvomatta.

Moldovan pääkaupunki Chisinau on kenties yksi Euroopan vähiten vierailluista pääkaupungeista.

Moldovan pääkaupunki Chisinau on kenties yksi Euroopan vähiten vierailluista pääkaupungeista. Valtaosa kaupungista tuhoutui toisen maailmansodan aikana, sekä 1940-luvun maanjäristyksessä. Venäläiset rakensivat kaupunkia voimakkaasti 1950-luvulla ja sen aikainen arkkitehtuuri dominoi kaupunkia.

Koska muutama yö Ukrainassa ja Moldovan rajalla oli mennyt motelleissa ilman omaa vessaa ja ilmastointia, rasvaisia pelmenejä syöden ja arvuutellen löytyykö auto aamusta, päätin pamperoida itseni hetkeksi mukavaan luksukseen. Länsimaalaiselle Moldovan hintataso oli erittäin miellyttävä. Hotel Diblomat on yksi Moldovan pääkaupungin parhaimpia hotelleja. Yö siellä aamiaisella ja vartioidulla parkkipaikalla maksoi 55 euroa. Kolmen ruokalajin illallinen viineineen 35 euroa.

Moldovassa ajaminen.

Moldovassa oli hyviä teitä ja sitten oli huonoja teitä. Valitettavasti niitä huonokuntoisia oli matkallani enemmän. Moldova, sekä Romanian maaseutu olivatkin tiestöltään pahimmassa kunnossa tällä reissulla. Osin valtateitä oli saatu rakennettua uusiksi ja niillä liikkuminen oli jouhevaa. Maassa on käytössä leveät pientareet Liettuan tapaan, ja niitä on tarkoitus myös käyttää ohitusten helpottamiseksi.

Maantieliikenne on Moldovassa liikennekulttuurista johtuen riskialtista. Ohittaa voi missä vaan ja miltä puolelta vaan. Vastaantulevien ohituskaistat, risteysalueet, ryhmittymiskaistat. Kaikki kelpaavat. Rekoissa rajoitin on tuntematon käsite. Itselläni saattoi olla 110 km/h nopeutena ja yhdistelmä painoi ohi.

On ihan normaalia, että täällä päin näkee maaseudulla liikenteessä myös hevoskärryjä. Mutta ikinä ennen en ole nähnyt vasikoita peräkärryssä tai mummoa takakontissa.

Transnistrian tilanne

Transnistriaan (Itä-Moldova, Nistru- eli Dnestr-joen itäpuolinen alue, Benderin kaupunki ja sen kaakkoispuolella sijaitseva alue), olisi tietenkin kiinnostanut minua. Ukrainan sodan vuoksi matkustaminen sinne oli kuitenkin hankalaa. Omaa autoani en olisi missään tapauksessa halunnut alueelle viedä, koska ”maassa” peritään mielivaltaisia rajanylitys-, rekisteröinti-, vakuutus-, ja vinjettimaksuja. Harkittuani hetken, päätin jättää tämän Moldovasta yksipuolisesti itsenäistyneen Venäjä-mielisen maaläntin käymättä.