Matkavuosi 2019. Lentovuosi 2019 ei ole vielä liidelty loppuun, mutta päätin aloittaa vuoden lukujen purkamisen jo hyvissä ajoin. Takana on varsin huima matkavuosi, joka vaan kiihtyy loppuaan kohden. Tulossa on toki vielä lentoja, ja ne onkin laskettu mukaan käsiteltäviin lukuihin.
Tiedän lentomatkailun olevan aihe, joka jakaa mielipiteitä, mutta tämä on matkablogi, jossa matkustetaan myös lentäen. Tässä ei liene mitään epäselvää.
Matkavuosi 2019 | Lentämisen vastuullisuus puhuttaa yhä enemmän
Lentomatkustajan vastuullisuus on itsessään jo dilemma. Lentoliikenteen päästöt kattavat nyt noin kaksi prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä, mutta yksittäisen ihmisen kohdalla lentäminen on usein suurin hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä.
Maailman väkirikkaimmat maat, kuten Brasilia, Indonesia, Intia ja Kiina ovat vasta pääsemässä kiinni lentomatkailuun. Jos ajatellaan, että lentomatkustaminen ruokkii ilmastonmuutosta, tässä on se varsinainen ongelma. Kiinalainen lentää joka tapauksessa, joten ainut suora keino vaikuttaa lentoliikenteen päästöihin, on saada koneista vähäpäästöisempiä.
Epäsuoria keinoja löytyy operatiivisista keinoista, sekä taloudellisesta ohjauksesta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihminen on ovela eläin, joka rahaa säästääkseen usein lisää itse ongelmaa. Jos joku maa asettaa esim. lentoveron lippujen hintaan, kiertää matkalainen toista kautta. Mm. Ruotsissa lentoveron sanotaan pienentäneen kaukolentojen määriä. Näin onkin, mutta samaan aikaan SAS on lisännyt kaukolentoja Kööpenhaminasta. Ilmasto tuskin kiittää, kun ruotsalainen entisten suorien lentojen sijaan nyt lentelee ensin Kööpenhaminaan ja sieltä sitten maailmalle.
Ylipäätänsä ajatus, että “kehittyneillä” mailla olisi jonkinlainen moraalinen velvollisuus näyttää “kehittyville” maille esimerkkiä, ontuu pahasti. Päättelyketju lähtee siitä, että kehittyvissä maissa asuisi joku yhtenäinen keskiluokkainen ihmisryhmä, joka seuraisi mitä me kehittyneen maan kansalaiset teemme ja ottaisi siitä esimerkkiä. Voin kertoa, että suurin osa noista muutamasta miljardista lentoliikenteen piiriin lähivuosina tulevasta ei kykene edes sijoittamaan Eurooppaa kartalle, mutta lentolippuihin heillä on varaa.
Matkavuosi 2019 |Vuoden 2019 lennot
Vuonna 2019 matkustin/matkustan lentokoneella yhteensä 49 lentoa, eli 78,776 kilometriä. Kotimaan lentoja näistä oli 26 kappaletta ja ulkomaille suuntautuvia 23 kappaletta.
#muuten. Jos asuisin Helsingissä, voisi karkeasti ajatella lentojen määrän olevan puolet nyt lennetyistä.
Olenko vastuullinen lentomatkustaja? Puhumiset sikseen ja katse lukuihin
Monet vaikuttajat vakuuttavat maksavansa kompensaatioita ja ovat kovin huolissaan ilmastosta. Itselläni ei ole mitään ilmastoahdistusta, mutta kyllä omia kulutustapoja tulee pohdittua (muutenkin kun vain matkailun kohdalla). Paljon puhumisen sijaan minusta on järkevämpää katsella lukuja vuosittain ja vertailla niitä menneisiin. Erityisen mielenkiintoista olisi nähdä tällaisia vastaavia tilastoja muilta matkabloggaajilta.
Vuoden 2019 lentojen määrä voi tuntua suurelta, mutta se on 11 lentoa vähemmän kuin vuonna 2018 (lentojen määrä 60 kpl ja 101 202 kilometriä) ja 26 lentoa vähemmän kuin vuonna 2017 (lentojen määrä 75 kpl ja 118 334 kilometriä).
42 lentoa on tehty Finnairin koneilla. Mikäli uskomme Finnairin tietoja, heillä on käytössään yksi Euroopan nykyaikaisimmista laivastoista, jolloin myös laivaston päästöt ovat luonnollisesti pienemmät, kuin jonkun rupuyhtiön vanhojen koneiden. Oletan Finnairin myös investoivan vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimiseen ja kehittämiseen.
Valitsen aina suorimmat mahdolliset lennon, enkä lähde seikkailemaan esim. Aasiaan Dohan kautta, vaikka saisinkin lennot satasia halvemmalla. Kohtuu mielenkiintoista onkin julistaa olevansa huolestunut ilmastosta, mutta ostaa sitten ne halvimmat mahdolliset liput kolmella pompulla, jotta rahat riittävät reissuun.
Kompesoimaan lentojani en ole ryhtynyt
Finnairin kautta voisin maksaa hyvityksiä seuraavasti: 1 € kotimaa, 2 € Eurooppa ja 6 € mannertenväliset edestakaiset lennosta. Rahat menevät johonkin ”päästövähennysprojektiin Mosambikissa”. Ongelma on se, että tällaisilla muutamilla euroilla ei ole mitään merkitystä yhtään mihinkään. Todennäköisesti koko hankkeen hallintokulut jo syövät suurimman osan tuotosta
Finnairin kautta voisi myös ostaa biopolttoainetta 10-65 eurolla. Ongelma vain on se, että a) tätä polttoainetta ei ole, b) sitä voi olla koneessa max. 50%, tai kone tippuu taivaalta. Finnair on elokuuhun 2019 mennessä lentänyt kaksi lentoa 12 prosentin biopolttoainesekoituksella. – Lähde Talouselämä
Kompensointi on ikuisuusaihe ja muotoilisin näin, että mikäli kompensointiin haluaa ryhtyä, kannattaa asiaan paneutua kunnolla ja valita kompensointipalvelu huolella.
Palailen matkattuihin maihin ja muihin liikkumismuotoihin lähempänä vuodenvaihdetta. Mikäli haluatte lukea tuhdin tietopaketin ”Vastuullisen lentomatkailun tulevaisuudesta”, kurkistakaa Anna-Katrin Adalmina’s Adventures -blogiin.
22 comments