Madridin ympäristön. Road Trip Espanjassa. Kulut ja hotellit
Madridin ympäristön Road Trip. Yhteistyössä SIXT, joka tarjosi meille vuokra-auton viikoksi.
Road Trip Espanjassa on meille juuri oikea tapa nähdä maata. Espanja ja vuokra-auto on yksinkertaisen hyvä yhdistelmä.
Aina kun käymme Espanjassa, tuliaisina tulee mukaan Paleta Iberico, luolakypsytetty mustan possunjalka, jonka makuun vaikuttavat popsitut tammenterhot ja jalohome. Pitkään on ollut haaveissa nähdä nuo tammimetsät, missä possut iloisena temmeltävät ja popsivat pähkinöitä.
Toinen Madridin alueen kiinnostuksenkohde on Espanjan kuuluisin viinialue La Rioja. Paikka missä on Bodagas jokaisessa kylässä, useimmissa kolme, ei voi olla kuin mielenkiintoinen.
Madridin ympäristössä on lisäksi viisi Unescon maailmanperintökohdetta. Suunnittelimme reitin kiertämään niistä mahdollisimman monta.
Madridin ympäristön Road Trip | Kulut
Varasin lennot Hki- Madrid Finnairilta 270 euroa + Oululisä.
Teppo varasi hotellit yhtä lukuunottamatta Paradores-ketjulta, joka on Espanjan valtion omistama hotelliketju. Hotellien hinta oli aamiaisineen yhteensä 800 euroa.
Auton vuokrauksen hinta liikkuu välillä 200-600 euroa.
1. päivä
Sixtin vuokra-auto tiskin löytää Madridin lentoasemalta terminaalissa 4 kerrosta alempaa kuin tuloaula. Sillä aikaa kun Teppo odotti matkalaukkua, kävin noutamassa auton. Olimme liikkeellä illasta klo 22 aikoihin, joten mitään ruuhkaa ei enää ollut.
Sixtin virkailija kyseli mihin ollaan suuntaamassa ja innostui kertomaan omia suosikkejaan Pohjois-Espanjasta. Puolet paikkojen nimistä meni täysin ohi. Mutta se tuli selväksi, että kivalle seudulle ollaan suuntaamassa. Nimet kuitteihin ja avaimet käteen. Alle napsahti BMW 320D, joka löytyi parkkihallista helposti.
Se mikä ei löytynyt helposti, oli hotelli. Madridin lentokenttä on ISO. Jos hotelli ilmoittaa olevansa 2 km päässä lentokentästä, se saattaa pitää paikkansa jostain kulmasta mitattuna, mutta terminaalista 4 ajomatkaa hotellille kertyi kuitenkin 9 km! Ilman navigaattoria pyörisin edelleen lentokentän ulosmenojen ja kehäteiden risteyksissä.
2. päivä Madrid- Toledo- Guadalupe, Extremadura. Noin 300 km.
Toledo sijaitsee Keski-Espanjassa 68 kilometriä Madridista etelään. Kaupungin maamerkkinä kohoaa ylhäällä kukkulalla sijaitseva 600-luvulta peräisin oleva Alcázarin linna, joka hallitsee muurein koko vanhaa kaupunkia.
Vuonna 1085 kuningas Alfonso VI teki Toledosta Kastilian ja Leónin pääkaupungin ja Toledon kaupunki eli silloin kultaista aikaansa. Vuonna 1561 kuningas Filip II muutti pääkaupungin Toledosta Madridiin ja kaupunki ajautui hiljalleen rappioon.
Toledossa kristityt, juutalaiset ja muslimit elivät aikoinaan vuosisatojen ajan sulassa sovussa ja rakentelivat toinen toistaan upeampia kirkkoja. Viisilaivainen goottilainen katedraali on Toledon huomattavin nähtävyys ja siitä todellakin huokuu vanhan Espanjan katolilainen vauraus.
Sisäänpääsymaksu kirkkoon on 8 euroa ja siellä vierähtää helposti tunti. Lipputoimistosta saa kapulan ja kuulokkeet, joiden kautta pääsee kuuntelemaan kaiken mahdollisen nippelitiedon kirkon jokaisesta taideteoksesta.
Auton saa parkkiin kukkulan alle ja nousu ylös kukkulalle tapahtuu helposti rullaportaita. Kiipeilyä jyrkillä kaduilla tulee silti vanhassa kaupungissa kierrellessä paljon, joten kesällä Toledo voi olla tuskainen paikka vierailla. Kaupunki on melko suuri, sekä hämäävän sokkeloinen. Kartasta ei juuri ole apua. Me eksyimme kahdesti: ensin etsiessämme katedraalin sisäänpääsyä ja sitten poislähtiessämme. Silloin rullaportaiden sisäänmeno oli hävinnyt mystisesti ja teimme extra kilometrin sen löytämiseksi.
Todedon yksi miellyttävistä piirteistä on se, että kaikki krääsäkauppiaat on ajettu kukkulalta alas sen alapuoliseen puistoon ja vanhassa kaupungissa tunnelma on hyvin siisti, jopa hieman steriili. Pakollisen magneetin, tai Toledon kuuluisan miekan saa kuitenkin helposti ostettua.
Tule, jos vain jaksat heti klo 9 aikoihin ja käy jossain baarissa nauttimassa aamukahvi hyvän kinkkuleivät kera. Tuo lysti maksaa 2 euroa ja kinkussa ei ole taatusti säästelty. Puoliltapäivin kujat ovat jo täynnä aasialaisia turistilaumoja.
Guadalupe, Santa María de Guadalupe
Toledosta jatkoimme ajoa Guadalupen suuntaan, jossa sijaitsi hotellimme. Eteneminen kävi vaivattomasti. Tiet ovat erittäin hyvässä kunnossa ja liikennettä ei ollut käytännössä lainkaan.
Guadalupessa on Unescon maailmanperintökohde Santa María de Guadalupe. Aueen merkittävin luostari on ollut kylän maamerkkinä neljän vuosisadan ajan.
Luostari sai alkunsa 1200-luvulla, kun paikallinen lammaspaimen löysi Guadalupe-joen rantapenkasta mustan Madonnan patsaan. Patsas oli luultavasti piilotettu maurien valloituksen aikana vuoden 714 paikkeilla. Patsaan löytöpaikalle rakennettiin kappeli. Kuningas Alfonso XI arveli patsaan edessä rukoilemisen siivittäneen hänet merkittävän taistelun voittoon ja teki kappelista kuninkaallisen pyhiinvaelluskohteen. Vuonna 1389 siitä laajennettiin luostari.
Sen verran tärkeä luostarista tuli, että eräs maailmanmatkaaja nimeltään Kolumbus nimesi löytämänsä Karibian saaren tämän kylän ja luostarin mukaan. Täällä luostarissa Kolumbus kiitti myös Jumalaa Amerikan löytämisestä. Guadalupen Neitsyt on nykyisin Meksikon kansallispyhimys.
Nykyisen Espanjan historia alkaa 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaan takaisin valtauksen islaminuskoisilta maureilta. Muslimiajan jälkeen, alkaen noin 1200-luvulta Marian palvonta nousi Espanjassa korkeaan kukoistukseen.
Olemme vierailleet myös Montserratin luostarissa, mistä löytyy toinen Espanjan kolmesta mustasta Madonna -patsaasta, eli Montserratin neitsyt, La Morenetalle. Myös Kuubassa on lukuisia mustia Maria-patsaita.
Guadalupe
Guadalupe on kylänä hyvin pieni ja sympaattinen. Me olimme siellä sopivasti keskiviikkona markkinoiden aikaan, jolloin kaduilla näkyi muitakin kuin luostarituristeja. Tänne kylään tullaan todellakin vain tasan kahden syyn takia: joko luostarin (turistit) tai markkinoiden (paikalliset).
Otimme iltaoluet torilla, katselimme kuinka nuoriso vietti aikaa liki 700 vuotta vanhan luostarin portailla ja minä parantelin haavojani. Saapumiseni hotelliin, eli luostarin vanhaan sairaalarakennukseen, oli päivällä ollut varsin vahdikas. La Morena, Santa María de Guadalupe, eli musta neitsyt oli päättänyt selvästi opettaa minulle nöyryyttä. Saavuin luostarin sisäpihalle kirjaimellisesti polvilleni langeten, ja näitä haavoja sitten parantelinkin lopun matkaa
Guadalupen kylä oli jopa niin pieni, että varsinaista hyvää illallispaikkaa ei oikein osunut silmiin. Ruoka-aika alkaa tällä vasta illalla joskus klo 20:30 aikaan, ja silloin halusimme olla jo suloisen lämpimässä kylvyssä, Cava-lasi kädessä. Ratkaisimme ongelman, kuten niin usein aikaisemminkin, ostamalla hyvää leipää, juustoa, hilloa ja Jamon Ibericoa hotellihuoneeseen ja pitämällä pienen picknikin siellä
Yö Parador de Guadalupessa oli vallan suloinen. Tiedän, että osa ihmisiä ei arvosta kirkonkelloja, mutta minulle ne ovat aina mieluisia. Kellot soivat tasatunteja ja puoliatunteja eri äänillä aivan huoneen vieressä. Vain kukko puuttui äänimaailmasta.
3. päivä Guadalupe – Cáceres, Extremadura. Noin 130 km.
Kun Madridin ruuhkista päästiin, autoilu eteni vauhdikkaasti erinomaisia ja hiljaisia teitä. Mm. pikkukylien Guadalupe ja Caceres välillä oli uusi moottoritie lähes tyhjillään.
Cáceres on samannimisen maakunnan pääkaupunki Espanjan länsiosassa Extremaduran itsehallintoaluella. Vuonna 2014 siellä oli 95 855 asukasta. Vanhankaupungin muurit ovat säilyneet hyvin ja vanhakaupunki muodostaa kaupunkikuvaltaan yhtenäisen keskiaikaisen maiseman ilman moderneja häiriötekijöitä. Tämän takia kaupungista on tullut suosittu elokuvien kuvauspaikka.
Kun saavuimme paikalla oli käynnissä Romea ja Julia elokuvan kuvaukset. Koko pieni kylä on todellakin ihan sekaisin tuon filmaamisen takia. Ensin vähän ärsytti, mutta toisaalta milloin pääsee seuraamaan elokuvan tekoa näin läheltä? Tämä on kyllä parempaa kuin mitkään perinnepäivät tai kyläjuhlat. Keskusta täynnä upeaa rekvisiittaa ja vanhoissa asuissa käveleviä näyttelijöitä. Kohtauksien ottojakin pääsee seuraamaan melko läheltä.
Vaikka usko oli kova, auto ei vaan enää taittunut 90 asteisista mutkista. Naviaattori antoi ohjeita siihen malliin, että lopulta se kytkettiin pois ja kyseltiin ihan vain ihmisiltä tietä. Hikisintä on joutua peruuttamaan ahtailla kujilla, kun tie nousi yllättäen pystyyn. Tämä oli ehdottomasti matkan pahin paikka, mutta suoritus onnistui ja auto palautettiin kyljet naarmuttomana.
Itse hotelli oli varsin hieno. Ehkäpä yksi reissun hienoimmista. Tässä hotellissa tutustuin myös paikalliseen erikoisuuteen. Torta del Casar tehdään lampaan maidosta ja erikoisuutena on juuston juoksettamisessa käytettävät takiaisen kukinnon emin kuivat osat. Näin valkohomejuusto saa makuunsa voimaa ja happamuutta. Perinteisesti Torta del Casar -juusto avataan leikkaamalla kansi auki ja maistelemalla kermaista, paksua sisusta leipäpalalla kaapimalla. Aivan ihanaa!
4. päivä Cáceres -Salamanca, Kastilia ja León. Noin 200 km.
Salamanca on urbaanimatkaajan ihannekaupunki. Sen asukasluku on noin 150 000. Unescon noteeraama vanhakaupunki on täynnä upeita vanhoja rakennuksia, viihtyisiä aukioita ja herkkutapasbaareja. Yliopisto on Salamancan vanhassa keskustassa, joten keskussa on reipasta elämää. Kaiken kukkuraksi siellä on helppo liikkua kun kaikki on Plaza Mayorin ympärillä.
Käyntimme aikana menossa oli Feria del Dia, joka toi katumusiikkia ja street food- kioskeja keskustaan. Salamanca todella näyttäytyi meille erittäin viihtyisenä paikkana. Mielenkiintoinen erikoisuus on uuden katedraalin läheltä löytyvä sisällissota-arkisto. Tai ei oikeastaan se arkisto, vaan sieltä löytyvä Picasson Guernican pieni kopio, joka on tehty pienten tarkkojen sotakuvien mosaiikista. Hieno työ.
5. päivä Salamanca- Burgos – Santo Domingo de la Calzada, La Rioja. Noin 300 km.
Burgos on kaupunki Pohjois-Espanjassa, Kastilia ja Leónin itsehallintoalueella ja Burgosin maakunnan pääkaupunki. Kaupungissa on 180 000 asukasta.
Burgosin katedraali on Espanjan vanhin esimerkki upeasta goottilaisesta arkkitehtuurista. Katedraalin rakentaminen aloitettiin 1200-luvulla, mutta se sai viimeisen silauksensa vasta 1600-luvun lopulla. Tämä upea rakennus on pyhitetty Neitsyt Marialle ja se on saanut vaikutteita ranskaisten katedraalien tyylisuuntauksista. Unesco julisti Burgosin katedraalin maailmanperintökohteeksi vuonna 1984.
Maisemareitti
Kirjasta Eyewitness Travel: Back Roads of Spain bongasimme mielenkiintoisen maisemareitin. Burgosin itäpuolelta pienestä kylästä nimeltä Quintanar de la Sierra lähtee tie BU822 kohti Santo Domingo de la Calzadaa. Matkalla väistelimme sonneja, mutkittelimme kanjonissa kasvillisuuden seassa ja ihmettelimme tekojärven alle jääneitä keskiaikaisia kyliä. Loppumatkalla saa hyvän tuntuman La Riojan viiniköynnöksistä. Tuolle vajaan sadan kilometrin pätkälle kannattaa tulla kauempaakin.
6. päivä ylimääräinen kierros La Riojan viinialueella, Noin 100 km
Sama tammi, mikä ruokkii Extremaduran possut antaa La Riojan viineille ominaisen tumman värin ja vahvan maun. La Riojan viiniviljelmät ovat hieman vaikeammin lähestyttäviä kuin esimerkiksi Moselin, Reinin tai Alsacen, joilla köynnösviljelykset seuraa selkeästi jokea tai laaksoa. Täällä tilat ja köynnökset ovat ympäri La Riojan laakson pohjaa laajalla alueella. Niinpä mekin keskityimme muutamaan tunnetuimpaan tilaan ja ihme kyllä edes viikonloppuna Gehryn piirtämän Marqués de Riscal:n tiluksilla ei ollut ruuhkaa. Saimme nautiskella tilan valkoviinejä kaikessa rauhassa. Puolentoista tunnin kierros maisteluineen maksaa 12€.
7. Santo Domingo de la Calzada – Sigüenza, Kastilia- La Mancha Päivä 277 km
Parador de Siguenza rakentaminen aloitettiin 1123 ja toimi piispojen ja kardinaalien rakennuksena aina 1800-luvulle asti. Saapuminen oli hämmentävä. Hihkaisin Tepolle: “Katso mikä linna“, johon mies totesi lakoonisesti: “Se on meidän hotelli“.
Hotellissa oli etupäässä espanjalaisia, me ehkä ainoina skandeina. Auton ajaminen parkkiin linnanpihalle, oli jälleen sellainen “nolo” kokemus – tunkea auto läpi ahtaiden kujien, joissa kulkee kävelijöitä.
Muuten ei kaupungissa ollut mitään mainittavaa. Idea on tulla yöpymään linnassa ja meidän miellyttävän kokemuksen pääset lukemaan täältä.
8. Sigüenza – Madrid viimeinen 133 km
Madridin aamuruuhkat huomioiden varasimme aamun ajoon hieman ylimääräistä aikaa. Mitenkään kovasti sitä ylimääräistä ei kuitenkaan jäänut: kiitos aamuruuhkien, kauriiden ja pimeyden. Auto saatiin silti palautettua iloiselle virkailijalle ehjänä ja ajoissa. Varman päälle pelaaja yöpyisi lentokentan läheisyydessä!
45 comments