Kazimierz, Krakovan juutalaiskorttelit. Kazimierz tunnetaan paremmin Krakovan juutalaiskorttelina ja paikka on ehdottomasti Krakovan mielenkiintoisinta osaa. Alue on säilynyt liki kokonaan 1900-luvun alkupuolen asussaan, mutta myös keskiaikaista rakennuskantaa löytyy.

Kazimierz on edelleen rähjäinen, tummunut, osittain autenttinen ja hyvin rosoinen. Alueelle kuuluu Krakovan trendikaupunginosan titteli. Se on tyyppiesimerkki hipsterikaupunginosasta, jossa pienien baarien ja kahviloiden tiheys saa matkailijan suun hymyyn.

Kazimierz, Krakovan juutalaiskorttelit

Nimitys ”juutalaiskortteli” on nykyisin hieman harhaanjohtava, sillä juutalaisuus ei näy enää Kazimierzin kaduilla mitenkään erityisesti. Itse asiassa juutalaisia on koko Krakovassa enää 300-1000 välillä lähteestä riippuen. Koko Puolassa eli vuonna 2010 North American Jewish Data Bankin mukaan 3200 juutalaista ja määrä oli laskussa. Vain yksi Kazimierzin kuudesta synagogasta on toiminnassa. Muut ovat museoituja ja vanhin, 1400-luvulta peräisin oleva synagoga toimii juutalaisen historian museona.

On selvää, että juutalaisuutta nykyisin ”eksotisoidaan” Kazimierzin kohdalla. Kazimierz on osattu brändätä hyvin ja ”juutalaisuus” tuntuukin houkuttelevan matkailijoita. Kazimierzissa järjestetään kesäisin maailman suurimpiin kuuluva juutalaisen kulttuurin festivaali ja kaupunginosa on eräänlainen pyhiinvaelluskohde etenkin amerikanjuutalaisille nuorille. Sinällään tämä on ihan normaalia turismiteollisuutta ja oppaiden johdattamat turistit näyttivät oikein tyytyväisiltä.

Se mistä en pidä, on uhkien liioittelu. Kun israelilaiset saapuvat tutustumiskäynnille Kazimierzin alueella (tai keskitysleireille), heillä on minun silmissäni tietynlainen asennehäiriö puolalaisia, mutta myös muita turisteja kohtaan. Matkat näyttivät olevan hyvin pitkälle valmiiksi organisoituja, joten paikallisia oppaita ei käytetty. Tällöin ei myöskään synny mitään kontaktia paikallisiin, joka olisi minusta olennainen asia. Lisäksi ryhmillä näytti olevan jopa omia turvamiehiä mukanaan ja ryhmien käyttäytyminen oli äärimmäisen ylimielistä. Turvamiesten käyttö on täysin liioiteltua ja käyttäytymistavat koskevat kaikkia, oli kipa päässä tai ei.

Henkilökohtaisesti en usko, että juutalaisuus tulee enää eläväksi Kazimierzin kortteleissa. Onko sille edes tarvetta? Rakentuuko Puolan juutalaisten tulevaisuus ihan jossain muualla? Vaikea sanoa, sillä tämä kulttuuri on minulle vieras. Sen tiedän, että mm. Berliiniin muuttaa juutalaisia jatkuvasti takaisin Amerikasta, Israelista ja Autraliasta, mutta Puolaan ei ole tunkua tulijoista. Kertonee jotain maan vetovoimatekijöistä.

Kazimierz, Krakovan juutalaiskorttelit – Juutalais”ongelma”

Kazimierzin nimitys juutalaiskortteleina juontaa juurensa historiaan ja huomattavasti kauemmaksi, kuin moni ehkäpä tajuaakaan.

Juutalaiset eivät ole koskaan olleet mitenkään erityisen pidetty kansanosa ja juutalaiset eivät Krakovassakaan asuneet Kazimierzin kortteleissa suinkaan omasta tahdostaan. 1300-luvulla kuningas Kasimir Suuri toivotti muualla Euroopassa vainotut juutalaiset tervetulleeksi Puolaan, mutta vuonna 1495 heidät jo pakotettiin muuttamaan nykyiselle Kazimierzin alueelle. Länsi-Euroopassa raivosivat tuolloin tuhoisat rutto-epidemiat, joista juutalaisia syytettiin. Alue ympäröitiin muurilla, joka purettiin vasta vuonna 1822.

Ennen toista maailmansotaa Puolassa asui maailman suurin juutalaisyhteisö. Neljäsosa Krakovan 250 000 asukkaasta oli juutalaisia. Sodan päättyessä koko yhteisö oli tuhottu.

Sodan aikana Kazimierz tyhjennettiin ja juutalaiset siirrettiin joen toiselle puolelle rakennettuun ghettoon. Ghetto perustettiin Podgorzen kaupunginosaan: “Saniteettisista syistä ja yleisen yhteiskuntajärjestyksen takia.” Pieni pala gheton muuria on nähtävissä edelleen. Natsit muotoilivat muurinharjan puoliympyröiden muotoiseksi, kuten juutalaisilla hautuumailla oli tapana. Tämä oli ”viehättävä” tapa muistuttaa, ettei ghetosta ole paluuta.

Mitään muuta muurin lisäksi ei ghetosta enää ole olemassa. Plac Bohaterów Gettalla sijaitseva tilataideteos kertoo Podgórzen kaupunginosan synkästä historiasta. Kun ihmiset tajusivat, että 60 km päässä sijaitsevalle Auschwitzin keskitysleirille ei voisi ottaa mitään suurta mukaan, he hylkäsivät huonekalunsa Podgórzen kaduille. Siksi tilataideteos koostuu sinne tänne ripotelluista tuoleista, jotka tyhjinä muistuttavat entisistä omistajistaan, jotka eivät koskaan enää palanneet.

Kazimierz, Krakovan juutalaiskorttelit  – kaupunginosa, jonka elokuva herätti henkiin

Vuoteen 1945 mennessä Krakovan juutalainen yhteisö, eli noin neljännes koko kaupungin väestöstä oli tuhottu. Juutalaisyhteisöä ei sodan jälkeen enää alueelle muodostunut ja viimeinenkin juutalainen muutti pois 1968. Kazimierz liki autioitui ja talot pääsivät todella huonoon kuntoon. Alueen asuntoja asuttivat puolalaisista köyhimmät.

Silloin eräs Steven Spielberg niminen elokuvaohjaaja etsi paikkaa Schindlerin lista -elokuvan kuvauksiin. Hän ihastui Kazimierzin autenttiseen rappioon ja aloitti Schindlerin lista -elokuvan kuvaukset kaupunginosassa 1993.

Schindlerin lista -elokuva hurmasi vaikeasta sanomastaan huolimatta yleisön ja kahmi kokonaiset seitsemän Oscaria. Krakova oli pian kaikkien huulilla ja Kazimierzin kaupunginosa lähti uuteen nousuun. Talot muuttuivat hiljalleen eläviksi.

Sodan aikana natsit aiheuttivat juutalaisten hautausmaalle perusteellista tuhoa. Hautakiviä myytiin tai murskattiin ja käytettiin kadunpäällysteenä Plaszowin leirissä. Schindlerin lista -elokuvan saaman huomion jälkeen juutalaisten kaksi pahoinpideltyä hautausmaata kunnostettiin jälleen kunnioittamaan vainajiaan.

Schindlerin lista on draamaelokuva, mutta Oskar Schindler oli oikeasti olemassa. Hänen ”hyvyydestään” voidaan olla montaa mieltä. Jos haluaa vierailla Oskar Schindlerin emalitehtaalla, se löytyy Zabłocien teollisuusalueelta. Paikalla on museo, joka ei kuitenkaan keskity Schindleriin tai hänen pelastamiinsa juutalaisiin, vaan pääroolissa ovat krakovalaisten sota- ja miehityskokemukset.

Museo on yksi Krakovan suosituimpia turistikohteita. Se on aina täynnä ja osa ihmisistä eläytyy näyttelyn efekteihin (sotilaiden huutoihin ja keskitysleirin ääniin) suomalaisittain katsottuna liiankin voimakkaasti. Museon yhteydessä oleva kahvila onkin jo sitten ihan ”elokuvakahvila”.

Kazimierz, Krakovan juutalaiskorttelit – Ruokapuoli

Moni suuntaa tänne ruokailemaan juutalaisia perinneruokia. Jos mutista saa, niin juutalaiseen ruokakultuuriin nojaavia ravintoloita on ehkäpä jopa hieman liikaa. Suurin osa ei kuitenkaan tarjoile kosheria, vaan hyödyntää vain alueen teemaa. Mutta kyllä juutalaisia perinneruokia, kuten kuten cholent-muhennosta, karppia tai silliä perunan kera löytyy myös .

Alchemia on baari, joka mainitaan monessa oppaassa. Se jäi kokeilematta, koska en halunnut mukana olevien teinien kanssa lähteä baariin istumaan. Sisustusta kävin kuitenkin kurkistamassa, ja ihan jo senkin takia paikalla kannattaa käydä lasillisella. Baaritiskin yläpuolella roikkuu jotain, joka näyttää täytetyltä alligaattorilta. Joka puolella on lasipulloja, kynttilöitä ja vanhoja muotokuvia. Yhteen huoneeseen kuljetaan vaatekaapin kautta (!?). Kellarissa on muuten jazz-klubi.

STARKA Restaurant on tunnelmallinen ja rento paikka, johon kannattaa tehdä varaus, jos illalliselle haluaa. Alkupaloista lähtien ruoka on tasokasta ja myös maistuu. Puolassahan mausteiden käyttö jää valitettavan usein liian vaisuksi. Häränposki suli suussa.

Good Lood on jäätelöpaikka, jonka ohi on melkein mahdoton pysähtymättä kävellä. Osittain se johtuu siitä, että jono kiemurtelee liki aina autotielle asti. Oma autoni seisoi juuri tämän jäätelökioskin kohdalla kolme päivää, ja aina kun hain tai toin jotain tavaraa autosta, jono on melkoisen jäätävä. Tulipa tuolta muutama tötterö itsekin jonotettua.

Wolnica Residence

Majoituimme aivan Kazimierzin keskellä Wolnica Residence nimisessä huoneistossa. Standard Duplex Apartment maksoi kolmelta yöltä 230 euroa. Oma virheeni oli luottaa siihen, että sänkyjä olisi kaikille. Yksi vuoteista olikin vuodesohva ja sellaisella ei ole mukavaa nukkua. Lisäksi luvattu ilmastointi löytyi vain yläkerrasta, joten alakerta oli kuin pätsi. Niin, ja vessapaperia oli kokonaista kaksi rullaa tarjolla. Onneksi lähikauppa myi lisää. Plussaa erinomaisesta sijainnista ja hyvistä ohjeista saapumisen ja ovikoodien suhteen.