Onko Egyptissä turvallista?

Vuonna 2008 tein kiertomatkan Aleksandriasta Abu Simbeliin asti. Tuo matka on edelleen yksi parhaimmista ikinä tekemistäni. Mukana tässä TOP3 kärjessä ovat Egyptin lisäksi Kambodža, sekä Guatemala. Vuonna 2014 kiersin maata seuraavan kerran. Tuolloin lupasin itselleni, että palaan tähän maahan sitten, kun heidän uusi suurmuseonsa on valmis. Vuonna 2026 se oli.

Mikä yhdistää minun TOP3 maitani? Se on tuhansien vuosien historia ennen oman ajanlaskumme alkua. Kun kävelee maalla, missä on ollut korkeakulttuuria silloin, kun esi-isämme vielä asuivat maakuopissa, laittaa se niin sanotusti perspektiiviä asioihin.

Vuonna 2008 tein ensimmäisen kiertomatkani Egypti halki, Aleksandriasta aina Abu Simbeliin asti. Se oli matka, joka ei jäänyt vain mieleen – se jäi mittapuuksi, johon olen sittemmin verrannut lähes kaikkia muita kokemuksiani. Siirtomaa-ajan rapistunut eleganssi, Kairon kaoottinen energia ja Gisan pyramidit, Niilin varren vihreä käytävä keskellä autiomaata ja lopulta etelän monumentaaliset temppelit muodostivat kokonaisuuden, jota on vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole sitä itse kokenut.

Tuo matka on edelleen yksi parhaimmista, mitä olen koskaan tehnyt. Kun mietin omia kokemuksiani, kolme maata nousee selkeästi ylitse muiden: Egypti, Kambodža ja Guatemala. Se, mikä yhdistää Egyptiä, Kambodžaa ja Guatemalaa, ei ole ilmasto, kulttuuri tai edes matkailun infrastruktuuri. Yhdistävä tekijä on aika.

Meidän oma historiamme Pohjolassa on lyhyt. Samaan aikaan, kun esi-isämme elivät hyvin yksinkertaisissa oloissa keittäen hylkeentraania maakuopissa, kaikissa näissä maissa on ollut korkeakulttuuria. ja kehittynyt hallintojärjestelmä.

Palasin Egyptiin uudelleen vuonna 2014. Tuolloin maa oli hyvin erilainen kuin ensimmäisellä vierailullani. Arabikevät oli muuttanut ilmapiiriä, ja se näkyi myös matkailijan kokemuksessa. Turisteja oli vähemmän, tunnelma oli jännittyneempi ja monin paikoin näki konkreettisesti, miten suuri merkitys matkailulla on maan taloudelle. Samalla kokemus oli jollain tavalla vielä aidompi. Kun väkijoukot puuttuivat, historialliset kohteet avautuivat eri tavalla. Muistan erityisesti hetken Luxorissa, jolloin seisoin temppelialueella lähes yksin.

Tuolla matkalla tein itselleni lupauksen. Olin seurannut uutisia uudesta, pitkään rakenteilla olleesta museosta, jonka oli tarkoitus muuttaa koko Egyptin kulttuurimatkailun mittakaava. Päätin, että palaan maahan uudelleen sitten, kun tuo hanke on valmis. Aikaa kului enemmän kuin osasin odottaa, mutta lopulta hetki tuli. Vuonna 2026 Grand Egyptian Museum oli viimein avattu kokonaisuudessaan.

Egyptin matkailu – epäonnistunut visio vai viivästynyt menestys?

Egypti asetti 2010-luvun alussa kunnianhimoisen tavoitteen kasvattaa matkailijamääränsä 30 miljoonaan vuoteen 2022 mennessä. Tavoite perustui vahvaan lähtötilanteeseen: vuonna 2010 maassa vieraili noin 14,7 miljoonaa turistia, ja matkailu oli yksi keskeisistä tulonlähteistä. Strategia oli yksinkertainen mutta kunnianhimoinen. Egypti pyrki hyödyntämään historiallisia nähtävyyksiään, Punaisenmeren rantakohteita sekä kilpailukykyistä hintatasoaan kasvattaakseen volyymia nopeasti.

Tavoite ei kuitenkaan toteutunut. Vuonna 2022 Egyptissä vieraili arviolta noin 12 miljoonaa matkailijaa, eli alle puolet asetetusta tavoitteesta. Kyse oli useiden peräkkäisten kriisien vaikutuksesta, jotka katkaisivat kasvun toistuvasti.

Ensimmäinen merkittävä käännekohta oli Arabikevät vuonna 2011. Se heikensi nopeasti maan turvallisuuskuvaa ja vähensi matkailijamääriä. Tämän jälkeen matkailu ei ehtinyt palautua vakaaseen kasvuun, ennen kuin uudet turvallisuushaasteet nousivat esiin vuosina 2014–2017. Terrori-iskut, erityisesti matkailuun liittyvät tapahtumat, vaikuttivat suoraan matkailijoiden käsitykseen maan turvallisuudesta.

Kun turvallisuustilanne alkoi vähitellen stabiloitua, COVID-19 pysäytti matkailun käytännössä kokonaan vuosina 2020–2021.

Vaikka alkuperäinen tavoite epäonnistui aikataulullisesti, kehityksen suunta on 2020-luvulla muuttunut. Vuonna 2023 Egypti vastaanotti noin 14,9 miljoonaa matkailijaa, ja vuonna 2024 määrä nousi noin 16 miljoonaan. Vuodelle 2025 arviot liikkuvat jo noin 19 miljoonassa. Tämä on historiallisesti korkein taso ja osoittaa, että kysyntä Egyptin kaltaiselle kohteelle ei ole kadonnut.

Tämän kehityksen perusteella Egypti on siirtänyt alkuperäisen 30 miljoonan tavoitteen myöhempään ajankohtaan, käytännössä vuosikymmenen loppuun.

Suomalaisten matkailu Egyptiin – luottamuksen katoaminen ja hidas palautuminen

Egypti asetti 2010-luvulla tavoitteekseen kasvattaa suomalaisten matkailijoiden määrän 150 000:een vuoteen 2018 mennessä. Tavoite perustui oletukseen, että Suomi on potentiaalinen talvimatkailumarkkina, jossa kysyntä lämpimille kohteille on vakaata ja maksukykyistä. Ajatus oli looginen, sillä Egypti tarjoaa talvikaudella aurinkovarmoja kohteita suhteellisen edulliseen hintaan.

Toteutunut kehitys kulki kuitenkin täysin toiseen suuntaan. Vuonna 2009 Egyptissä vieraili noin 64 000 suomalaista matkailijaa. Sen sijaan, että määrä olisi kasvanut, se laski merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Vuoteen 2018 mennessä suomalaisia matkailijoita oli enää noin 23 500.

Syitä tähän kehitykseen on useita, mutta keskeisin niistä liittyy turvallisuuskuvaan. Suomalaiset matkailijat ovat keskimäärin varovaisia ja reagoivat herkästi kansainvälisiin uutisiin.

Toinen merkittävä tekijä oli kilpailu. Samalla kun Egyptin imago heikkeni, muut kohteet vahvistuivat. Turkki, Kreikka ja Kanariansaaret pystyivät tarjoamaan vaihtoehtoja, jotka olivat paitsi helposti saavutettavia myös turvallisemmaksi koettuja.

Tavoite 150 000 suomalaisesta matkailijasta ei nykytilanteessa vaikuta realistiselta ainakaan lyhyellä aikavälillä. Sen saavuttaminen edellyttäisi useiden tekijöiden samanaikaista toteutumista: vakaata turvallisuustilannetta, laajaa lentotarjontaa ja ennen kaikkea luottamuksen palautumista.

Jos tavoitteet ovat kovat, on maalla toisaalta myös paljon annettavaa. Vain harva maa pystyy kisaamaan Egyptin kanssa historiassa. Egyptin luonto taas on upea combo autiomaata sekä merta ja etenkin aavikkoturismin mahdollisuudet ovat vasta edessäpäin. Ja tietenkin Egyptissä voi myös golfata.

Aivan uutena juttuna tuli sähköpostiin tiedote uskonnollisesta matkailusta. Raamatun mukaan Neitsyt Maria ja Jeesus viettivät Egyptissä 42 kuukautta ja vierailivat 20 eri paikassa. Tämän varaan ruvetaan nyt rakentamaan uutta matkailuohjelmaa. Aikanani olen vieraillut Aleksandrian lähellä olevassa koptilais-ortodoksisessa kirkossa ja se vierailu poikkesi kyllä edukseen usein niin vaivautuneista kirkkojen kiertelyistä. Munkki havainnollisti sen verran vahdikkaasti, kuinka vihulaiset jätettiin korkeiden muurien taakse autiomaahan nykäisemällä kulkusillat pois, että se on edelleen muistissa. 

Omat kokemukseni vuodelta 2008 olivat muutamaa taksihuijausta ja yleistä säätöä lukuunottamatta hyvin rauhalliset. Sotilaita ja tarkastuspisteitä näkyi, mutta muuten tilanne oli kyetty pitämään turisteille suotuisana. Muutamat tuntemani reissarit ovat matkustaneet Egyptiä ympäriinsä viimeisen vuoden sisällä, eikä kukaan heistä ole ollut oikeissa vaikeuksissa. Nyrkkisääntönä suurten väkijoukkojen ja tilaisuuksien välttäminen toimii liki kaikkialla ja pitää poissa suuremmista ongelmista.

Gizan pyramiideilta vierailleelta kuulin tympeän tapahtuman, missä hänen taksikuskinsa oli ajautunut riitaan paikallisten oppaiden kanssa. Nouseminen autosta keskelle huutavaa kaupustelijalaumaa järjestelmäkameran ja laukun kanssa, olisi ollut liian riskialtista, joten vierailu jäi tekemättä.

Kysyin tästä turvallisuudesta myös lähteeltäni Suomen Ukoministeriöstä. Nimettömänä pysyttelevä lähettiläs muotoilee asian näin: Egyptissä ei ole demokratiaa, mutta melko turvallista siellä on.

Egyptissä turismiin kohdistuneet tai selvästi turistikohteisiin/ulkomaalaisiin osuneet terrori-iskut vuodesta 2008 eteenpäin näyttävät nopean etsinnän perusteella tältä:

• 2009: Khan el-Khalilin turistialue Kairossa. Pommi tappoi ranskalaisen turistin ja haavoitti noin 20–25 ihmistä. Reuters kuvasi sitä ensimmäiseksi kuolemaan johtaneeksi turistihyökkäykseksi Egyptissä vuoden 2006 jälkeen.
• 2014: Taban turistibussi Siinailla. Pommi-isku osui Etelä-Siinailta Israeliin matkalla olleeseen turistibussiin; Reutersin mukaan kuoli kaksi eteläkorealaista turistia ja egyptiläinen kuljettaja. Samoihin aikoihin militantit myös uhkasivat turisteja suoraan.
• 2015: Karnakin temppeli Luxorissa. Itsemurhaisku turistikohteeseen yritettiin, mutta se saatiin käytännössä estettyä ennen massauhri-iskua; neljä egyptiläistä haavoittui, ei turisteja.
• 2015: Metrojetin lento 9268 Sharm el-Sheikhistä. Venäläinen lomalentokone tuhoutui Siinain yllä, ja kaikki 224 ihmistä kuolivat. Reuters raportoi myöhemmin, että Yhdysvaltain viranomaiset pitivät pommia todennäköisenä syynä, ja tapaus on yleisesti nähty Egyptin matkailua vastaan kohdistuneista iskuista vakavimpana 2010-luvulla.
• 2016: Bella Vista -hotelli Hurghadassa. Kaksi hyökkääjää iski rantahotelliin, ja kolme ulkomaalaista turistia haavoittui.
• 2017: Hurghadan rantahotellit. Reutersin mukaan hyökkääjä tappoi kaksi saksalaista turistia, myöhemmin uhrimääräksi tarkentui myös yksi tšekkiläinen, ja haavoitti useita muita ulkomaalaisia. Tutkinnassa hyökkääjän kerrottiin tukeneen ISIS:ää ja etsineen nimenomaan ulkomaalaisia kohteiksi.
• 2018: Gizan pyramidien lähellä turistibussi. Reutersin mukaan tienvarsipommi tappoi kolme vietnamilaista turistia ja egyptiläisen oppaan, ja haavoitti vähintään 10 muuta.
• 2019: Gizan alueella taas turistibussi. Reutersin mukaan räjähdys haavoitti etupäässä eteläafrikkalaisia turisteja ja egyptiläisiä.
• 2023: Alexandrian Pompeiuksen pylvään turistialue. AP:n mukaan egyptiläinen poliisi ampui kaksi israelilaista turistia ja yhden egyptiläisen. Tämä oli ennen kaikkea israelilaisiin kohdistunut isku, mutta tapahtui selvästi turistinähtävyydellä.

Viime vuosien Egypti-uutisissa matkailuriskejä ovat enemmän hallinneet meri- ja veneturvallisuusongelmat sekä yksittäiset väkivaltatapaukset, eivät laajat turistiterrori-iskut.

Egypti on Gazan rajamaa ja samalla Suezin kanavan valtio, eli käytännössä Lähi-idän sodan logistisella eturivillä. Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin sota sekä Huthien mahdollinen paluu Punaisenmeren iskuihin lisäävät nimenomaan Punaisenmeren ja Suezin akselin epävakautta. Egypti ei siis ole sodan päätaistelukenttä, mutta se sijaitsee juuri sen kriittisimmän merireitin ja Gazan rajavyöhykkeen vieressä.