”Två ice cream, bitte!” | EF Education First

Kaupallinen yhteistyö EF Education First

Kommunikointi paikallisten ihmisten kanssa heidän omalla kielellään on usein matkan parasta antia. Jo muutama sana paikallista kieltä, vaikka vain tervehtiminen ja kiittäminen, saa hymyn kasvoille ja kertoo toiselle osapuolelle, että olet halunnut ottaa maasta selvää ja tutustua siihen jo ennen sinne saapumistasi.

”Rukiver tavarits”, ”Jedno pivo” ja ”Hakuna matata” kaltaiset sanat taas ovat käyttöarvoltaan suppeampia, mutta voihan niilläkin koittaa jäätä murtaa.

Mitä kieltä kannattaisi opiskella?

Maailman puhutuimpia kieliä ovat*

• Mandariinikiina, puhujia: 1,2 miljardia
• Englanti, puhujia: Vähintään 765 miljoonaa
• Espanja, puhujia: 466 miljoonaa
• Hindi, puhujia: 380 miljoonaa
• Arabia, puhujia: 450 miljoonaa

Näiden jälkeen tulevat portugali, bengali, venäjä, japani, panjabi, saksa, jaava ja wu-kiina. Vaikka ihan ensimmäisenä ei tulisikaan mieleen lähteä opiskelemaan kiinaa, kannattaa muistaa, että Kiina on nouseva talousjätti ja kiinan kielen taidot ovat tarpeen monissa yrityksissä.

Allekirjoittanutkin on juuri aloittanut kiinan opiskelun, jotta lokakuinen kiinanmatkani sujuisi helpommin. Osaan jo sanoa Xièxiè (Kiitos) Nǐ hǎo (Päivää) ja Xǐshǒujiān zài nǎlǐ? (Missä on vessa). Lisäksi osaan kirjoittaa kiinaksi sanan Suomi 芬兰

Matkabloggaajat ovat kielitaitoisia

Matkabloggaajien oletetaan usein osaavan kieliä monipuolisesti. Matkabloggaajissa onkin monia todellisia kielineroja, mutta ehkäpä enemmän kuin kielellisestä osaamisesta, kyse on kuitenkin kyvystä luoda tarinoita ja kirjoittaa kokemuksistaan omaan kohderyhmää puhuttelevalla tavalla.

Katsotaanpa mitä kieliä minä puhun:

• Suomee ja savvoo, hiljoo ja kovvoo. Tämän lisäksi tsadia tai mikä sen nyt olikaan. Jotain etelän vetelän kieltä kuitenkin. Kato ku mä bunkkasin aikanani stadissa. Mutsi duunas mulle aina pari smörgarii, ennen ku mä lähin suhaa kuusfemmalla Ogelista Lauttikseen soittaa skittaa. 
• Ruotsia: Osaan tilata IKEA:n kottbullarnat oikein hyvin Haaparannassa.
• Espanja: Heti Epsanjan lentokentällä silmissä kiiltää Un café con leche y un Veterano, por favor.
• Saksa: Haben sie Zimmer frei?, solahtaa suusta hyvin. Pakotettuna saksalaiseen kohteliaisuuteen osaan myös kajauttaa guten Morgen ja auf Wiedersehen, sitä mukaa kun ihmisiä lappaa aamiaishuoneeseen tai poistuu sieltä.
• Ranska: Piilevä, mutta ajoittain aktivoituva kieli. Kun ranskalaisen leipomon oviaukosta nenääni kulkeutuu tuore Baguetten, Flan parisienin tai Pain au chocolatin tuoksu, muistuvat mieleeni välittömästi sanat Bonjour, S’il vous plaît, Merci ja Au revoir.
• Gastromia: Veau (vasikanliha), Oie (hanhi), Sauce-Chantilly (piparjuurta, majoneesia ja vatkattua kermaa) tai Crustacés (äyriäiset). Siis nämähän ovat sanoja, jotka jokaisen tulisi osata!

Ja sitten se englanti

Se mitä nyt kirjoitan, voi todellakin tuntua oudolta etenkin Helsingissä asuvan silmissä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla kun englanninkieli on noussut muutamassa vuodessa toiseksi kotimaiseksi. Englannin kieli on nykyisin liki välttämätön perustaito.

Tällä hetkellä englanninkielentaitoni on heikompi kuin 7-luokkalaisella pojallani. Vaikka sanavarastoni onkin laajempi, kyse on kyvystä ilmaista itseään ja ajatella englanniksi. Siinä missä minä mietin lausetta etukäteen, poikani puhuu spontaanisti täysin ilman pelkoa mahdollisista kielivirheistä.

En osaa heitellä huolettomasti läppää, pitää yllä small talkia tai kertoa vitsejä englanniksi. Pyrin pysymään tiukasti asiassa ja käytän aina mahdollisimman selkeitä ja lyhyitä lauseita. Tästä seuraa luonnollisesti se, että kuulostan varsin ynseältä, jopa tylyltä kommunikoidessani englanniksi.

Kuitenkin on niin, että erilaisten testien ja kurssien tulokset kertovat minun puhuvan ja ymmärtävän kirjoitettua englantia tasolla ”edistynyt”. Olen siis aloittelijasta kaukana, joten mistä tämä epävarmuus kumpuaa?

Osa syy tähän häpeään on iskostettu päähän jo koulussa. Kun opettaja pakottaa lukemaan tekstiä ääneen ja korjaa ääntämystä jatkuvasti, syö se lapsen itsetuntoa tavattomasti. Osan häpeästä on aiheuttanut edellinen matkakumppanini, joka riensi korjaamaan ääntämystäni tai jatkoi puhumista puolestani. Näinä hetkinä olisin ollut valmis maksamaan mitä tahansa siitä taidosta, että suustani tulisi ulos täydellistä Oxford-englantia.

Suomessa on tuhansittain kaltaisiani 70-luvun koulun kasvatteja, jotka periaatteessa osaavat englantia, mutta eivät halua sitä mielellään puhua virheiden pelossa. Mitä enemmän maailma ympärillä kansainvälistyy ja englanti ottaa jalansijaa palvelukielenä, sitä hankalammaksi tilanne käy. Mutta eipä hätiä. Tilanne on aina korjattavissa. Kielimatkoja tarjotaan myös aikuisille.

Miksi kieltä kannattaa opiskella ulkomailla?

Yksi syy miksi kieliä kannattaa opiskella mahdollisuuksiensa mukaan ulkomailla, on ääntäminen. Intonaatiolla ja sanojen painotuksella on suuri merkitys. Vaikka puhuisit täydellistä englantia, mutta sanojesi painotus on väärä, ei vastaanottaaja ymmärrä sinua alkuunkaan.

Muistan edelleen, kuinka Israelissa bussissamme oli 16 matkustajaa eri kansalaisuuksista. Ainoat, joilla oli selkeitä vaikeuksia ymmärtää opastamme, olivat amerikkalaiset. He eivät selkeästi olleet tottuneet kuuntelemaan kuin natiivi amerikanenglantia.

Olen itse töpännyt pahoin keskustelussa, jossa puhuttiin siitä, mitä vanhempamme tekevät työkseen. Yritin kertoa, että äitini on eläkkeellä ja sanoin: My mother is retired. Ääntämykseni takia muut kuitenkin kuulivat/luulivat minun sanovat: My mother is retarded. Jep-jep, sehän meni hyvin.

Tähän loppuun on pakko kertoa vielä yksi tarina, jonka olen lukenut Pallontallaajien sivuilta ajat sitten. Se jäi mieleeni siksi, että tässä tulee ilmi hyvin se kuinka tärkeää on, että joku opettaa myös sanojen oikean merkityksen:

”Vaarallinen sana Jenkeissä opittuna oli ”whatever”. Se kun nyt vaan tarkoittaa yleensä aina välinpitämättömyyttä ja minä ihan vilpittömästi ajattelin sen päässäni suomennettuna ikäänkuin ”mikäs se nyt olikaan” tai ”mikä tahansa” siis sillä tavoin että minulla ei kuitenkaan ollut mitään tarkoitusta käyttää sitä sanaa siinä asenteellisessa mielessä ”ei kiinnosta minua”. Joten arvata saattaa että taas tuli noloja tapauksia muutamia koettua. Ei sentään käynyt niin surkeasti kun eräälle tutulleni joka erään muslimin läsnäollessa kertoi ”muslims believe in Allah, or whatever his name was”.

EF Education First sivuilla on laajan kurssitarjonnan lisäksi muutama kiva testi. Ensimmäisessä voi kokeilla oman englannin kielen sujuvuutta ja toinen testi kertoo kuinka kansainvälinen oikeasti olet.

Sain arvottavaksi kaksi EF:n logolla varustettua mustaa Fjällrävenin Kånken-reppua.

Pääset osallistumaan arvontaan seuraavasti:

1. Kerro kommenttikenttään mikä on sinun hauskin tai noloin tai muuten vain mieleenpainuvin kielimokasi.
2. Muista antaa toimiva sähköpostiosoitteesi. Sitä ei julkaista, mutta se on minulle ainut keino saada voittajaan yhteys. EF Education First postittaa palkinnon sinulle.
3. Arvontaan voi osallistua 3.9.2017 klo 24.00 asti.

 

*http://tieku.fi/kulttuuri/kielet/maailman-13-puhutuinta-kielta