Villieran viinitila – Viiniä ja villieläimiä vastuullisesti

by Anna

Villieran viinitilalla kirahvit syövät puristusjätteen, Pekingin ankat jahtaavat tuholaisia ja juopot puut kaadetaan

Puolen tunnin ajomatkan päässä Kapkaupungista, Etelä-Afrikan viiniteollisuuden keskuksessa Stellenboschissa komeilee serkusten Simon ja Jeff Grierin kartano ja Villieran viinitila. Tila on kaukana tylsistä ja kliinisistä tuotantolaitoksista. Villieran viinitilalla kirahvit syövät puristusjätteen, Pekingin ankat jahtaavat tuholaisia ja juopot puut kaadetaan.

Viinitarhojen vieressä on 220 hehtaari suojelualue, jossa voi söpöjen seeprojen ja pitkäripsisten kirahvien lisäksi nähdä mm. elandeja eli hirviantilooppeja. Viininmaistelu ja kahden tunnin safarajelu on erittäin suosittu yhdistelmä.

Villieran viinitila, Villiera
Kirahvit saavat herkutella viinitilan puristusjätteellä lavoilta, jotka on nostettu puiden väleihin eläimille sopivalle korkeudelle.
Villieran viinitila, Villiera
Untitled

Villieran Méthode Cap Classique -viinit ovat samppaanjan eteläafrikkalainen vastine

Villiera yksi Etelä-Afrikan johtavista Méthode Cap Classique (MCC) -kuohuviinien tuottajista. Méthode Cap Classique (MCC) -kuohuviini on samppanjan eteläafrikkalainen vastine. Villieran kuivat kuohuviinit maistellaan usein makean nugaan kera ja tämä pariliitos oli aivan järjettömän onnistunut. Tällainen “Bubbly and Nougat Tasting” -kokemus oli aivan uusi tuttavuus minulle.

Villieran Tradition Brut (Chardonnay, Pinot Meunier, Pinot Noir, Pinotage) tuoksu oli paahteisen pähkinäinen ja maussa erotettavissa sitruksia ja yrttisyyttä. Tätä tuotetta saa muuten Alkostakin.

Villiera “Monro” Brut MCC (Chardonnay, Pinot Noir, Pinot Meunier) oli kermainen, jopa hieman hiivainen tuoksultaan. Maussa oli erotettavissa sitruksen lisäksi omenaa tai ehkäpä päärynää. Muistan, kuinka yksi ryhmämme japanilaisista jäsenistä totesi haltioissaan “monimutkainen”.

Suloisen lopun maistelulle tarjosi Villiera Tradition Brut Rose N.V. (Chardonnay, Pinotage). Kuohujuoma, johon Pinotage tuo erityisen kauniin punaisen sävyn. Todellakin perinteinen rose. Rikas ja pitkä jälkimaku, joka sai minut kaipaamaan ostereita!

Hellepäivänä viinilasillisestaan voi nauttia tammipuiden katveessa terassilla ja sateisen päivän sattuessa takkatulen ääressä. Tämä tila kannattaa ehdottomasti lisätä viiniretkiluetteloon, etenkin jos pitää Méthode Cap Classique -viineistä.

Villieran viinitila, Villiera
Untitled
Villieran viinitila, Villiera
Untitled
Springbokkia lautasella

Villieran viinitila panostaa vahvasti kestävään kehitykseen

Villiera on palkittu vahvasti ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen keskittyvästä työstään. Viinitila on sitoutunut myös henkilöstönsä ja heidän perheidensä kouluttamiseen ja aseman kohottamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että viinitilalla toimii lastentarha ja koulu pienemmille lapsille. Villiera tukee lahjakkaiden nuorten koulutusta ja on ostanut mm.työntekijöiden yhteisölle bussin, millä vanhemmat koululaiset kyyditään kaupunkiin kouluun.

Mielenkiintoinen oli myös projekti, missä työntekijöiden itse valitsemista edustajista koulutetaan arkielämän tuomareita. Eli jos työläisten asuntoalueilla tulee perheriitaa, epäsopua naapurin kanssa tai muuta toraa, nämä henkilöt saapuvat sovittelemaan tilannetta.

Villieran viinitila, Villiera
Villieran viinitila, Villiera
Villiera
Villieran viinitila, Villiera
Villiera
Villieran viinitila, Villiera
Villieran viinitila, Villiera
Villiera

Juopot puut ovat ongelma siinä missä juopot ihmisetkin

Voi tuntua hullulta, mutta Etelä-Afrikassa torjutaan kuivuutta kaatamalla puita. Aikanaan uudisasukkaat toivat mukanaan puulaatuja, jotka ovat kyllä näyttäviä, mutta leviävät liikaa ja imevät tolkuttoman paljon vettä maasta kasvaakseen. Yksi iso tammi voi imeä 600 litraa vettä vuorokaudessa, mikä ei tietenkään ole hyvä juttu kuivuudesta kärsivässä maassa. Siksi näitä juoppoja puita kaadetaan ja tilalle istutetaan kotoperäisiä laatuja, jotka kestävät kuivuutta hyvin. Villieran viinitila on istuttanut mailleen yli 100 000 kotoperäistä puuta.

Safariajelu viineistään tunnetussa Stellenboschissa on hauska kokemus ja jeepin kyydissä istuessaan huomaa oikeasti, mitä kaikkea tila tekee luonnon eteen. Näkyvin esimerkki puiden lisäksi on suuri vesiallas. Se oli aikanaan jonkinlainen kaivos, joka vuosien saatossa muuttui kaatopaikaksi. Villieran omistajia suututti roskien dumppaaminen luontoon, mutta maan lait eivät antaneet suuresti apuja tilanteen korjaamiseen. Käytännössä nopein keino lopettaa toiminta oli ostaa maa sen silloisilta omistajilta. Kaupan jälkeen he laittoivat työntekijänsä puhdistamaan aluetta ja pystyivät näin tarjoamaan työtä myös sadonkorjuun ulkopuolella monille. Työ vei vuosia, mutta nykyisin kuoppa on täynnä puhdasta vettä.

Villieran viinitila, Villiera
Villiera
Villieran viinitila, Villiera
Aita pitää eläimet erossa istutetuista puista. Niille riittää syötävää oikein hyvin muutenkin. Kun puut ovat riittävän suuria ja kestävät eläinten järsinnän, aidat poistetaan.
Villieran viinitila, Villiera
Villiera
Villiera

Viinitilan tuholaiset pysyvät kurissa Pekingin ankkojen avulla

Villieran viinitilalla käytetään vain uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkoenergiaa. Etelä-Afrikka kärsii sähkön puutteesta ja sähkönjakelua säännöstellään, joten omavaraisuus on siksikin välttämätön viinitiloille.

Viinikäynnöksiä ei ole ruikutettu hyönteismyrkyillä 13 vuoteen, vaan tila käyttää tuholaisten torjunnassa aivan toisenlaista strategiaa. Kaikenlaiset epätoivotut öttiäiset päätyvät Pekingin ankkojen suuhun, vai pitäisikö sanoa nokkaan.

Ajelun aikana pääsi ihailemaan mm. hyppyantilooppeja (Etelä-Afrikan kansalliseläin), kirahveja, seeproja, gnuita, kuduja ja elandeja eli hirviantilooppeja, joka on nimestään huolimatta nautaeläin.

Villiera
Villiera
Villiera
Mikään ei mene hukkaan. Puristejäte on kirahvien suurta herkkua.
Villiera
Villiera

Kyseessä oli lehdistömatka helmikuussa 2020. Muut jutut pääset lukemaan täältä.

24 comments

24 comments

Stellenbosch - Etelä-Afrikan upeat viinimaat - TÄMÄ MATKA 1 maaliskuun, 2021 - 12:39 am

[…] ja Sauvignon Blanc rypäleihin, joita usein sekoitetaan keskenään. Yksi paikan erikoisuuksista on Méthode cap classique -kuohuviini, joka on eteläafrikkalainen vastine […]

Reply
Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning 13 helmikuun, 2021 - 6:24 pm

Todella mielenkiintoinen postaus. Mulla on suunnitteilla erikoistua restonomiopinnoissa nimenomaan vastuulliseen matkailuliiketoimintaan, joten tää aihepiiri kiinnostaa aina. Kiva lukea konkreettisia esimerkkejä siitä miten eri maat lähestyy kestävää kehitystä.

Reply
Anna 16 helmikuun, 2021 - 12:12 pm

Kiitos Cilla Maria

Mulla on tulossa lisää juttuja viinitilojen vastuullisuudesta. Tämä paikka ei nimittäin olut ainoa, jossa kestävä kehitys ym. otetaan tosissaan huomioon.

Reply
Reeta Kulmala 12 helmikuun, 2021 - 2:09 pm

Olipa kiva lukea tuon viinitilan vastuullisuusperiaatteista. Hienoa, että juopit puut vaihdetaan kotoperäisiin ja yhteiskunnallisia asioita on otettu huomioon. Ja kyllä viinille myös sanoisin!

Reply
Anna 16 helmikuun, 2021 - 12:10 pm

Kiitos Reeta

Tuo ei ollut ainut viinitila, missä vastuullisuus oli yksi pääarvoista. Yritän kirjoitella niistä lisää juttuja.

Reply
Merja / Merjan matkassa 11 helmikuun, 2021 - 5:28 pm

Ihmettelin aluksi mitä ovat juopot puut, mutta täältähän se selvisi 🙂 Safarimatkat on upeita ja jos siihen saa ympättyä vielä viininmaistelua niin mikäs sen parempaa. Etelä-Afrikka on omalta kohdalta vielä näkemättä, mutta odottaa listalla. Kunpa vaan pääsisi pian reissuun!

Reply
Anna 16 helmikuun, 2021 - 12:09 pm

Kiitos Merja

Joo. Kyllä minullakin meni hetki ennen kuin tajusin mistä opas oikein kertoi.
Samat sanat. Kunpa pääsisi jo maailmalle.

Reply
Pirkko / Meriharakka 11 helmikuun, 2021 - 11:37 am

Joissakin kohteissa Afrikassa on kyllä ihan jännää tuo miten seeprat, pahkasiat ja jotkut muutkin, etenkin antiloopit, ovat osa vaikka hotellin puutarhan normaalia eläimistöä. Itselleni erityisesti on jäänyt mieleen Royal Livingstone -hotelli Sambiassa, jossa hotellihuoneet olivat puutarhassa erillisissä bungaloweissa ja etenkin ensimmäisenä iltana kun illan jo hämärtyessä kävelimme ravintolarakennukseen ja melkein törmäsimme pariin kävelytien reunalla kävelevään seepraan, tuli sellainen olo, että olemmeko safarilla vai hotellin puistossa! Luonto tulee tuolla helposti iholle, hyvällä tavalla.

Reply
Anna 16 helmikuun, 2021 - 12:08 pm

Kiitos Pirkko

Minusta on ihanaa, kun puutarhassa on eläimiä. Ihan perus kanat ja kukotkin kelpaa, jos ei ole mitään eksoottisempaa. Tosin muutaman kerran on ollut vähemmän mieluisia kohtaamisia. Esim. iso varaani parin metrin päässä lipomassa kielellään ilmaa, saa aikaan kyllä säikähtämisen.

Reply
Arja / Elämänmakuisia matkoja 10 helmikuun, 2021 - 12:24 am

Voi, näyttää upealta paikalta! Ennen kaikkea tietysti nuo suurisilmäiset kirahvit on tosi söpöjä, mutta myös muutoin kiehtova kohde.
Arvostan erityisesti myös tuota vesialtaan siivoamista vastuullisesti, hienoa!

Reply
Anna 16 helmikuun, 2021 - 11:02 am

Kiitos Arja

Kirahvit vaan on <3

Reply
Sini matkakuumeessa 8 helmikuun, 2021 - 10:34 pm

Kirahvit ovat niin suloisia. Kun vielä saisi maistella hyviä viinejä, kun katsoo niiden puuhastelua, se tuntuisi luksukselta.

Reply
Anna 16 helmikuun, 2021 - 11:01 am

Kiitos Sini

Mä olen aivan hullaantunut kirahveihin myös. Niiden pitkät silmäripset ja ilmeet <3

Reply
Anne / Elämää Nomadina 8 helmikuun, 2021 - 5:11 pm

No jo vain kelpaisi kohteeksi tämä, sekä viininmaistelun että safariajelun puolesta, ja maisematkin näyttää upeilta! Etelä-Afrikkakin on meillä vielä toistaiseksi käymättä ihan kokonaan, mutta vielä joku päivä on päästävä sinnekin suuntaan.

Reply
Anna 16 helmikuun, 2021 - 11:00 am

Kiitos Anne

Etelä-Afrikka on ihastuttava ja upea maa, johon kannattaa suunnata ajan kanssa. Etäisyydet ja liikkuminen vie yllättävän paljon aikaa.

Reply
Kohteena maailma / Rami 8 helmikuun, 2021 - 3:43 am

Jotenkin koen sympatiaa noita juoppoja puita kohtaan 😀 Kapkaupunki ja Stellenbosch on kohteita, jonne voisi lähteä koska vaan uusiksi! Itsestä Etelä-Afrikka on jopa kaunein maa luonnon puolesta, missä olen vieraillut. Etelä-Afrikan “shampanja” on itsellä maistamatta, parasta se olisi tietysti paikan päällä. Kiehtova postaus kaiken kaikkiaan!

Reply
Anna 16 helmikuun, 2021 - 10:59 am

Kiitos Rami

Olin itsekin, että anteeksi mitä?, kun kuulin puiden kaatamisesta ensimmäisen kerran. Kyllä todellakin on kaipuu tuonne takaisin. Upea maa ja niin paljon jäi näkemättä.

Reply
Tanja / Please Be Seated for Takeoff 8 helmikuun, 2021 - 12:09 am

Tämä kuulostaisi ihan mun kohteelta. Viiniä ja villieläimiä vastuullisesti, jes!
Kiva kun kirjoitit myös näistä muista paikallisista toimintatavoista ja kehittämisestä, kuten näistä yhteisön sovittelijoista.
Mietin usein, että pitäisi tuoda enemmän esille bloginkin puolelle näitä yhteiskunnallisia asioita, eikä pelkkää matkailijanäkökulmaa.

Reply
Anna 16 helmikuun, 2021 - 10:58 am

Kiitos Tanja

Mulla on tulossa vielä toinen juttu, sillä tämä ei suinkaan ole ainut tila, jossa vastuullisuus ja yhteistoiminta paikallisten kanssa on hoidettu hyvin.

Reply
Tiina / lauluni sadepäivän varalle 8 helmikuun, 2021 - 12:06 am

Oih, viininmaistelu ja safariajelu kuulostaa täydelliseltä! Ja tilan ekologisia menetelmiä arvostan.

Reply
Anna 16 helmikuun, 2021 - 10:57 am

Kiitos Tiina

Tuo oli kyllä ehkäpä täydellisin viinitilavierailu, mikä tuli tuolla reissulla koettua.

Reply
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 7 helmikuun, 2021 - 12:41 pm

https://www.matkallamissamilloinkin.com/sarvikuonoja-lake-nakurun-kansallispuistossa/ Tuolla pari kuvaa elandeista. Ovat tosiaan vielä kookkaampia kuin waterbuckit, vaikka nekin aika isoja ovat. Omaan silmään elandit näyttävät usein todella tanakoilta.

Reply
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 6 helmikuun, 2021 - 8:59 pm

Me jätettiin nuo viinitilavierailut omalla matkallamme kokonaan väliin, mutta mukavalta paikalta tuo kyllä kuulostaa ja safarit ovat aina kivoja, vaikka ei petoja olisikaan. Tuo on muuten vesiantilooppi (Waterbuck), ei eland.

Reply
Anna 6 helmikuun, 2021 - 9:07 pm

Kiitos Mikko

Tämähän oli sillälailla helppo kierros, että paikat oli valittu valmiiksi.
No minkäslainen se eland sitten on? Pitääpä katsoa googlesta 😀 Mulle jäi vaan mieleen, että se oli niistä antiloopeista isoin.

Reply

Leave a Comment