Villa Ursus tarjoaa ”Kultakutri ja kolme karhua” -tunnelmaa

Villa Ursus. Ajatus yöstä karhujen kanssa pienessä mökissä, tuo mieleeni heti ajatuksen yöpymisestä karhunkatselukopissa. Varmasti upea kokemus sekin, mutta mukavuuteen taipuvaisena Villa Ursuksen korkeatasoinen majoitus ja ”Kultakutri ja kolme karhua” -tunnelma sopi minulle paremmin. Nallukoiden sänkyä en sentään päässyt testaamaan, mutta aamupuurot söimme samaan aikaan.

Kaupallinen yhteistyö Ähtäri Zoo

Villa Ursus tarjoaa näkymät suoraan karhuaitaukseen

Saavuin Ähtärin eläinpuiston alueelle elokuisena syysiltana ja kiertelin hetken hienoja järvi- ja harjumaisemia varsinaisen eläinpuiston ympärillä. Huomasin puiden keskellä pienen mökin ja ihmettelin sadun Kultakutrin tapaan: ”Kukahan noin sievässä mökissä mahtaa asua?”

Kun ajomatkan hiet oli huuhdottu pois Hotelli Mesikämmenen iltakylpylässä, lähdin saamieni ohjeiden mukaan kävelemään hotellilta kohti Villa Ursusta. Ja tuonne, jo näkemälleni mökillehän, ne ohjeet minut johdattivat.

Avatessani oven en nähnyt pöydällä kolmea höyryävää puurolautasta, vaan muhkean parisängyn ja ison ikkunan. Ryntäsin heti kurkistelemaan ulos. Ja siellähän ne nallukat olivat! Sisälle asti saatoin kuulla pientä örinää ja kolahduksia. Karhuilla oli iltakisailu meneillään. Ähtärin karhuperheen vahvuus on viisi nallea. Siihen kuuluvat 29-vuotias suuri Mimmi-äiti, aika suuri 8-vuotias Jaki-poika ja pienemmät 4-vuotiaat veljekset Kasper, Jesper ja Joonatan.

Hämärän alkaessa hiljalleen peittää karhutarhaa, maltoin laittaa kamerani syrjään. Oli aika tutkia Villa Ursusta paremmin. Rakastan erikoisia yöpymispaikkoja ja Villa Ursus on Ähtäri Zoon uusin ja ehdottomasti myös alueen ainutlaatuisin yöpymispaikka. Pellavalakanoissa loikoillen pystyin tarkkailemaan helposti suoraan alapuolella sijaitsevan karhuaitauksen elämää. Tämä oli minulle pitkän ajopäivän jälkeen juurikin riittävä aktiviteetti. Jääkaapissa oli sokerista ja suolaista naposteltavaa, ja juomaksi kuohujuomaa tai alkoholitonta nautiskeltavaa. Kippis ja kulaus vain, karhuseni!

Iltalukemiseksi: Eläintarinoita ja pandoja Ähtärissä

Löysin iltalukemiseksi, en sentään Kultakutri ja kolme karhua -satukirjaa, vaan eläintenhoidon- ja suojelun ekspertin Jukka Lahtisen: Eläintarinoita ja pandoja Ähtärissä. Miten monenlaisia tarinoita mahtuukaan Ähtärin historiaa. Koko kirja on riemukasta luettavaa, mutta muutama sattumus ansaitsee oman nostonsa:

Kotka on tyhmä lintu, kun siihen lähemmin tutustuu. Se ei vedä läheskään vertoja esimerkiksi varislinnuille. Sijoitimme kotkan kanssa samaan tilaan kaksi korppia, sillä korppihan on haaskoilla kotkan yleinen kaveri. Linnut saivat ravinnokseen kananraatoja ja yleensä ne tarjottiin kotkalle. Kotka asettui mahtavasti kananruhon päälle ja valmistui rauhallisin elein ruokailuun. Toinen korppiherroista asettui kotkan taakse ja alkoi kiskoa sen pyrstösulista, jolloin kotka kääntyi arvokkaasti ympäri, esittääkseen vastalauseen moisesta häirinnästä. Samalla se irrotti otteensa kananruhosta, jolloin toinen korppi sieppasi kanan ja vei mennessään paikkaan, johon kotka ei päässyt. Kotka meni päivästä toiseen samaan helppoon ja olisi kuollut nälkään, elleivät eläintenhoitajat olisivat pitäneet sen puolta.

Hirviaitausta piti laajentaa, ja sähköpaimen oli siihen nopein ja edullisin tapa. Kun hirvisonnit päästettiin uuteen osan tarhaa, ne lähtivät hyökkäykseen aidan takana odottavia asentajia ja työntekijöitä kohden. Hierarkiassa ylimpänä oleva Juuso johti hyökkäystä. Tappipää, Juuson innokkaana ihailija matki sen käyttäytymistä. Juuso saapui aidalle, jonka riukujen välisiin rakoihin oli asennettu sähköpaimenen langat ja ryhtyi haistelemaan lankoja saaden äkäisen sähköiskun. Se hyppäsi muutaman metrin taaksepäin ja puisteli päätään epäuskoisena. Tappipää seurasi tapahtumaa sivusta ja päätti kokeilla samaa. Nuorena ja innokkaana sille ei kerta riittänyt, vaan se toisti yrityksen. Sitten se päätti kokeilla sarvella, joka tavoitti langan ja laittoi sonnin jälleen hyppäämään taakse päin. Kaksi isoa hirvisonnia seisoi ihmeissään. Ohut lanka oli voittanut ne.

Villa Ursus | Puurolle samaan aikaan karhujen kanssa?

Yöllä en kuullut mitään ääniä karhutarhasta, mutta aikaisin auringon noustessa heräsin melskeeseen. Tässä Villa Ursusta lähimmässä tarhassa asuvat ja telmivät veljekset Kasper, Jesper ja Joonatan. Kaikilla näytti olevan omat lempipaikkansa, jota myös hieman mustasukkaisesti toisilta puolustettiin. Seurailin kuinka yksi nallukoista yritti kiivetä toisen jo valloittamalle korkealle kivelle. Ei muuten päässyt, vaan joutui peruuttamaan takaisin maahan.

Tein itselleni puuron ja hörpin kahvit nallejen touhuja katsellen. Karhuherrat lähtivät sisälle yksi kerrallaan, ehkäpä aamupuurolle nekin, ja minä päätin ottaa vielä pienet aamulevot ennen varsinaiseen Ähtärin eläintarhaan tutustumista. Heräsin hetken päästä ja ihmettelin mitä karhut nyt tekevät. Ääni oli kuin joku lapioisi. No niinhän se olikin. Karhut oli suljettu sisätiloihin ja ihailtavaksi tilalle tullut tarhaa siivoava Homo sapiens.

Villa Ursus – Käytännön tietoa

Villa Ursuksessa oli tarjolla vettä vain kasvojen ja käsien pesuun, mutta ei hätää. Majoituspakettiin kuuluu ilta- ja aamukylpylä. Huoneesta löytyi pullovettä, naposteltavaa, vedenkeitin, jääkaappi ja kaikki mitä nyt ylipäätänsä tarvitaan mukavaan ja laadukkaaseen yöpymiseen.

Pieni uinuva insinööri minussa innostui polttavasta kuivakäymälästä. Aikanaan tällaista ratkaisua tuli mökille harkittua. Polttava kuivakäymälä osoittautui näppäräksi ja käytettyäni sitä itse uskon nyt vihdoin, että poltto polttokammiossa on turvallista ja täysin tuoksutonta.

Matkatavarat kannattaa jättää autoon tai hotellin vastaanottoon säilytykseen. Lähimmältä parkkipaikalta on joitakin satoja metrejä kävelyä Villa Ursukselle.

• Yöpyminen Villa Ursuksessa kahdelle henkilölle
• Ilta- ja aamukylpylän Hotelli Mesikämmenessä
• Aamiaisen Hotelli Mesikämmenessä
• Ähtäri Zoon pääsyliput (Pandat, eläinpuistokierros ja kotieläintila Farmi)
• Hinta 450 €