Ulmin kirkko, eli ”Jumalan sormi” ja Suomalainen Partaharjulla sijaitseva Ristikiven kirkko tavoittelevat korkeuksia kumpikin omalla tavallaan.
Ulmin kirkko on kristillisen maailman korkein kirkko – huimat 161,53 m. Suomalainen Partaharjulla sijaitseva Ristikiven kirkko taas profiloituu maailman korkeimmaksi kirkoksi varsin erikoisella tavalla. Ristikiven kirkossa ei nimittäin ole lainkaan kattoa, vaan suora näköyhteys taivaaseen.
Ulmin kirkko | Kristillisen maailman korkein kirkko
Ulmin kirkkoa, eli ”Jumalan sormea” alettiin rakentamaan vuonna 1399 kaupunkilaisten keräämillä rahoilla. Ensimmäinen rakennusjakso kesti 1377–1543. Lopullisesti kirkko valmistui vasta toisessa rakennusvaiheessa 1844–1890, mutta harras uurastaminen kannatti. Ulmin gotiikkaa edustava kirkko saavutti tuolloin jotain sellaista, mitä siltä ei ole pystytty edelleenkään viemään. Ulmin kirkko on edelleen kristillisen maailman korkein kirkko.
Jostain syystä Ulmin kirkko ei ole korkeudestaan ja kauneudestaan huolimatta kelvannut minkään hiippakunnan pääkirkoksi, joten se ei ole varsinainen tuomiokirkko, vaikkakin sitä niin usein kutsutaankin.
17. joulukuuta 1944 liittoutuneiden 300 pommikonetta iskivät kaupunkiin. 700 henkeä kuoli ja 80 % kaupungin keskustasta tuhoutui. Ulmin kirkko säilyi kuitenkin lähes vaurioitumattomana. Eräänä syynä tähän pidetään sitä, että liittoutuneet käyttivät pommituslennoillaan kirkon korkeaa tornia suunnistuksen apuna.
Nykyisin Ulmin kirkkoa uhkaa erikoislaatuinen ongelma. Rakkonsa sisällön kirkon juurelle tyhjentävät juhlijat nimittäin heikentävät ureallaan kirkon hiekkakiviperustuksia. Kivi haurastuu virtsan sisältämien happojen ja suolan takia. Siksi kirkon sokkeliin pissijöille lätkäistään armotta 100 euron sakko kouraan.
Ulmin raatihuone ja Ulmin räätäli
Vieraillessamme Ulmissa satoi järkyttävästi. Hakeuduimme Ratskellerin suojiin, jonka vanhin osa (vuodelta 1370) toimi aikanaan kauppahallina. Vuonna 1419 rakennusta ruvettiin nimittämään raatihuoneeksi, ja vuonna 1520 sen seinään kiinnitettiin erittäin koristeltu astronominen kello. Sateesta johtuen kello jäi nyt katsomatta. Sen sijaan nautimme kunnot schnitzelit ja oluet.
Raatihuoneen portaikossa voi ihailla Albrecht Ludwig Berblingerin, legendaarisen ”Ulmin räätälin”, lentolaitteen kopiota. On vaikea kuvitella, että joku on tosissaan 200 vuotta sitten hypännyt muurilta härveli selässään ja kuvitellut voivansa lentää. Lentäjä itse syytti lentonsa mahalaskusta Tonavaan epäsuotuisia tuulia.
Ulm | Muuta mielenkiintoista
Ulmissa on kirkontornin lisäksi myös toinen mielenkiintoinen torni. Metzgerturm (teurastajatorni), on kaupunkilinnoituksentorni ja se on rakennettu vuonna 1345. Paremmin torni tunnetaan Ulmin kaltevana tornina.
Legendan mukaan osa teurastajista jatkoi makkaroitaan sahanpuruilla. Kun asukkaat huomasivat petoksen, he sulkivat huijarit torniin. Vihaisen pormestarin astuessa torniin, lihavat teurastajat tunkeilivat peloissaan kaikki yhteen nurkkaan – ja torni kallistui. Todellisuudessa torni on vino, koska sen perustus on tehty entiselle suolle.
Ulmissa on myös vallan viehättävä vanhakaupunki, jota kutsutaan kalastajakortteliksi. Vanhin rakennus on 1500-luvulta peräisin oleva Schiefes Haus -hotelli. Tämä ”vino talo” kaartuu hauskasti joen ylle. Talon ensimmäisen kerroksen rakenteet ulottuvat osittain joen ylle. Niiden alla varastoitiin aikoinaan kalastajien veneitä. Talon kellarissa on myös ollut kalakammioita, joissa makeanvedenkalat säilyivät elävänä markkinapäivään asti.
Koska talo kallistuu useista suoristusyrityksistä huolimatta edelleen, on sen ullakolla ja katolle nykyisin asetettu teräsköydet vastustamaan vinoutumista.
Hotel am Rathaus
Hotelli sijaitsi aivan kirkon vieressä ja sitä pyöritti ilmeisesti vanheneva sisarusparvi. Tajusimme tämän vasta aamiaisella seuraavana aamuna, kun katselimme neitien yhdennäköisyyttä. (Tai sitten henkilökunta oli erityisen homogeeninen).
Fräulein puhui vain saksaa ja katseli meitä pitkin luisevaa nenänvarttaan, kuin arvioiden kelpaisimmeko hotelliin vieraiksi. Hän myös muisti heti mainita, että käteinen olisi suotava ja ainoa maksutapa. Epäilyttävää oli myös kansalaisuutemme, tai lähinnä mukana kantamamme valuutta. Neiti oli selvästi helpottunut, kun kerroimme, että meillä on Suomessa myös käytössä euro. 95 euroa valtakunnan valuuttaa tiskillä rauhoittivat hänet lopullisesti ja saimme avaimen huoneeseen.
Kaikkialla hotellissa oli vanhoja hajoamispisteessä olevia nalleja tai nukkeja, joiden lasiset silmät tuntuivat seuraavan jokaista askelettamme. Tunnelma oli todella erikoinen. Aamiaisella sekä henkilökunta, että muut asiakkaat puhuivat kuiskien. Jokainen kerta kun otin tarjoilulautaselta palan juustoa tai leikkeleen, riensi joku neideistä asettelemaan tarjoamiset uudelleen. Olen vakuuttunut, että poistuttuamme neidit laskivat pöytähopeat.
6 comments
Tuo kirkko jää kyllä mieleen. Muistan, että jollain Saksan reissullamme lähinnä ohitimme kaupungin, mutta tuon kirkon takia se on kyllä jäänyt mieleen vierailun lyhykäisyydestä huolimatta!
Eipä tuota kirkkoa tosiaankaan voi olla oikein huomaamatta.
Pidän kirkoista, olivat ne sitten korkeimpia, isoimpia tai vanhimpia. Niissä on jotain rauhoittavaa, vaikka en mitenkään uskonnollinen ole ihmisenä.
Sinne ylös kyllä on kapuamista eli teitte varmasti järkiratkaisun. Mutta onhan sieltä hyvät näkymät!
Hyvää blogia kirjoitat(te), turhaan ruoskit itseäsi kielestä!
Kiitos!!
Ulm on kyllä hieno pikkukaupunki. Jotenkin sellainen sopiva, ainakin oululaiselle. Kiipesitkö torniin?
Ps. Toisessa kappaleessa Ristijärvi taitaa olla ”typo”?
Me ei kivetty torniin, koska olimme syönneet itsemme tärviölle ja ajatuskin mistään liikunnasta, muuten kuin rauhallisesta kävelystä, oli täysin mahdoton. Katselin netistä kyllä myöhemmin kuvia, jotka oli otettu tornista. Hienon näköisiä.
Kiitos, korjataan. Minun kirjoituksissa on useinkin typoja, joista tosiaankin saa huomauttaa. Kirjoitan hirvittävän nopeasti ja en jaksa tarkastaa tekstiä moneen kertaan. Ei tulisi minusta oikolukijaa. Samoin tulee välillä rakenneltua ihan ihmeellisiä lauserakenteita. Ja ne pilkut … Olin muuten joskus Forum24 lehdessä töissä ja kaikki muut löysivät lehden tarkistusvedoksista heti virheitä, minä en koskaan : D