Tiong Bahru Market on yksi vanhimmista Hawker-keskuksista Singaporessa. Se on perustettu ennen II-maailmansotaa, kun kaksi vanhaa kauppataloa ja Tiong Poh Roadin ruokatori yhdistettiin.
1960-luvulla valtio keskitti ruokakojut katettuihin Hawker-keskuksiin hygienian ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja silloin syntyi myös virallinen Tiong Bahru Market. Nykysin Singaporessa on satoja Hawker-keskuksia, joista saa maukasta ruokaa alle neljän euron.
Tiong Bahrun alue
Tiong Bahrun alueella näkee 1920-luvulta olevia taloja edelleen asuinkäytössä. Koko alue oli aikanaan hieman epämääräisessä maineessa, sillä rikkaat liikemiehet tapasivat pitää juuri täällä asuntoja rakastajattarilleen.
Suuret rakennustyömaat ja kerrostalot ahdistavat aluetta joka puolelta, mutta paikka on ainakin osittain suojeltu. Alue on vielä paikallisten suosima, mutta veikkaan, että pian hipsterikahvilat ja trendihotellit pilaavat tämänkin paikan.
Harmillisesti monet turistit eivät löydä paikallista elämää, vaan jäävät pyörimään Orchard Roadin liepeille ja syövät ostoskeskusten alakerroissa moderneissa Food Courteissa.
Tähän voi tuoda lintunsa ulkoilemaan
Tiong Bahru Market – Zhong Yu Yuan Wei Wanton Noodels
Zhong Yu Yuan Wei Wanton Noodels on varmasti Tiong Bahru Market :in yksi hehkutetuimmista paikoista. Koju on päässyt esittelemään ruoka-annoksiaan Channel 8 ruoka-ohjelmiin ja kerää tasaisesti mainintoja lehdissä. Jonoa kojun edessä oli jo klo 0800 aamulla, kun Teppo kävi aamulenkillä.
Vaikka minulta on haimatulehduksen takia kielletty kaikki rasvainen ruoka, teki silti mieli jäädä jonoon ja maistaa ”ihan vähäisen”.
Porsaan kainaloa, kiitos!
Paikan erikoisuus on ‘bu jian tian’. Sianliha, joka ei näe taivasta. Kyseessä on annos, jossa Wanton Noodelit tarjoillaan grillatun porsaan kainalolihan kanssa. Sian kainalo on ilmeisesti elikon osa olkapään ja vatsan välillä ja tästä syystä liha ei koskaan taivaalle voi katsoa. Se marinoidaan makeaksi, grillataan liki hiiltyneeksi ja leikataan annoksen päälle. Noodeleihin makua antaa porsaan rasva, erilaiset kastikkeet ja kasvikset.
Me jonotimme noin 30 min. kuolan valuessa suusta ja lopulta hypetetty herkku oli edessämme. Noodelit maistuivat, noh…. sianrasvalta. Mukana tuli kupillinen keittoa, jossa oli kanadumplingeja ja lientä, joka maistui merilevältä ja haisi tiskivedeltä. Grillattu porsaankainalo oli erinomaista.
Mummo väsää kanadumplingeja
Hawker-ruokailu on arpapeliä, mutta hauskaa
Aina ei näissä Hawker-kokeiluissa tosiaankaan voita, joten siksi kannattaa ottaa ruokaa eteensä vain annos kerrallaan. Harhalaukaukset eivät haittaa, sillä annokset maksavat 3-5 Singaporen dollaria. Joistakin paikoista näkee jo suoraan, että ne tuskin ovat länsimaiseen makuun. Vai miten olisi hainugetit tai siansisälmyskeitto.
Perustettu vuonna 1955. Paikka työllistää edelleen perustajan pojan, sekä pojanpojan. Erikoisuutena porsaankivekset.
Lor Mee tarjoilee rapeaksi friteerattua hainlihaa
Jos ruokailu ei kiinnosta, niin ainahan voi käydä shoppailemassa kukkia tai tuoreita kasviksia. Orkideat maksavat 0,40-1,20 Singaporen dollarin väliltä.
Tiong Bahru Market on varsin miellyttävä paikka poiketa vaikka vain kahville. Paikalle pääsee busseilla: 5, 16, 33, 63, 123, 195, 851. Lähin MRT asema on: Tiong Bahru MRT (EW17)
19 comments
Singapore on vielä käymättä, mutta se asia varmaan lähivuosina korjautuu, ja silloin tämä voi olla hyvinkin listalla. Lomalla tekee mieli kokeilla sitä mitä paikallisetkin syö, vaikka aina se ei ole se terveellisin vaihtoehto. Neljä euroa kuulostaa Aasiassa yllättävän korkealta, mutta Singapore ei taida olla Aasian halvimpia maita.
Singapore lienee se Aasian kallein maa. Siinä missä Thaimasssa kävin hierojalla ja manikyyrissä, niin ei Singaporessa enää viitsinyt niillä hinnoilla.
Noissa ruokatalleissa on se hyvä juttu, että voi tosiaan syödä monia annoksia. Jos joku on kamala, niin ei niin hirvittävästi harmita jättää sitä syömättä.
Singaporeen helmikuussa, joten kiitos suosituksesta 🙂
Ole hyvä 🙂
Kun omista Singaporen ruokakokemuksista on jo kohta 20 vuotta, joten olisi korkea aika päivittää tämän ruokakulttuurin aikaansaannokset! Erinomaisia vinkkejä ja kuolaavan hyvin kirjoitettu 30 minuutin odotus sian kimppuun…
Sinne vaan soppapatojen ääreen!
Singaporesta muistan hyvän ruuan, vaikka matkasta on jo melkein kymmenen vuotta. Tulipa nälkä 🙂
Ei tosiaankaan haievänuggetit kauheasti houkuttele, mutta hei, aina täytyy maistaa jotta tietää mistä on kieltäytynyt.
: ) Hainugetit jäi väliin, mutta aikamoisia makumatkoja on tuolla kyllä tullut tehtyä…
Jestas on ruokapaikkoja. sian kainalo kulostaa niin hikiseltä, että….Täytyy sanoa, että minussa on sen verran hykienikkoa, että en tiedä mitä uskaltaisin tuolla syödä vaikka tarjolla on jos mitä.
Noissa kojuissa on hygienia tunnukset A j B, eli periaattessa niitä vahditaan viranomaisten toimesta. Itse luotan siihen, että jos on koko ajan ihmisiä ostoksilla, niin ruoka vaihtuu vilkkaasti. Tosin kyllä mä hieman katson paikkaakin, että onko lattiat puhtaat ja kerätäänkö likaisia lautasia pois ennen kuin linnut pääsee apajille jne.
Asuin (aika kauan sitten) Singaporessa yhden syksyn, ja muistan edelleen, millaiset hervottomat jonot suosituimpiin hawker center -kojuihin oli. Ohitin ne aina, hyvä että olitte sinnikkäämpiä 😊. Ruokamatkalle Singapore on mahtava paikka!
Se taitaa olla niin, että kun joku lehti kirjoitaa jostain paikasta, jono on mahdoton ainakin seuraavan puoli vuotta. Singaporelaiset näyttävät olevan syömähullu kansa : )
Joo tuolla on kyllä näköjään aika paljon sellaisia ruokia, joihin en uskaltaisi koskea. 😀 (Olen siis aika kasvispainotteinen syöjä, niin erikoiset lihajutut ei oikein houkuttele.) Oikeasti haluaisin tyhjentää tuon orkideaosaston! Niitä vaan voisi olla aika vaikea raahata lentokoneella kotiin….
Osasta ei edes tiennyt mitä ne on. Siankärsiä, jotain omituisia isoja matoja jne.
Joskus ollaan kentältä ostettu leikko-orkideoja, mutta niiden laatu on viimeisinä vuosina tullut alaspäin. Tuollaisen ison kukan tuonti olisikin haaste. Tämä on ”ihan vaan käsimatkatavara” 😀
Tykkään tässä sun/teidän blogissa siitä, että kirjoitat mielipiteiden joukkoon aina vähän faktaa. Tulee fiilis, että kirjoittaja on perehtynyt asiaan.
Olen käynyt itsekin Singaporessa, mutta se oli yli kolmen kuukauden reppureissun viimeinen kohde ja olin niin väsynyt, että en jaksanut enää innostua oikein mistään. Enkä muista yhtään, mitä siellä edes söin. Nämä ruokakuvat tuo elävästi mieleen sen, kun Aasiassa jotenkin kuvotti nähdä näitä roikkuvia lihanpaloja. Usein valitsin kasvisruokaa, joskus kanaa, ne oli yleensä takuuvarmoja. Possun kivekset ei varsinaisesti houkuttelisi, tuo tiskivesikeittokin saattaisi jäädä syömättä.
Kiitos : ) Mielelläni kirjoitan aina hieman faktaakin. Itse en jaksa lukea blogeja, jotka ovat vain pelkkää sitten minä menin, ja sitten minä tein jne. fiilistelyä.
On ihan totta, että reissun loppuvaiheessa tulee usein sellainen väsy päälle jo. Minäkin tulisin täältä kovin mielelläni jo kotiin, mutta kappas, Finnair on perunut lentomme. Tässä nyt sitten ihmetellään, miten päästä Suomeen.
Osa noista ruokapaikoista on todellakin yököttäviä. Mutta jos paikalliset haluaa niitä syödä, niin mikäs minä olen sanomaan, että tuo nyt ei näytä kauhean herkulliselta ; – )
Olen syönyt samassa paikassa 🙂 Ihana ruoka-mekka menee sulta ihan ohi… 🙁 Mutta hei, pääasia että olet nyt tervehtymässä!!! Pikaista parenemista <3
Joo… ei voi kun katsella kaikkia ihania annoksia. Rupeaa riisivelli jo vähän kyllästyttämään.
Kiitos. Eiköhän tämä tästä.