Terrakotta-armeija suojaa pelokkaan keisarin elämää tuonpuoleisessa

Terrakotta-armeija | Savinen armeija suojaa pelokasta keisaria. Kun olin pieni Kiinasta kuului kummia. Vuonna 1974 kuusi veljestä Xiyangin kylässä alkoivat rakentaa kaivoa. Kuoppaa kaivaessa lapio osui kivikovaan saveen. Pian maan uumenista alkoi paljastua yhä uusia ja uusia punaisesta savesta tehtyjä sotilaita ja hevosia.

Nuorena Silkkitie televisiosarja (1984–85) ja etenkin sen pääteasema Xian kiehtoivat minua. Ajatukset maahan kätketystä armeijasta ja elohopeameristä sopivat hyvin ensimmäisistä Indiana Jones elokuvista (1981-1984) innostuneeseen mieleeni. Eipä tiennyt nuori seikkailija silloin, että näkisi joskus omin silmin punasavisen armeijan.

Terrakotta-armeija | Qin Shi Huangdin yritys suojata itseään tuonpuoleisessa

Qin Shi Huangdi oli Kiinan keisari vain kymmenen vuoden ajan (221-210 eaa). Hän aloitti ns. Qin-dynastian, ja yhdisti hajanaisista ja riitaisista kuningaskunnista nykyisen Kiinan kokoisen imperiumin. Tästä syystä hänestä käytetään myös nimitystä Kiinan ensimmäinen keisari.

Toimelias keisari Qin Shi Huangdi laittoi aluelle mm. Kiinan muurin rakentamisen (ei sen nykyisen, vaan paljon aikaisemman) ja yhdenmukaisti Kiinan kirjoitusjärjestelmän, sekä raha-, paino ja pituusasteikot. Näistä teoistaan huolimatta hän ei todennäköisesti olisi jäänyt elämään historiaan kovinkaan merkittävänä keisarina, ilman pakonomaista kiinnostustaan tuonpuoleiseen.

Kun Qin Shi Huangdi 13-vuotiaana nousi valtaan 246 eaa., hän määräsi hautansa rakentamisen aloitettavaksi välittömästi. Keisarin tiedetään pelänneen kuolemaansa jostain syystä erityisen paljon. Tämä kuolemanpelko sai Qin Shi Huangdin rakennuttamaan itselleen armeijan, joka suojaisi häntä kuoleman jälkeen.

Keisari ei rakennuttanut mitä tahansa pienistä figuureista koostuvaa vartiokaartia, vaan poltetusta savesta tehdyn kokonaisen tuhatpäisen armeijan, jonka oikean kokoiset sotilaat vartioivat häntä tuonpuoleisessa. Ja tästä Terrakotta-armeijasta Qin Shi Huangdi tunnetaan tänäkin päivänä.

Keisari Qin Shi Huangdi taisi olla paitsi pelokas, myös hullu

Qin Shi Huangdi ei ollut mikään tasapainoinen keisari. Hänellä oli muitakin pelkoja, kuin kuoleminen. Keisari ei koskaan suostunut nukkumaan kahta yötä samassa huoneessa, koska pelkäsi pahoja henkiä. Hän tuhlasi omaisuuksia, sekä myös ihmishenkiä etsiessään ikuista elämää. Keisari mm. söi elohopeakapseleita ja hautasi alkemisteja maahan elävältä, koska nämä eivät paljastaneet salaisuuksiaan keisarin mielestä riittävän tehokkaasti.

Jostain syystä keisari vihasi myös kirjoja ja hänen kerrotaan polttaneen kaikki käsiinsä saamansa kirjat. Tosin kyse saattoi olla myös siitä, että keisari halusi edistää uuden kirjoitusjärjestelmän yleistymistä. Qin Shi Huangdi myös rakennutti itselleen valtavan varsijousen ampuakseen merihirviöitä, joita kumma kyllä kukaan muu ei nähnyt… Etsiessään ”maan äärilaitoja” hän lopulta sairastui matkallaan ja kuoli. Suurvaltakunta hajosi jo muutama vuosi hänen kuolemansa jälkeen.

Terrakotta-armeija | Monttuihin päätyivät niin savihahmot, kuin jalkavaimotkin

Pelkästään Qin Shi Huangdin kuolemanjälkeistä valtakuntaansa rakensi arviolta 700 000 miestä. Terrakotta-armeija on todennäköisesti vain pintaraapaisu keisarin mukanaan hautaan viemistä ihmeistä. Näihin kaivantoihin päätyivät savisten miesten lisäksi, myös ihan oikeat hevoset, koirat, nautalaumat, palvelijat ja jalkavaimot.

Terrakotta-armeija on sijoitettu seisomaan paksuseinäisiin käytäviin, jotka oli aikanaan katettu massiivisilla puutukeilla. Tukkien päälle oli ladottu kuitumattoja estämään maan valumisen kaivantoihin ja koko komeus oli peitetty vielä usealla metrillä multaa ja hiekkaa. Kun armeija oli valmis, sisäänkäynnit suljettiin, piilotettiin ja viimeiset rakentajat tapettiin, jotta haudan sijainti pysyisi salaisuutena.

Todennäköisesti kuitenkin on, että paikallisen kylän asukkaat ovat kautta aikain tienneet maahan kaivetusta armeijasta ja haudasta. Koska kaikki vainajien maailmaan liittyvä merkitsee kuitenkin Kiinassa huonoa onnea, he ovat pysyneet asiasta hiljaa parintuhannen vuoden ajan. Haudan ympäristössä on merkkejä haudanryöstöstä, mutta pääosin sotilaat ovat saaneet olla rauhassa maan uumenissa.

Keisari Qin Shi Huangdin varsinainen hauta sijaitsee parin kilometrin päässä terrakotta-armeijasta, melkein pyramidinmuotoisen kukkulan uumenissa.  Hautaa ei ole vielä avattu, eikä avatakaan, ennen kuin on varmuus tekniikasta, millä aarteet saadaan säilymään. Vanha huhu kertoo, että maa kätkisi kokonaisen kaupungin, jossa olisi mm. elohopeasta tehtyjä jokia. Lisäksi haudasta uskotaan löytyvän koko universumi pienoiskoossa aurinkoa, kuuta ja timanteista tehtyjä tähtikuvioita myöten.

Terrakotta-armeija | Vierailu tunnelmia

Alueella oli vieraillessani melkoinen tungos, vaikka kyseessä ei ollutkaan mikään sesonkiaika. Eniten jonotusta oli turvatarkastukseen, jonka läpäisy oli sinällään ihan helppoa, mutta jonka kiinalaiset seurueet saivat muuttumaan varsin sekavaksi tapahtumaksi.

Kiinalaisille jonottaminen on vaikea laji ja tädit halusivat mennä kaikki yhdessä turvatarkastuksen läpi. Ajatus siitä, että vain yksi olisi ollut läpivalaisussa kerrallaan, ei mennyt jakeluun mitenkään. Oli aika omituista katsottavaa, kun vartijat repivät rouvia kovakouraisesti takaisin ja huusivat komentoja.

Lippuluukulta museoalueen pääportille kävelee noin vartin.  Muu ryhmä eteni kävellen matkamuistokojujen välissä, mutta minä päätin säästää jalkojani ja hyppäsin shuttlen kyytiin, jonka kyyti maksoi noin 0,70 euroa.

Itse halleissa vallitsi hyvin ”kiinalainen” tunnelma. Tsiljoona ihmistä tungeksi, kikatteli, otti selfieitä ja kurkotteli kaivantoihin. Siellä täällä oli ”ei virallisia oppaita” etsimässä saalista, sekä matkamuistojen myyjiä, joiden tapana oli tunkea pieni savihahmo väkisin turistin käsiin ja väittää sitten ostohaluttoman asiakkaan rikkoneen sen.

Terrakotta-armeija | Kolme kaivantoa täynnä sotilaita

Itselläni ei ollut oikeastaan minkäänlaista käsitystä siitä, millaisesta alueesta olisi kyse. Tiesin, että vain pieni osa sotilaista on kaivettu esiin. Siksi suurin yllätys olikin, että suuria kaivantoja oli kaikkiaan kolme.

Pienin kaivanto sisältää 72 korkea-arvoista armeijan edustajaa ikuistettuna saveen. Vartijat ja upseerit odottavat  täällä edelleen komentajiensa käskyjä. Myös vaunuja on lähtövalmiina, jotta käskyt voidaan toimittaa nopeasti rintamalle.

Keskimmäisessä kaivannossa on 1000 sotilasta ja 400 hevosta. He ovat ratsu- ja jalkaväen sotilaita, sekä varsi- ja pitkäjousimiehiä, joilla on varustuksenaan raskaita ja kevyitä vaunuja (90 kappaletta).

Suurimmassa kaivannossa on 6000 sotilasta ja hevosta. Noin 1000 sotilasta 11 eri käytävässä on esillä. Loput ovat edelleen käytävien välissä haudattuina. Sotilaat pysyvät maan suojissa, kunnes olosuhteet, menetelmät ja taloudelliset resurssit mahdollistavat kaivausten jatkumisen.

Terrakotta-armeija | Yksilöllistä muotoilua

Terrakottasotilaat eivät ole samanlaisia, vaan kaikilla on omat kasvonpiirteensä ja ilmeensä. Sotureita on eri-ikäisiä ja heillä on erilaisia viiksiä ja hiustyylejä. Alunperin sotilaat olivat värikkäästi maalattuja.

Veistosten vaikutteet ja käsityötaito ovat uusimpien tutkimusten valossa tulleet Kiinan ulkopuolelta, mahdollisesti antiikin Kreikasta. Kreikkalaisia kulttuurivaikutteita ja kreikkalaista käsityötaitoa on voinut kulkeutua Kiinaan mm. Aleksanteri Suuren valloitusten vanavedessä. On täysin mahdollista, että paikalla on ollut kreikkalainen kuvanveistäjä kouluttamassa paikallisia.

Terrakotta-armeija | Museossa on erittäin hyvä näyttely

Kun on kiertänyt kolme hallia ja ihaillut tuhansia patsaita, rupeaa kyky vastaanottaa edelleen uutta, olemaan jo hieman rajattu. Paikalla on kuitenkin myös erittäin laadukas museo, jossa kannattaa jaksaa käydä. Museossa esitellään kaivauksen vaiheita eri vuosikymmeniltä, sekä tietenkin lisää patsaiden yksityiskohtia.

Tärkein nähtävyys ovat kaksi prossivaunua: johtovaunut ja keisarin umpivaunu. Ne ovat kooltaan puolet oikeiden vaunujen koosta. Vaunut löydettiin vuonna 1979. Yhdeksän vuoden restauroinnin jälkeen keisarin tuonpuoleisessa käyttöön tarkoitetut vaunut saatiin kuntoon. Kummassakin vaunussa on mm. yli 3 600 erillistä metalliosaa.

Matkamuistoja – Kiitos!

Kuten kaikkialla Kiinassa, olennainen osa nähtävyyksien katsomista on itsensä ikuistaminen niihin. Hillitsin himoni päästä poseeraamaan armeijan eturiviin, tai ikuistamasta itseäni johonkin kristallihologrammihässäkkään. Alueelta poistuminen tapahtuu läpi matkamuistokauppiaiden reunustaman kadun. Tämä varmistaa tehokkaasti, että jokainen turisti ostaa ainakin sen yhden avaimenperän, magneetin tai pienen sotilaspatsaan.