Masca
Mascan kylään pääsee pitkin serpenttiinitietä Santiago del Teidestä. Masca sijaitsee Teneriffan ikivanhan tulivuoriston Teno Massifin kätkössä, kaukana saaren turismikeskuksista. Noin 600 metriä meren pinnan yläpuolella sijaitseva Masca kuuluu Tenon kansallispuistoon ja asukkaita kylässä on vain vajaa 100.
Masca ei suinkaan sijaitse alhaalla meren rannassa, kuten ensin ylhäältä saa käsityksen, vaan rinteen puolivälissä. Tie alas on juuri sellainen kapea ja kiemurainen serpenttiini, missä mutkissa pelkää joko auton syöksyvän alas rinnettä tai sitten juuttuvan kyljistään kiinni vastaantulijan kanssa. Ensimmäiset turistit vietiin kylään vuoren yli aasin selässä. Nykyinen tie on rakennettu 1991.
Paikallinen vitsi kertoo: Mascan pappi ja sinne ihmisiä kuljettaneen bussin kuljettaja Pedro sattuivat kuolemaan samana päivänä. Taivaan portilla Pyhä Pietari laski sisälle ensiksi kuljettajan. Tästä pappi närkästyi, olihan hän sentään pappi ja halusi tietää syyn Pietarin ratkaisuun. Pietari sanoi: Ihmiset kyllä kuuntelivat kirkossa kun puhuit, mutta en nähnyt monenkaan rukoilevan. Kun Pedro kuljetti ihmisiä bussillaan pitkin Mascaan vievää tietä, lähes kaikki rukoilivat!
Autot jätetään parkkipaikalle ja kylään kävellään jokunen sata metriä. Itse kylän talot on ripoteltu pitkin rinnettä ja rotkon reunaa. Näkymä tuo mieleen mini-Macchu Picchun.
Mene aikaisin, sillä parkkipaikkoja on todella vähän kohteen suosion huomioon ottaen. Jos syödä haluaa, niin Restaurante Fuenten, Menu del Dia ei ollut lainkaan huono. Ja maisema on kohdallaan.
Yö banaaniplantaasilla
Mascan jälkeen lähdimme etsimään hotellia, joka oli Los Silosissa aivan saaren luoteisosassa. Katselimme kartasta, että ajaa kannattaa Garachikon kautta, mutta hukkasimme oikean reitin ja päädyimme kurvailemaan vuoren rinnettä alas jälleen serpenttiinitietä pitkin. Meren rantaan saapuessamme löysimme sen suuremman tien, mitä kautta paikkaan olisi kannattanut ajaa koko matka.
Majapaikka oli keskellä banaaniplantaasia. Kanarian saarilla viljelty banaani on oma, normaalia pienikokoisempi lajike. Platano on lyhyt ja pullea ja sen hedelmäliha on tummemman keltaista. Yhdellä viljelmällä saattaa olla useita satoja tuhansia banaaniruohoja.
Mikäli ymmärsin oikein, banaanipuu elää kaksitoista kuukautta ja tuottaa vain yhden tertun. Omituinen juttu. Jotenkin olin ajatellut ja myös omasta mielestäni nähnyt, että puussa on monia terttuja. Kun banaaniterttu on kypsä poimittavaksi, kasvi on tehnyt tehtävänsä ja se kiskotaan juuriltaan uuden taimen tieltä. Tämäkin vähän oudoksutti. Siis tämän lajin kohdalla, vai aina? Ja miksi osa baanitertuista oli huputettu muovilla? Ei selvinnyt tämä… Banaanin elämä vaikuttaa ainakin hyvin monimutkaiselta.
Hotel Rural Casa Amarilla
Hotel Rural Casa Amarilla 75 eur./yö, sis. aamiaisen, ei ollut ihan helppo löytää, vaan neuvoa piti hakea muutamalta huotoasemalta. Paikan löydyttyä piti vielä soitella joku avaamaan porttia. Paikka oli kyllä veikeä. Banaaniplantaasin keskellä oleva päärakennus vanhahtavine sisustuksineen. Portin avannut Carlos esitteli paikat nopeasti espanjaksi ja poistui jättäen meidät kaksin keittelemään kahvia ja asettumaan taloksi.
Wi-Fi ei toiminutkaan huoneessa, joten mukavinta oli illasta siirtyä tietokoneen kanssa verannalle istumaan. Meillä on Tepon kanssa tullut tavaksi nauttia päivän päätteeksi pullo Cavaa ja kaupasta oli löytynyt isoja hyviä oliiveja.
Jossain vaiheessa tajusimme, että olimme ainoat ihmiset paikassa. Meillä oli käytössä koko päärakennus, sekä hotellisiipi. Mikäs siinä oli leikkiä plantaasinomistajaa banaanipuidenlehtien kahistessa ympärillä ja satunnaisen sammakon kurnuttaessa kosteikossa.
Illasta ei kuumaa vettä tullut ja aamustakin sitä riitti vain Tepon suihkuun. Huoneen ikkunalaudoilla oli epämääräisiä ötököitä ja lämmitys piti järjestää itse (Teppo kävi siirtämässä irtopatterin huoneeseemme aulasta). Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta paikka oli todella ihana. Suosittelen, jos koskaan tuolla liikutte.
Matka on tehty tammikuussa 2014.
16 comments
[…] Teneriffan Los Christianosin satamasta pääsee helposti La Gomeran San Sebastianiin. Ei hankalaa, ei myöskään kallista. Auto + 2 henkeä meno-paluu maksoi vuonna 2014 noin 120 euroa. […]
[…] Teneriffa, Mascan mutkat ja yö banaaniplantaasilla […]
Kuulostaa kamalalta tieltä! Inhoan kaikkia serpenttiiniteitä. Mutta mahtavia maisemia, kyllä tuolla kelpaisi cavapulloa tyhjennellä. Ja hotelli on ihanan persoonallinen ja symppis, itsekin paljon mieluummin yövyn tuollaisissa kuin sieluttomissa ketjuhotelleissa.
Eikö olekin Masca hieno paikka. mekin vierailimme siellä muutama vuosi sitten. http://matkallalahelletaikauas.blogspot.fi/2015/11/ihmeellisia-paikkoja-joita-olen-saanut_21.html
Mä niin muistan tuon tien, kyllä jännitti sitä pitkin kurvailleissa. Onneksi mies hoiti ajamisen, niin mä sain keskittyä jännäämiseen. Upeita maisemia ja ilmeisen unohtamaton kokemus.
Minä kysyin, että haluaisiko mies minun ajavan. Ritarillisesti hän totesi hoitavansa tämän pätkän 😉
Maisema oli kyllä kohdallaan. En ole aiemmin nähnyt niin metkaan paikkaan perustettua kylää.
Samoja teitä kanssasi Usassa, Sveitsissä, pohjois Italiassa ja Amalfin rannikolla kurvailleena odotinkin mielenkiinnolla, mitä kommenttia tulee Mascan serpentiinistä, jos sinne eksytte. Eipä ole omalle kohdalle yhtä kuumottavaa tienpätkää sittemmin osunut, vaikka omasta Mascan vierailusta onkin pian 15 vuotta.
Oli kyllä aika kamala pätkä :/
Tultiin juuri La Gomeralta takaisin ja sielläkin oli varsin mielenkiintoisia tieosuuksia. La Gomeralla kiemuraisen ja kapean tien lisäksi ongelmana oli se, että maata ja kiviä oli paikoin tullut alas rinteiltä tielle ihan reippaasti. Koskaan ei tiennyt mitä mutkan takana odotti.
Amalfin rannikosta tulee muuten mun kirjoittama juttu uuteen Kotibologit-lehteen helmikuussa. Voi kun kaipaan sinne takaisin. Nyt saisi vaan olla vähän enemmän aurinkoa.
Tiedätkö miten nerokas idea tuo pullo cavaa iltaisin terassilla on? Pitää pistää ehdottomasti käytäntöön pian (heti kun keksin terassin jostain itselleni).
Aivan ihana majapaikka tuo on kerrassaan, tosiaan ne perus Radissonit ja Novotelit kalpenevat pienten ja persoonallisten paikkojen rinnalla. 🙂 Niillekin on tietysti paikkansa ja aikansa, mutta jos valita saa niin pienet ja kotoisat ovat ehdottomasti valintani.
Pullo kylmää Cavaa pelastaa ihan mitä vaan ja missä vaan 🙂
Nyt ollaan jossain helkutin resortissa, missä on varmaan 600 huoneistoa ja golf-kenttä naapurissa. Mies varasi tämän, kun halvalla sai. Vähän hänellä hymy hyytyi kun heti parkkipaikalla tuli joku pyytelemään pysäköintilupaa ja huoneistoon piti kävellä varmaan 400 metriä. Kaikki asunnot samanlaisia ja täynnä saksalaisia ja brittejä. Mutta pullo kylmää Cavaa odottaa iltaa, joten kyllä tämä tästä
Onneksi La Gomeralla oli meillä just kans tuollaiset pienet hotellit.
Minä kanssa tykkään enemmän tuollaisista sielukkaista hotelleista kuin niistä Best Western Intercontinental Holiday Express Radissoneista, jotka on vedetty samoista arkkitehdin piirustuksista ja joissa aamupala on brändättyä, että aina on esillä samat jutut.
Olisin kutsunut tuota banaanihommaa banaanipuskaksi, mutta minähän en niistä tiedä mitään.
Olkoon siis banaanipuska 🙂
Välillä noissa erikoisemmissa majapaikoissa tulee vastaan ylläreitä, mutta ne oikeastaan kuuluu asiaan. Eihän mikään matka kuitenkaan suju täsmälleen kuten on suunniteltu.
Mascan vaellus rotkon pohjalla alas autiorannalle oli hieno kokemus! Taitaa olla jopa saaren suosituimpia patikointireittejä ja ihmisiä oli jonkun verran vaeltelemassa muutama vuosi takaperin. Saari tarjoilee upeata luontoa ja useilla patikkapoluilla saa kävellä törmäämättä yhteenkään ihmiseen koko päivän aikana. Rannat ovat ihan tukossa, mutta vuoristossa on hiljaista…sopii mulle! 😀
Näin niitä patikoijia Mascan ravintolassa. Näytti siltä, että reitti sopii monen kuntoiselle.
Tultiin just La Gomeralta takaksin Teneriffan puolelle ja siellä oli myös upeita patikka maastoja. Ainut vika oli, että satoi, joten ei nyt viitsitty tehdä mitään pitkiä kävelyitä.
Ihanaa lukea Teneriffa-juttuja, olen ihan hurahtanut siihen saareen! 🙂
Tämä on oikeasti ollut todella positiivinen ylläri minulle. Ihan älyttömästi kaikkea mielenkiintoista. Millä saisi ihmiset siellä hiekkarannallakin tajuamaan, mitä kaikkea upeaa saarella on tarjottavana ?