Sevilla 🍊 Espanjan kaunein ja mahtavin kaupunki

8,7K

Sevilla on koko Espanjan komein, mahtavin ja ehdottomasti kaunein kaupunki

Espanjan Sevilla on kaupunki, jota on hyvin turha verrata mihinkään muuhun espanjalaiseen kaupunkiin. Espanjassa on monta erittäin hienoa sekä historialtaan mielenkiintoista kaupunkia, mutta Espanjassa ei ole toista Sevillaa. Helpoin on vain myöntyä sevillalaisten mielipiteeseen: Sevilla on koko Espanjan komein, mahtavin ja ehdottomasti kaunein kaupunki – eivät he siinä kovin väärässä ole.

Yrityksistäni huolimatta en löytänyt yhtään blogikirjoitusta tai artikkelia, jossa Sevilla ei olisi hurmannut kirjoittajaa. Tällainen täydellinen yksimielisyys siitä, että kaupungissa on jotakin erityistä kauneutta ja erikoisuutta on täysin epätavallista.

Maurit istuttivat eteläiseen Espanjaan uskontonsa lisäksi myös sitruspuut

Sevillan appelsiinipuut, ne kaikki 28 000 kappaletta, saivat minut hieman sekaisin. Vahvasti mieleen nousi tunne, että ”elämä on ihanaa ja kevät ikuinen”. Sevillan eniten kuvaamani kohde olikin aivan varmasti puu oransseine palloineen.

Juuri appelsiinipuiden värit ja tuoksut luovat Sevillaan aivan omanlaisensa tunnelman. Puiden huolellisesti hoidetut rivistöt tekevät tyylikkäistä aukioista ja kaduista vielä tyylikkäämpiä. Nyt helmikuussa maurien mukana Sevillaan ja koko Andalusiaan aikanaan kulkeutuneet sitruspuut olivat ihanan raskaana hedelmistään.

… ja arkkitehtuurin

Toinen Sevillaa kaunistava piirre on yhä edelleen vahvasti näkyvä maurien arkkitehtuuri. Koristelu oli aikanaan islamin lain tulkinnan mukaisesti ankaraa ja konservatiivista. Eläin- sekä ihmisaiheet olivat kiellettyjä. Ornamentit, geometriset muodot ja kalligrafiat laatoissa, puukaiverruksissa ja rappauksissa kuitenkin sallittiin. Rakentajat pystyivät näiden avulla luomaan hienoja ja yksityiskohtaisia koristuksia interiööreihin.

Sevillalaiset ovat edelleen hulluina laatoittamiseen ja geometrisiin muotoihin. Lattioiden ja parvekkeiden lisäksi värikkäitä keramiikkalaattoja näkee talojen ulkoseinissä ja kalusteissa. Umpikatolilaisessa kaupungissa on myös paljon islamilaisen arkkitehtuurin suosimaa muotokieltä, kuten suippokaaria ja minareettitorneja muistuttavia kattorakenteita.

Miten Sevillasta tuli niin suuri ja mahtava?

Sevillan komeimmat palatsit, taideaarteet ja katedraali kultaisine alttaritauluineen ovat peruja ajalta, jota kutsutaan Espanjan ”kultaiseksi vuosisadaksi” (1500-luvun alun ja 1600-luvun loppupuolen välinen noin 150 vuoden ajanjakso). Sevillassa kultainen vuosisata tarkoitti aivan konkreettisesti kultaa, joka virtasi kaupunkiin jokea pitkin.

Kuningatar Isabella I sijoitti Sevillaan vuonna 1503 kauppakamarin, jolla oli yksinoikeus kauppaan siirtomaista. Uuteen maailmaan Sevillasta lähteneet purjealukset palasivat takaisin kaupunkiin ruumat täynnä kulta- ja hopeaharkkoja, jotka olivat peräisin Bolivian, Meksikon ja Perun kaivoksista.

Kauppakamarin ansiosta Sevilla nousi muutamassa vuosikymmenessä Euroopan suurimpien ja vauraimpien kaupunkien joukkoon. Sevillalaisille oli heti selvää, että Sevillassa ei tehdä mitään, jolla jäädään kakkoseksi. Kun mm. vuonna 1402 Sevillan tuomiokirkkoa alettiin rakentaa, oli tarkoitus selvä. Kirkosta määrättiin tehtävän niin upea, että: “jälkipolvet ymmärtäisivät meidän olleen hulluja“.

Olen kirjoittanut ihan oman jutun Sevillan katedraalista ja Real Acazar -palatsista

Sevillan huiput | Sevillan katedraali ja Real Alcázar

Sevillassa on juutalaiskortteli, mutta missä ovat juutalaiset?

Yksi parhaimpia alueita viettää iltaa on Santa Cruzin -alue, jota kutsutaan myös juutalaiskaupunginosaksi. Paikalla oli aikoinaan juutalaisten pääkeskittymä kaupungissa, jossa maurit, kristittyjen ja juutalaisten kanssa asuivat sovussa vuosisatoja. Viimeiseen 500 vuoteen juutalaiskortteleissa ei kuitenkaan ole ollut enää juutalaisyhteisöä, eikä juutalaisuus enää näy Santa Cruzin -kaduilla mitenkään. Toisin kuin esim. Puolasta ja Baltiasta, Espanjasta juutalaiset katosivat ihan kotimaisen Adolfin, vai pitäisikö sanoa Adelinen, toimesta.

Sevillan juutalaiskorttelien tyhjentämisestä vastasi Kastillian katolilainen kuningatar Isabella I, joka vei päätökseen reconquistan, eli Pyreneiden niemimaan takaisinvaltauksen muslimeilta. Kuningatar Isabella I ja hänen miehensä Aragonian kuningas Ferdinad halusivat valtakunnan, jonka ”veri olisi puhdasta”, ja muslimien ohessa myös juutalaiset muodostivat ongelman.

Kun Isabella nousi valtaistuimelle, Sevillan alueen paikalliset hallitsijat eivät halunneet tunnustaa kuningattaren valtaa ja huhujen mukaan juutalaiset tukivat heitä. Kuningatar kääntyi dominikaanisen munkkiveljeskunnan puoleen, joka oli saanut tehtäväkseen johtaa paavin asettamaa uskonnollista tuomioistuinta, inkvisitiota. Isabella ei kuitenkaan tyytynyt tähän, vaan pyysi paavi Sixtus IV:tä itselleen täyttä valtaa Espanjan inkvisition suhteen. Käytännössä Espanjan inkvisitio ei siis enää ollut vastuussa tekemisistään paaville, vaan ainoastaan kuningasparille.

Espanjan hallitsijat Isabella ja Ferdinad allekirjoittivat armon vuonna 1492 määräyksen, joka käski juutalaiset kääntymään kristinuskoon neljän kuukauden kuluessa tai lähtemään maasta. Muodollisesti Espanjasta tuli ”juutalaisista vapaa” maa. 

Kuningattaren toiminnan taustalla oli uskonnollinen fanaattisuus, mutta myös häntä tukevien aatelisten ja porvareiden vaatimukset, sekä puhtaasti taloudelliset vaikuttimet. Porvaristo koki juutalaisten kauppiaiden, lääkärien ja pankkiirien olevan este taloudelliselle kasvulle. Aatelisto taas ei halunnut juutalaisten nousevan yhteiskunnan ylempään luokkaan.

”Veren puhtauden” periaatteen mukaan mm. julkisista viroista erotettiin kaikki ne, joilla oli kolmessa sukupolvessa yksikin juutalainen esivanhempi. Inkvisition kautta kuningaspari taas pääsi käsiksi varakkaiden juutalaisten omaisuuteen, sillä kun inkvisitio tuomitsi ihmisiä, se samalla takavarikoi tuomittujen omaisuuden ja jakoi sen kirkon ja kruunun kesken.

Inkvisitio vainosi näennäiskääntyjiä (tyypillistä oli siis sanoa olevansa kristitty, mutta noudattaa juutalaisia tapoja, kuten sapattia) niin julmasti, että jopa paavi kritisoi hataria todisteita, kidutusta, sekä inkvisiittoreiden ahneutta.

Sevillassa inkvisitio antoi siviilioikeuden teloitettavaksi 12 ensimmäisenä toimintavuotenaan yli 700 juutalaiskristittyä. Inkvisitiolla ei itsellään ollut oikeutta teloittaa ketään, mutta teloitustavan he saivat määrätä. Teloitukset tapahtuivat polttamalla, sillä inkvisitio oli löytänyt Johanneksen evankeliumista kohdan, jossa Jeesus sanoo: ”Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niin kuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.”

Kaikkiaan noin 200 000 juutalaista pakeni maasta Espanjan kuningasparin käskyn jälkeen. Espanjan inkvisitio tappoi toimintavuosinaan (330 vuotta) noin 30 000 ihmistä, joista suurin osa oli juutalaiskäännyn­näisiä. Luvut vaihtelevat kuitenkin lähteiden mukaan suuresti. Juutalaisia on Espanjassa nykyisin noin 50 000.

Plaza de España rakennettiin messuja varten

Plaza de España on 50 000 neliömetrin kokoinen aukio, joka rakennettiin vuonna 1929 latinalaisamerikkalaisia messuja varten. Se sijaitsee vanhankaupungin ulkopuolella, mutta on ihan mukava kohde käydä katsomassa kävelylenkillä. Aukiolle on saatu mahtumaan hengästyttävä määrä erilaisia elementtejä ja muotoja.

Plaza de Españan tehtävänä on esitellä Sevillan ja Espanjan mahtavuutta. On pakko todeta, että ilman Googletusta olisi tämä muotokieli jäänyt kyllä avautumatta. Aukion puolikuun muoto edustaa Espanjaa ja sen aikaisempia siirtomaita. Aukiolta lähtevä tie taas kuvaa polkua Amerikkaan. Kanaalin yli kulkevat neljä siltaa ovat portteja Espanjan ikivanhoihin kuningaskuntiin (Kastilia, Leon, Aragon ja Navarra).

Helpommin hahmotettavissa ja tajuttavissa on penkkirivistö, jossa on jokaiselle Espanjan maakunnalle (48 kpl) omistettu oma syvennys karttoineen ja vaakunoineen.

Metropol Parasol | Tehty suomalaisesta puusta

Huhtikuussa 2011, kuuden vuoden rakennustöiden jälkeen, avattiin Plaza de la Encarnacion -aukiolle maailman suurin puinen rakennelma, Metropol Parasol. Kuudesta ”päivänvarjosta” koostuva Metropol Parasol on maailman suurimpia puurakennuksia: sillä on korkeutta 28 metriä ja pinta-alaa yli 11 000 neliömetriä.

Rakennuksen pohjakerroksessa on arkeologinen museo. Katutasossa on kauppahalli, ja sen yläpuolista tilaa voi käyttää tapahtumatorina. Kattotasanteella, puurakenteisen päivänvarjon alla on 300 neliömetrin ravintola ja kävelysilta. Suomalaisittain mielenkiintoiseksi rakennelman tekee se, että se on tehty suomalaisesta puusta.

Paikasta hyvä esittely ja enemmän kuvia Syö, matkusta, rakasta -blogi 2017: Kaunis, kauniimpi, Sevilla.

Sevilla | Härkätaisteluareena Plaza de Toros de la Maestranza

Härkätaistelut ovat iso osa espanjalaista perinnettä ja matadorit arvostettuja kansallissankareita. Härkätaisteluista voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakin härkätaistelumuseot ovat usein erittäin mielenkiintoisia ja areenat hienoja. Vierailu yhdessä maailman vanhimmista härkätaisteluareenoista, Plaza de Toros de la Maestranzassa, on ihan suositeltava.

Jos härkien trofeet tai hätkätaistelukuvat aiheuttavat ongelmia, niitä on tiedossa Sevillassa. Komea sarvipää kun on monen ravintolan vakiosisustusta.

Sevilla | Katuelämä on yhtä kuin sosiaalinen elämä

Syöminen, juominen ja ystävien tapaaminen on aihe, jota ei Espanjassa voi ottaa liian kevyesti. Sosiaalinen elämä on kaduilla – ja se on hyvin eläväistä ja intohimoisen oloista.

Tapaksia tilatessa kannattaa rohkeasti katsoa mitä muut syövät ja arvioida maistuisiko sama itselle. Joissakin ravintoloissa ruuat tilataan listalta ja tarjoillaan pöytään, joissakin taas osoitellaan vitriinistä raaka-aineita mistä ruoka tehdään. Tämä tilausmalli on hieman haasteellisin, sillä esim. kalan tai simpukoiden valitsemisen jälkeen pitäisi vielä päästä henkilökunnan kanssa yhteisymmärrykseen määrästä ja valmistustavasta, samalla kun seuraava asiakas jo kurkottelee ohitsesi tiskille.

Yhtenäistä paikoille on, että tarjoilijoiden kielitaito on vaihteleva (lue sitä ei ole) ja heillä on tolkuton kiire, joten joskus tilauksen eteen joutuu jopa hieman taistelemaan.

Sevillaan ei onneksi ole pesiytynyt näkyvää turistien huijauskulttuuria, joten pienen oluen tai lasin viiniä uskaltaa tilata kaikkialla ilman hinnantarkistusta.

Sevilla | Majoitus kannattaa ottaa vanhastakaupungista

Hinta-laatusuhteeltaan hyvää majoitusta 700 000 asukkaan Sevillasta löytyy paljon. Kannattaa heti huomioida, että Sevillan vanhakaupunki on poikkeuksellisen laaja. Nukkua voi toki vanhankaupungin ulkopuolellakin, mutta jos tarkoitus on kierrellä nähtävyyksiä ja ostoskatuja, niin näppärintä silloin on myös yöpyä tällä alueella. Käyttämämme hotellit on merkitty karttaan keltaisella pallukalla.

Autolla saapujan kannattaa selvittää parkkipaikkaa etukäteen ja varautua pujottelemaan spagettimaisilla kujilla. Omaa suoritustani eivät suinkaan helpottaneet paikalliset höyrypäät, jotka ajoivat kuin hullut käsittämättömän kapeissa ränneissä ja olivat varsin huolettomia autojensa puskureiden suhteen. Kyllä se mahtuu kääntymään, kun vähän viistää talon seinää…

Vuonna 2015 majoituimme huoneistossa, joka on edelleen mm. Booking.comin valikoimissa. Apartamentos Turísticos Torre de la Platan sijaitsi 300 metrin päässä Sevillan katedraalista ja 200 metriä jokirannasta. Sijainti oli erinomainen! Kaksi yöltä 150 eur.

Parkkipaikka löytyi tumman ”järjestelijän” kautta kadulta. Viikonloppuna sinisellä merkityt paikat ovat periaatteessa maksuttomia, mutta käytännössä niin ei ole. Meillä ei ollut mitään käsitystä siitä, mikä olisi sopiva raha jotta paikka irtoaisi ja autoa ”suojeltaisiin”. 1,50 € ja vuolaat kiitokset näyttivät riittävän viikonlopusta.

Vuonna 2019 valinta oli melko uusi hotelli nimeltään Hotel Rey Alfonso X. Huone kannattaa varata heidän omilta sivuiltaan, jolloin parkkipaikan saa kaupan päälle ja henkilökunta hoitaa auton halliin. Hieman edelleen mutisen henkilökunnan asenteesta naisautoilijaa kohtaan. Ovimies näki minun astuvan kuskin paikalta, mutta puhui täysin Tepolle: Voinko pysäköidä autonne, herra? Haluatteko avaimet takaisin itsellenne, herra? Nainenhan ei siis voi tehdä autoa koskevia päätöksiä ..?

Otimme halvimman mahdollisen huoneen, joka oli tilava ja erittäin siisti, mutta siinä oli miinuksena vain yksi kapea ikkuna sisäpihalle. Hotelli sijaitsi aivan Santa Cruzin -kaupunginosan vieressä, 500 metrin päässä Sevillan katedraalista. Kaksi yötä 180 eur.

Linkit ovat linkkejä hotellien sivuille ja en hyödy niiden klikkaamisesta mitenkään (kuten en muidenkaan sivulla olevien linkkien klikkailuista). Olen laittanut ne sivulle vain auttaakseni mahdollista hotellinetsijää. Tylsää korostaa tällaista asiaa, mutta tuntuu, että nykyisin syytetään piilotetuista affiliate-linkeistä joka käänteessä.

Kuten jo alussa mainitsin, Sevilla on hurmannut monet bloggaajat. Tässä muutama hyvä kirjoitus kaupungista.

Eevagamunda-blogi 2018: Andalusian rakastetuimman kaupungin parhaat palat – 7 syytä suunnata Sevillaan.

Jetlaggies-blogi 2018: Sanattoman kaunista – 5 syytä rakastua Sevillaan