Safari Etelä-Afrikassa – Kokemus, FAQS ja fiilikset

by Anna

Safari Etelä-Afrikassa – Hluhluwe Imfolozi Park

Safari Etelä-Afrikassa. Sain yksityiskohtaiset ohjeet kokeneilta kavereiltani ennen Etelä-Afrikan safarille lähtöä. Muista pakata: makuupussi, pipo, hyvät hermot, huumoria, jeesusteippi ja otsalamppu. Lisäksi peloteltiin, että matkatavarat eivät saavu koskaan perille ja jos tulevat, niin kaikki vaatteet tuhoutuvat punaisesta pölystä. Mietin mielessäni, mihin ihmeeseen olen menossa? Minun mielikuvissani safari kun sisälsi shampanjaa, hovimestarin ja luksuslodgen. Millainen kokemus safari Etelä-Afrikassa sitten oli?

Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park

Hluhluwe Imfolozi Park

Safari Etelä-Afrikassa alkoi lennolla Johannesburgista Richards Bayhin, josta jatkoimme vielä 80 kilometriä, eli noin 1,5 tuntia pikkubussilla läpi entisen Zulumaan, nykyisen KwaZulu-Natalin provinssin.

Hluhluwe Imfolozi Park on yksi Afrikan vanhoista luonnonsuojelualueista. Liki kaikki nykyiset luonnonsuojelualueet (myös Kruger) ovat entisiä riistansuojelualuita vuodelta 1895. Näiden alueiden tarkoitus oli saada aikoinaan täysin kontrolloimaton villieläinten metsästys valvonnan alle.

Pinta-alaltaan puisto on 960 km², eli 96 000 hehtaaria. Alue on suurempi kuin Suomen pääkaupunkiseudun kunnat yhteensä (770 km²) tai Singapore (721 km²). Maastoa löytyy kuivasta puusavannista korkeisiin kukkuloihin. Tarkka sijainti näkyy alla olevista kartoista.

Safari Etelä-Afrikassa | Umfolozi Big Five Game Reserve

Umfolozi Big Five Game Reserve on osa Hluhluwe Imfolozi Park luonnonsuojelualuetta, jossa yksityiset toimivat, kuten hotellit ja safarijärjestävät, voivat toimia. Aikaisemmin alue toimi Zulukuningas Shakan henkilökohtaisena metsästysmaana.

Safari Etelä-Afrikassa on mahdollista myös omalla autolla ja etenkin Etelä-Afrikan tunnetuimmassa luonnonpuistossa, Krugerissa, omatoimisafarit ovat erittäin suosittuja. En nähnyt Umfolozi Big Five Game Reserven alueella kuin muutaman tavallisella henkilöautolla liikkuvan seurueen ja oletan heidän olleen päiväreissulla. Yöpyminen on kuitenkin mahdollista myös ja majoitusvaihtoehtoja löytyy vaatimattomista mökeistä luksus majoituksiin. Puiston pääsymaksu on 240 randia, eli 14 euroa aikuiselta/päivä. Tarkemmat ohjeet, maksut ja aukioloajat löytyvät täältä.

Untitled
Untitled

Safari Etelä-Afrikassa | Mantis Biyela Lodge oli huikea kokemus

Olin katsellut kuvia majoituksestani etukäteen, mutta vasta paikan päällä kohteen upeus avautui. Mantis kokoelmaan kuuluva Umfolozi Biyela Lodge koostuu 12 luksusvillasta, joista kaikista avautuu näköala alas joelle. Kuin tilauksesta joella marssi ”viisi pientä elefanttia …” Villojen sisustus oli tyylikäs, sellainen hieman minimalistinen. Katto oli osin perinteisesti oljesta tehty ja huoneessa oli mukavasti myös Zulumaan vaikutuksia. Paikka olisi kelvannut heittämällä sisustuslehden kanteen.

Huoneeni ei ollut tilava, se oli valtava. Jättimäisen sängyn lisäksi käytettävissä oli oleskelualue, vaatehuone, suuri kylpytila, oma uima-allas ja laaja terassi. Lasiovet sai avattua ja maksimoitua näin näkymän ulos. Ja ne pienen yksityiskohdat: kun palasin illan Game Driveltä huoneeseeni, oli kylpyvesi laskettu valmiiksi odottamaan.

Vaikka mahdollisuus siihen, että leijona pomppaa pusikosta ja syö rikkaan turistin on pieni, ei pimeällä saanut kulkea mihinkään yksin. Liikkuminen tapahtui aika henkilökunnan kanssa.

Kahden hengen huoneen hinta täysihoidolla ja muilla palveluilla noin 1000 euroa.

Mantis Biyela Lodge
Mantis Biyela Lodge
Mantis Biyela Lodge

Aamiaiset, iltapäivän pikku purtavat ja illalliset olivat mainioita ja meitä hemmoteltiin myös upeilla viineillä. Pistelin poskeeni hyvällä ruokahalulla niin gudua, kuin Etelä-Afrikan kansalliseläintä springbokia (kummatkaan eläimet eivät ole mitenkään uhanalaisia). Pienet kurpitsamunkit ja makea Roobois-tee olivat pettämätön makuyhdistelmä. Ehkäpä mieleenjäävin ruokailu oli silti yksinkertainen aamiainen auringon nousua katsellen keskellä luontoa.

Safari Etelä-Afrikassa | FAQS sää, tipit, pukeutuminen, malaria, ym.

Sää

Kun Suomessa on talvi, Etelä-Afrikassa on kesä. Päivällä on kuuma, lämpötila 30 asteen kieppeillä ja ajoittain sataa. Ukkosmyrskyt ovat tavallisia.

Pukeutuminen

Kannoin ihan turhaan huolta pukeutumisesta. Mitään erityisiä safariasuja hattuineen ei todellakaan tarvittu, vaan ihan t-paidalla ja shortseilla mentiin. Monissa safariohjeissa puhutaan kirkkaiden värien sopimattomuudesta vaatteisiin, mutta rangerimme mielestä tällä ei ollut mitään merkitystä. Maanläheisissä väreissä toki hiekka ja pöly näkyvät huonommin ja voihan se olla kiva uusia garderopinsa tällä syyllä. Aurinkorasvaa kului paljon ja iltaisin hyttysmyrkky oli ehdoton parfyymi. Ennen auringonnousua tai pimeällä ohut villatakki lämmitti riittävästi. Yöilma oli kostean lämmin, ei kylmä.

Malariariski

Alueen malariariski on matala, joten estolääkitystä ei tarvita. Gin & Tonic  illasta on silti suositeltava.

Tippaus

Ajoja oli sekä aikaisin aamulla, että illan hämärtyessä. Tämän tason majoituksissa auto lähtee käytännössä liikkeelle juuri silloin, kun se vierailijalle sopii. Rangereiden kuukausipalkka on noin 400 euroa, joten tippaaminen loman loputtua on tärkeää. Sopiva määrä alkaa noin 10 eurosta/päivä/vierailija. Itse tippasin 20 euroa päivä. Netistä löytyy paljon tietoa tipeistä. Ylärajaa ei ole, mutta jokainen valitsee tietenkin itse, miten paljon haluaa maksaa.

Noudata ohjeita

Älä kuvittele tietäväsi asioita etukäteen, vaan kuuntele mitä sanotaan. Jos joku asia on kiellettyä – se on kiellettyä. Kiellettyjä asioita on erilaisia eri paikoissa, mutta ne kyllä kerrotaan selvästi. Olisi hyvä myös ymmärtää, miksi joku asia on kiellettyä. Esim. harvinaisista eläimistä ei saa ladata nettiin paikannustiedoin olevia kuvia verkkoon. Miksi? – No koska salametsästys.

Pääsäännöt ovat: laita aurinkorasvaa ja juo riittävästi, istu paikoillasi (älä nouse seisomaan autossa), älä huuda, metelöi tai kilju, älä heiluta käsiäsi, älä poistu autosta ilman lupaa ja noudata aina ja kaikkialla rangerin ohjeita.

Ovatko eläimet aitojen sisällä?

Paljon on kysytty ovatko eläimet aitojen sisällä. Tämä ei ole mikään eläintarha, sillä pinta-alaltaan koko luonnonsuojelualue on liian suuri maa-ala aidattavaksi, mutta kyllä alueella aitoja on.

Alueen vieressä kulkee rautatie ja radan ja puiston väliin on asennettu jykevä sähköaita turvallisuuden vuoksi. Junarata ja norsu kun eivät ole hyvä yhdistelmä. Tosin tämäkään aita ei pystyisi pidättelemään norsulaumaa, mikäli eläimet juuri tuosta haluaisivat kulkea. Muuten aluetta on aidattu osin, lähinnä teiden ja asutusten ympäriltä, mutta käytännössä norsulaumat, kissaeläimet ja Afrikan villikoirat kulkevat miten haluavat. Suuret norsulaumat käydään jotenkin johdattelemassa takaisin puistoon, mikäli ne poistuvat sen alueelta. Suurimmalla osalla eläimistä ei ole mitään aikomustakaan vaeltaa yhtään mihinkään muualle.

Untitled
Untitled

Safari Etelä-Afrikassa | Game Drivet

Olin varannut pahaltahaiseville eläimille slotin aperitiivin ja illallisen välillä. Kirahvit ja kamelit voisivat tulla näyttäytymään eteeni auringonlaskussa, kun istuskelisin lodgen terassilla kylmä juoma kädessäni. Valitettavasti eläimet olivat kovin huonosti koulutettuja ja niitä piti lähteä itse etsimään.

Oikeasti Game Drivet olivat ihan parhautta. Hämmästyin siitä, miten lähelle eläimet tulivat. Ajoneuvo pysyi tarkasti ajourilla ja eläimet saivat lähestyä ja kävellä vierestä – jos halusivat. Sitä tuntee itsensä aika pieneksi, kun ohi tallustaa 5000 kg painava norsu tai 5 metriä korkea kirahvi.

Pelastakaa sarvikuonot

Hluhluwe Imfolozi Park on äärimmäisen harvinaisen pensassarvikuonon, eli mustasarvikuonon suojelualuetta. Tällä hetkellä pensassarvikuonoja arvioidaan olevan koko Afrikassa vain vähän yli 5 000 yksilöä. Sarvikuonojen salametsästys on todellinen ongelma myös tässä puistossa. Eläimiä seuraavat aina vartijat.

Tunsin suurta halua maastoutua auton lattialle, kun kohtasimme tämän eläimen. Ilkeänoloinen pensassarvikuono tuijotti minua pienillä tihrusilmillään pusikosta. Olkoonkin vaan harvinainen eläin, niin minusta se oli vaarallisuutensa lisäksi myös ruma ja kaiken lisäksi äänteli kuin pieni porsas. Tilannetta ei auttanut mitenkään rangerimme muistelut omasta vähän tiukemmasta kohtaamisesta sarvikuonon kanssa. Toivon yksilölle pitkää ikää ja paljon jälkeläisiä, mutta siitä ei nyt tullut suosikkieläintäni.

Pensassarvikuonojen lisäksi Hluhluwe Imfolozi Park alueella asuu myös isosarvikuonoja, eli valkoisia sarvikuonoja (etelänleveähuulisarvikuonoja). Sen yli vuosisadan jatkunut suojelu on onnistunut hyvin ja kanta on saatu elvytettyä hieman yli 20 000 yksilöön. Tämä laji oli paljon rauhallisemman oloinen ja sen touhuja seurailinkin ilman ylimääräistä pelkokerrointa.

Sanat musta ja valkoinen ovat peräisin väärinkäsityksestä. Englantilaiset sekoittivat afrikaansin sanan weit (leveä, joka viittaa eläimen kuonoon), sanaan white (valkoinen). Nimet eivät siis kuvaa eläinten värejä, vaan kummatkin lajit ovat enemmän tai vähemmän ruskeita.

Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park

Kiimainen urosnorsu voi olla varsinainen häirikkö

Vaikka yleisesti eläinten seuraaminen safarilla Etelä-Afrikassa oli leppoisaa hommaa, niin pientä sykkeen nousua aiheutti testosteronia tihkuva kiukkuinen uroselefantti. Kohtasimme tämän paikallisen liikenneruuhkan tiellä yöaikaan ja ajoimme eläimen perässä 40 minuuttia. Urosta ei luonnollisesti voinut ohittaa. Joka kerta kun valokiila tuli liian lähelle, ärsyyntynyt otus seisahtui, kääntyi ja levitti valtavat korvansa. Selkeä signaali – ei lähemmäksi!

Seuraavana aamuna näimme tämän häirikön kiusaamassa naaraista ja poikasista koostuvaa laumaa. Eläin pääsi hieman yllättämään kuljettajan ja tämä oli ainut kerta, kun rangerimme käski meitä istumaan aivan paikoillaan ja hiljaa. Uroksen korvat olivat jäykästi takana ja kärsä sisäänpäin kääntyneenä, eli uhka oli eleiden perusteella jollakin tasolla todellinen. Se tuijotti autoa tiiviisti pitkän tovin, mutta kääntyi sitten ja löntysteli kohti laumaa.

Meille kerrottiin, että auton peruuttaminen tai karkuun ajaminen ei ole koskaan norsun kohdalla vaihtoehto, vaan eläimen annetaan rauhassa havainnoida tilannetta ja toivottavasti huomata, ettei ajoneuvo ole sille uhka. Afrikannorsut ovat osallisena vuosittain yli 500 ihmisen kuolemaan. Tosin kyse on silloin salametsästystilanteista tai siitä, että ihminen ja norsu kilpailevat samoista maa-alueista. Paikallisia opetetaan täälläkin Hluhluwe Imfolozi Park :in ympäristössä turvaamaan satonsa viljelemällä kasveja jotka eivät houkuttele norsuja.

Täysikasvuisilla uroksilla on vuosittain kahdesta neljään kuukautta kestävä kiima, jolloin ne etsivät itselleen naarasta. Nyt naaraiden joukossa ei ollut yhtään uroksesta kiinnostuutta yksilöä ja matriarkka johdatti laumansa joelle juomaan, jättäen uroksen repimään kiukuspäissään puskia nurin.

Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Tämä ei ole se kiimainen suuri uros, vaan joku keskenkasvuinen nuorukainen
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park

Hluhluwe Imfolozi Park – Kirahveja, seeproja ja muita söpöliinejä

Kirahveja, seeproja, mangusteja ja kaikenlaisia söpöjä antilooppeja riitti joka aukealle. Jopa siinä määrin, että jokaista impalaa ei pysähdytty ihmettelemään. Kaikki kirahvit eivät olleet lempeäsilmäisiä rauhallisia jättiläisiä, vaan todistimme myös uroskirahvien tappelua, jossa ne löivät voimakkaasti päällään toistensa kaulaan. Olen luullut, että kirahvi ei ääntele, mutta kirahvin ääntely onkin ihmiskorvalle kuulumatonta matalaa alle 20 hertsin infraääntä.

Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park

Rangerimme näytti meille myös ilahduttavan paljon erilaisia hyönteisiä, lintuja ja paikallisia kasveja.

Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park

Hämmästyin huomatessani, että itse asiassa Etelä-Afrikan safarilla rumimmat otukset, eli pahkasiat ja puhvelit olivat kaikista hauskimpia kuvattavia.

Vaikka puhvelit tappavat joka vuosi kymmeniä ihmisiä Afrikassa, niin eivät nämä mutakylpyjä ottavat otukset kovin uhkaavilta tuntuneet. Eikä puhveleilla ole edes syytä olla kiukkuinen. Ne painavat noin 1,5 tonnia ja ihminen on oikeastaan puhvelin ainoa vihollinen. Jopa leijonat välttelevät niitä. Kun puhveliuros ei enää jaksa jahdata naisia ja tapella, se erakoituu ja hengailee satunnaisesti muiden ukkopuhveleiden kanssa. Ei välttämättä huono tapa viettää eläkepäiviä.

Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park

All You Can Eat -buffet leijonille

Luonnonvaraisten eläinten siirtäminen Etelä-Afrikan luonnonsuojelualueilla on tavallista ja sitä tehdään suojelualueen eläinlajien välisen tasapainon ylläpitämiseksi, mutta myös sukusiitosten ehkäiseminen. Aina siirrot eivät ole kovin onnistuneita. Taannoin Umfolozi Big Five Game Reserve alueelle toimitettiin suuri lauma seeproja. Harmi vaan, etteivät ko. seeprat olleet tottuneet kissapetoihin aiemmassa asuinpaikassaan. Alueen leijonilla oli hetken All You Can Eat -buffet katettuna.

Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park
Safari Etelä-Afrikassa Hluhluwe Imfolozi Park

Jos haluat lukea hieman erilaisesta safarista, vilkaise sisareni kokemuksia lukemattomilta omatoimisafareita ympäri Tansaniaa ym.

Kyseessä oli lehdistömatka Etelä-Afrikkaan helmikuussa 2020. Muut sarjan postaukset pääset lukemaan täältä.

Lisää kirjoituksia samalta maantieteelliseltä alueelta

22 comments

Karhusafari Kuhmossa oli myös hukkareissu - TÄMÄ MATKA 28 elokuun, 2021 - 2:37 pm

[…] Kuhmon yötön yö karhuineen ja susineen tarjosi luontoelämyksen, joka päihitti heittämällä monet maailmanluokan safaritkin. En luovuttaisi pois […]

Reply
Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning 8 maaliskuun, 2020 - 12:04 pm

Safarit näyttää olevan suosiossa tällä hetkellä. Ollaan miehen kanssa myös mietitty jonkun reissun toteuttamista. Kyllähän tuolla Etelä-Afrikassakin vois pyörähtää, eikä mennä perinteiseen Serengetiin. Vähän kyllä vaan hirvittää ne afrikkalaiset pikkukoneet, millä on kai pakko lentää jossain vaiheessa..

Reply
Hanneli / toisiinmaisemiin 7 maaliskuun, 2020 - 2:35 pm

Mä en ole jostain syystä erityisemmin innostunut safareista ja tulinkin lukemaan jutun oikeastaan sen vuoksi. Vaikutti, että sun kokemus oli tosi hieno ja juttu oli hyvä. Mutta silti, ei se kipinä vaan syty.

Reply
hannele laakso 7 maaliskuun, 2020 - 1:30 pm

Ihana juttu ja upeita kuvia. Olen ollut Tansanian safarilla, mutta Etelä-Afrikan safarikin kiinnostaisi.
Muistan tuolta omalta matkaltani, kun laskeuduttiin aamulla aikaisin ennen aurongonnousua Ngoronngoroon ja oli kovin viileää, joten piti pukeutua lämpimästi. Kello oli lähemmäs puolen päivän, kun tajusin, että on aika kuuma olla… olin ollut niin innoissani, etten ollut tajunnut riisua ylimääräisiä vaatekerroksia auringon porottaessa:)

Reply
Pirkko / Meriharakka 6 maaliskuun, 2020 - 5:04 pm

Haisevista eläimistä tuli mieleen jollain safarilla, etteikö olisi ollut Krugerissa, kuollut kirahvi, joka oli jo jonkin aikaa ollut maastossa korppikotkien ja muiden eläinten ruokana. Sen kyllä haistoi, ihminenkin, jo aika kaukaa!
Etelä-Afrikka taitaa safareiltaankin olla etenkin nykyisin jo vähän sivistyneempää seutua kuin vaikka Uganda ja Serengeti – ainakin noilla suunnilla se punainen hiekka lenteli ihan kiitettävästi.
Impalat ovat söpöjä ja kaikki tapaavat niitä ihastella, alkuun, vähän ajan päästä ne putoavat kategoriaan ”ai, vaan impala” 🙂

Reply
Ne Tammelat 5 maaliskuun, 2020 - 3:37 pm

Meidän safarireissu häämöttää vielä jossain tulevaisuudessa, mutta ehdottomasti toteutettavien reissujen listalla. Tässä tuli liuta hyviä vinkkejä. On kyllä mahtavaa, miten lähelle eläimiä pääsee ja silti ne saavat omin ehdoin liikkua tuolla. Eilen sain vinkin, että MSC tekee myös risteilyitä tuolla alueella Kapkaupungin ja Mosambikin välillä, safariristeily hmm… 🙂

Reply
Anna 5 maaliskuun, 2020 - 4:53 pm

Joitain risteilyjä lähtee vissiin myös Durbanista(?). Ajettiin sen läpi ja opas puhui paljon isoista risteilijöistä ym. Muistan hämärästi, että kun katseltiin alustavasti risteilyä ihan mihin vain, tuli tuo satama vastaan.

Reply
Sanna I Seven Seas 4 maaliskuun, 2020 - 10:43 pm

Näyttää toimivalle reissulle! Safarit on varmasti tosi kokonaisvaltaisia kokemuksia ja niihin kyllä sisältyy erilaisia mielikuvia.

Reply
Anna 5 maaliskuun, 2020 - 12:00 pm

Kiitos Sanna

Kyllä tästä syttyi sellainen kytevä safarikipini : )

Reply
Elina Marjaana Travel Blog 4 maaliskuun, 2020 - 10:23 am

Aivan ihania kuvia eläimistä! Tosi mukava lukea muistakin kuin Krugerin safareista. Olen käynyt Krugerissa kolme kertaa ja pari niistä oli kokonaan omatoimisia. Se on jännä, miten safareihin yhdistyy todella vahva mielikuva tietystä pukeutumisesta tai vaikka safariautoista. Omatoiminen safari matalalla autolla on vähän kuin ajaisi missä tahansa luonnon keskellä menevällä päällystetyllä tiellä, mutta ainakin Suomesta poiketen vastaan tulee vähän erilaisia eläimiä. 🙂

Reply
Anna 5 maaliskuun, 2020 - 11:59 am

Kiitos Elina

Kruger on se varmasti yleisin paikka mennä safarille. Siksi olin todella tyytyväinen, että päsin tutustumaan toiseen paikkaan. Ei sillä, voisin mä Krugeriinkin lähteä : D Kyllähän tuosta aikamoinen safarikipinä syttyi. Oisi mahtava päästä katsomaan jotain aluetta, missä on vielä enemmän vesistöä ja sillä sitten krokotiileja, lintuja, virtahepoja ym. paljon.

Reply
Sandra / Terveiset päiväntasaajalta 3 maaliskuun, 2020 - 3:30 am

Hauskoja juttuja ja mielenkiintoinen postaus. 🙂 Kohtaaminen vihaisten eläinten kanssa voi olla kyllä melkoisen jännittävää. Voin vain kuvitella.
Huikealta kuulostaa.

Reply
Anna 5 maaliskuun, 2020 - 11:47 am

Kiitos Sandra

Mä en ole koskaan aikaisemmin joutunut jännittämään minkäänlaisen elukan kohdalla (tai no hämähäkki on ihan kauhea aina), joten tämä oli silmiä avaava kokemus.

Reply
Maarit - niceMatkaaja 2 maaliskuun, 2020 - 12:54 pm

Oi, mikä mieletön reissu ja mitä mielettömiä kuvia! Olen vihreä kateudesta… Olisi hauska tietää, mikä moinen lysti kaikkineen maksaa? Onko mahdollinen tavalliselle kuolevaiselle? Olen haaveillut safarimatkasta vuosia, mutta toistaiseksi haave on kilpistynyt rahaan. Ja kumma kyllä (haha!) eipä ole koskaan meikäläiselle tullut pressikutsua tällaiselle reissulle, vaikka lehdistöä leipätyöni puolesta edustankin.

Reply
Anna 5 maaliskuun, 2020 - 11:46 am

Kiitos Maarit

Tätä kustannusta on kysytty niin paljon, että muh pitää varmaan jotenkin yrittää laskea se auki. Tuossahan on linkki erilaisiin majoitusvaihtoehtoihin ja nehän paljon sanelee lopullisen hintalapun. Lentoliput ja maakuljetukset sitten tietty päälle. Mitään valmismatkoja tuonne ei Suomesta kai tehdä, mutta ulkomaisten järjestäjien kautta voi löytyä valmiita paketejakin.

Reply
Päivi/Kelvästä kartalle 8 maaliskuun, 2020 - 10:41 am

Olipas tässä mielenkiintoinen tietopaketti saarilta hyvien kuvien kera. Olisi kyllä unohtumaton elämys päästä kokemaan tällainen safari! Tässä oli hyviä vinkkejä matkan suunnitteluun. Afrikka ei omakohtaisesti ole aiemmin käyntikohteiden listalla ole koskaan ollut, mutta safari ja eläinten näkeminen aidossa ympäristössä kyllä kiinnostaisi valtavasti.

Reply
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 2 maaliskuun, 2020 - 1:56 am

Safarimatkat on ihan parhaita!

Nuo yksinäiset urospuhvelit ovat muuten niitä kaikkein vaarallisimpia ja aggressiivisimpia. Voivat hyökätä ihmisen kimppuun ilman syytä. Oliko safarilla kuivaa, maisemat näyttävät varsin vihreiltä. Näkyikö tuolla muuten eläinvauvoja? Useimmissa safaripuistossa tämä taitaa olla paras aika nähdä niitä.

Meidän kokemuksia Krugerista voi lukea täältä: https://www.matkallamissamilloinkin.com/vinkit-omatoimiselle-safarille-krugerissa/

Reply
Anna 5 maaliskuun, 2020 - 11:44 am

Kiitos Mikko

Itse asiassa luin tuon teidän postauksen ennen lähtöä. Hyvin selventävää.

Vaikea ajatella, että nuo urospuhvelit oikeasti on ihan tappokoneita. Jotenkin niin lettanoita, kun mudassa pyörivät.
Eläinvauvoja ei näkynyt kuin seeproilla ja gaselleilla. Alueella oli ihan pieniä norsunpoikasiakin, mutta niitä ei bongattu.

Reply
Jenni | Boarding Time 1 maaliskuun, 2020 - 5:45 pm

Safareihin suhtaudutaan kyllä niin intohimoisesti nykyään, että ei näin oman ekani jo vuonna -91 (kiitos rakkaat vanhemmat) tehneenä voi kuin ihmetellä.
Mitä merkitystä on vaatteilla tai samppanja-aamiaisilla kun pääset keskelle maapallon upeimpia villieläimiä?! Ei mitään.

Mahtavaa lukea, että tykkäsit, ja eläimet ei sittenkään olleet opetettuja. 😘

Reply
Anna 5 maaliskuun, 2020 - 11:42 am

Kiitos Jenni

Ei ollut opetettuja eläimiä ; – )

Odottelen sun postauksia kovasti <3

Reply
katri/Kotona ja kaupungilla 1 maaliskuun, 2020 - 12:37 pm

Niin ihania kuvia! <3

Olen alkanut haaveilla safarista. Monella nähnyt nyt juttua safarimatkoista.
Olisi hienoa nähdä noita eläimiä luonnollisessa ympäristössään. Varmasti hieno kokemus! 🙂

https://www.kotonajakaupungilla.fi/

Reply
Anna 5 maaliskuun, 2020 - 11:41 am

Kiitos Katri

Vaikeahan tuolla on huonoja kuvia ottaa. Eläimet tuntuivat välillä oikein poseeraavan : )

Reply

Leave a Comment