2,2K

Sibiu on Euroopan kultturipääkaupunki vuosimallia 2007

Romania liittyy EU:hun keskiyöllä 1.1.2007 ja samalla hetkellä myös Sibiu valittiin uudeksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Matkailijalle kulttuuripääkaupunki statuksesta on aina se hyöty, että ko. kaupungin talot on laitettu pikkutarkasti kuntoon ja kaupunkikuva siistitty. Sibiun historiallisessa keskustassa voikin leveää kävelykatua edetessään ihailla pää kenossa eri tyylisuuntia talojen julkisivuissa. On gotiikkaa, renesanssia, barokkia, uusklassismia ja jugendia.

Kaupunki sijaitsee Romanian entisellä saksalaisella vyöhykkeellä

Sibiu tai saksaksi Hermannstadt omaa vahvasti saksalaiset juuret. Alueen asukkaat tulivat 1100-luvulla Mosel-joen seudulta, nykyisen Luxemburgin alueelta ja pystyivät pitämään hyvinkin tiukasti kiinni omasta kielestään ja kulttuuristaan. Vielä vuonna 1950 kaupungin asukkaista 80% oli saksankielisiä.

Toisen maailmansodan jälkeen suurin osa saksalaisesta väestöstä muutti Itävaltaan, Saksaan tai Yhdysvaltoihin. Loput saksankieliset pääsivät Saksaan kun Romanian kommunistinen hallinto kaatui vuonna 1989. Saksankielisten osuus on kaupungin väestöstä nykyisin 2 % luokkaa.

Kulttuuripääkaupunkina vuonna 2007 Sibiu korosti erityisesti monikulttuurisuuttaan. Monikulttuurisuus nojaa kuitenkin menneeseen maailmaan, sillä nykyisessä Sibiussa ei maahanmuuttajia asu. Kaupungin asukkaista 95% on etnisiä romanialaisia.

Sibiun historiallinen keskus on hieno, mutta ei hurmannut

Historiallinen keskusta oli paitsi tietenkin hieno, niin myös yllättävän eläväinen. Eräälle torille oli rakennettu rantapallokenttä. Mahtipontisimmalle aukiolle taas oli juuri päättymässä jokin suuri pyöräkilpailu. Tämä sama kisa muuten stoppasi matkantekomme muutaman päivänä maaseudulla ja aiheutti massiiviset jonot.

Kiertelimme myös kävelykadun viereisissä puistoissa ja pienemmillä aukioilla, joita reunustivat ravintolat, jäätelökioskit ja baarit. Nälkään Sibiussa ei ainakaan kuole. Suurimmat jonot olivat ihan perinteisten leipomoiden edessä, jotka möivät Pretzeleitä, eli suolarinkeleitä. Romanialaiset versiot olivat saksalaisia pehmoisempia ja maistuvat ihanasti yrteiltä.

Jostain syystä vanhakaupunki ei kuitenkaan tehnyt mitään läikähdystä sydämeen. Ehkäpä takana oli jo tässä vaiheessa matkaa liikaa söpöjä Unescon maailmanperintökohteita. Ei Sibiu kuitenkaan huono paikka käydä ollut. Siellä yöpyminen tulee monelle ajankohtaiseksi, jos on suuntaamassa Transfagarasan tai Transalpinan mutkateille.

Sibiusta löystyy kirkot kolmelle uskonryhmälle

Kirkkoja Sibiusta löytyy kolmelle uskonryhmälle. Synagoga palvelee vain noin 50 jäsenen kokoiseksi pienentynyttä juutalaisyhteistöä. Ennen sotaa Romaniassa asui noin 800 000 juutalaista, mutta nykyisin määrä on alle 11 000.

Kaupungissa on myös suuri roomalaiskatolilainen kirkko, jossa on Googlen mukaan Kaakkois-Euroopan suurimmat urut ja jonka jumalanpalvelukset pidetään kolmikielisinä. Me emme vierailleet tuolla, mutta lukemani perusteella ainakin kirkontorniin kiipeäminen kannattaa.

Kun näin ennen reissua kuvia Sibiun katedraalista oli selvää, että paikka tuli nähdä myös livenä. Hieno. Ei voi muuta sanoa kuin, hieno! Seinät on koristeltu Iosif Keberin ja Anastasie Demianin uusbysanttilaisilla maalauksilla. Kirkko on rakennettu Istanbulin Hagia Sofian mallin mukaan 1900-luvun alussa.

Sibiun ajokulttuuri on kuin Oulussa

Sibiu ei ole suurensuuri, mutta ei pienikään. Kaupungissa on n. 150 000 asukasta ja jostain syystä sibiulaiset autoilijat olivat yksiä persreikiä. Ajetaan kuin Oulussa, tyylillä: Jos joku mennee eelle, aja ohi. Jos joku kärttää eelle, nii elä päästä. Ku liikennevalo vaihtuu nokkas eessä vihiriästä keltaseks, nii kiihytä. Kyllä nää kerkiät.

Ajo läpi kaupungin iltapäivästä oli varsin hektinen kokemus. Pois lähdimme aikaisin aamusta ja navigaattori ohjasi ulos reittiä, joka oli hauskaa laskettelua alamäkeen pitkin kapeita katuja. Vähän fiilis parani, mutta jos miettii matkaa kokonaisuudessaan ajamisen kannalta, niin vain Bukarestissa kohtasin yhtä mulkkumaista tylsää ajokulttuuria.

Continental Forum Sibiu

Continental Forum Sibiu tarjosi hyvän aamupalan ja varsin mielenkiintoisen kylpyhuoneen sisustuksen. Amme oli osin seinän takana ja sinne kiipeäminen ja etenkin poistuminen märillä jaloilla oli hippasen hankalaa. Erillisessä vessassa ei ollut omaa valoa, vaan valo tuli lasiseinän läpi huoneesta. Jos siis halusi yöllä pöntölle, piti joko hapuilla pimeässä, tai laittaa valot päälle, jolloin toinen nukkuja varmasti heräsi. Muutoin oikein siisti ja hyvin ilmastoitu hotelli. Auton sai parkkiin läheiselle isolle parkkipaikalle. Hinta 65 euroa.

• 

• 

Ennen Sibiuta kävimme mm. Sighisoaran söpössä pikkukaupungissa. Sibiusta jatkoimme kohti Transalpinan mutkatietä. Kartasta näet ajamamme reitin.