Ristikukkula ✝️ Liettuan Ristien mäki henkii rakkautta ja voimaa

Ristikukkula ✝️ Liettuan Ristien mäki henkii rakkautta ja voimaa

elokuu 21, 2018

Liettuan Ristikukkula on paikka, joka kertoo uskosta tulevaisuuteen

Ristikukkula | Liettuan Ristien mäki on yksi oudoimmista nähtävyyksistä Liettuassa. Kyseessä ei ole, niin erikoiselta kuin se kuulostaakin, selkeästi uskonnollinen paikka. Rukoilu on jopa kielletty kukkulalla. Rukouskielto johtunee osin tilanpuutteesta. Jos kymmenientuhansien ristien väliin jäisi kansaa rukoilemaan pitkän kaavan mukaan, kukaan ei mahtuisi kulkemaan polkujen labyrintissa ja kapeilla portailla eteenpäin.

On lohdullista tietää, että näihin satoihintuhansiin risteihin ei kaikkiin liity menetystä tai surua, vaan ristejä on pystytetty myös kiitokseksi, onnentoivotukseksi, pyhiinvaelluksen muistoksi, pyynnöksi tai merkiksi, että paikassa on käyty. Ristikukkula ei siis ole paikkana mitenkään surumielinen tai kovin harras, vaan pikemminkin se henkii rakkautta ja voimaa.

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula on paikka, jonka alkuperää kukaan ei varmasti tunne.

Ristikukkula on paikka, jonka alkuperää ei tunne kukaan. Sen alkuperä on hämärän peitossa. Kerrotaan tarinaa, että 1300-luvulla vakavasti sairaan tytön isä näki valkopukuisen naisen, joka käki viedä kukkulalle ristin. Isä totteli naista ja lapsi tervehtyi. On mahdollista, että kukkulalla on sijainnut tuolloin pieni linnake.

Historiasta löytyy luotettavia mainintoja Ristikukkulasta 1800-luvun alusta alkaen. Vuoden 1831 ja 1863 Liettuan kansannousujen aikana perheet pystyttivät ristejä kukkulalle kapinassa menehtyneiden muistolle. Erityisesti Liettuan ollessa miehitetty Neuvostoliiton toimesta 1944-1991, ristien tuonti kukkulalle oli kansalaisilta passiivinen ja väkivallaton vastarinnan osoitus miehittäjiä vastaan. Uskonnonopetus oli tuolloin kielletty ja kommunistisessa ideologiassa tarkoitus oli kasvatetaan kansalaiset materialistisiksi ateisteiksi.

Vanhan uskomuksen mukaan toive toteutuu, jos vie Ristikukkulalle ristin. Eräs kansantarina kertoo, että kun KGB oli määrännyt miehen puskutraktorilla tuhoamaan ristejä, jätti mies työkoneen tauon ajaksi vartioimatta. Kone lähti itsekseen liikkeelle ja surmasi työmiehen mukana olleen pojan. Tähän tarinaan perustuu ajatus siitä, että Ristikukkula olisi erityisen väkevä toivomuspaikka, jos toive liittyy kuolemaan.

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkala | Ristien määrää ei tiedä kukaan

1900-luvun alussa ristien määrä voitiin vielä laskea. Ristein mäki mainitaan silloin kukkulana, jossa ristejä laskettiin olevan “enemmän kuin 400 kappaletta”. Kun Neuvostoliitto oli voimissaan, ristit jyrättiin peräti neljä kertaa pois maisemasta maansiirtokoneilla. Oli kohtuullisen noloa paikallishallinnolle, että kansa kantoi innokkaasti ristejä syrjäiselle mäen nyppylälle, sen sijaan, että olisi keskittynyt järkevään ja tuottavaan toimintaan maan hyväksi.

Jossain vaiheessa kommunistinen hallinto ideoi paikalle tekojärveä, jotta ristien pystyttämiselle tulisi totaali loppu, mutta se olikin kommunismi, joka loppui ennen suunnitelman täytäntöönpanoa. Neuvostoliiton hajottua alkoi kaikissa sen entisissä maissa eräänlainen uskontojen kilpajuoksu. Liettuassa voiton vei maahan puolalaisten mukana aikoinaan saapunut roomalaiskatolilaisuus.

Liettuan itsenäistyttyä Ristien mäen ristien määrä on kasvanut valtavalla vauhdilla. Niitä lienee satojatuhansia, jos kaikkista pienimmätkin lasketaan mukaan. Jos antaa katseen vaeltaa rauhassa pitkin ristimerta huomaa, että osa risteistä on tehty huolella itse, osa on ostettu kioskista ja osa on iprovisoitu ihan paikan päällä. Osa on yli kolmen metrin korkuisia, osa metallisia, osa vain pikkurillin kokoisia ja paljon löytyy esim. kivistä maahan muotoiltuja ristejä tai tulitikuista tehtyjä.

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula ja Paavin vierailu

Melko pian Liettuan itsenäistymisen jälkeen (1991) paavi Johannes Paavali II vieraili kukkulalla vuonna 1993. Tämän jälkeen ulkomaisten pyhiinvaeltajien määrä on moninkertaistunut. Vuodesta 1997 alkaen heinäkuussa Ristikukkulalla on järjestetty hartaushetkiä.

Paavi Johannes Paavali II kehotti vierailunsa jälkeen uskonveljiä rakentamaan Ristikukkulan yhteyteen luostarin. Nykyisin lähellä toimii fransiskaaniveljien luostari (valmistui vuonna 2000), joten alueen uskonnollinen merkitys kasvaa koko ajan.

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula | Ristit hajoavat hiljalleen maastoon

Puiset ristit hajoavat hiljalleen maastoon ja ajoittain poluilla huomaa kävelevänsä ristien päällä. Muutaman kerran vuodessa talkoojoukot siistivät kukkalaa poistamalla rikkoontuneita ristejä ja kitkemällä rikkakasveja ristien välistä. Pois kerätyt suurimmat ristit siunataan ja poltetaan kirkon toimesta. Ristikukkula vaikuttaa silti osittain melko rähjäiseltä paikalta.

Ristikukkula
Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkala, ei puhdasta roomalaiskatolilaisutta

Ristikukkula on tunnelmaltaan hieman outo. Ilmassa on jotakin väkevää ja sellaista, mikä ei puhtaasti liity roomalaiskatolilaisuuteen. Fiilistä on vaikea kuvailla, mutta sen aistii etenkin kun kulkee isojen kuusien katveessa.

Liettualaiset ovat kristinuskossaan olleet myöhäisherännäisiä. Erilaiset alkuperäisuskonnot sinnittelivät pitkään katolisen uskon rinnalla ja väki oli tyytyväinen pakanana. Jäykät kirkonmenot eivät kiinnostaneet, vaan pyhät metsiköt vanhoine puineen vetosivat moneen paljon enemmän. Maanteiden varsilla on edelleen nähtävissä suuria puusta veistettyjä ristejä, jotka sijaitsevat yleensä valtavan tammen oksien suojassa.

Liettua oli viimeinen Euroopan maista, joka hylkäsi pakanauskonnot ja omaksui kristinuskon. Vaikka roomalaiskatolilaisuus on nykyisin Liettuassa kohtuullisen näkyvää,  ei Liettuassa ole virallista uskontoa. Kansasta 72% arvioidaan olevan roomalaiskatolisia, mutta on tyypillistä, että liettualainen ei välttämättä kerro kysyttäessä uskontoaan.

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula | Sijainti

Ristien mäki on suomalaiselle hitusen hämmentävä kohde vierailla. Aasialaiset turistit ottavat kikatellen selfieitä, kansallipukuinen mies soittaa harmonikalla liettulalaisia kansanlaukuja ja myy levyjään.  Huoltomiehen niittävät ruohoa ristien ympäriltä trimmereillä, ja joku virittelee droneaan kuntoon valokuvausta varten. Mutta kuten niin moneen kertaan huomattu on, maailma on outo paikka.

Ristikukkula sijaitsee E 77 tien varrella Siauliain kaupungin pohjoispuolella. Tie on hyvässä kunnossa (uusittu kesällä 2014). Kukkulalle on opasteet päätieltä (Kryziu kalnas), mutta kannattaa laittaa paikka navigaattoriin, sillä opaste on vain “nähtävyys”-kyltti, jonka ohittaa helposti.

Auton saa parkkipaikalle, jonka yhteydestä löytyvät vessat. Parkkimaksu oli muistaakseni alle euron. Jos haluaa säästää, niin auton voi toki jättää tien varteenkin. Myynnissä on ristien lisäksi mm. meripihkaa.

Ristikukkula

Ristikukkula

Ristikukkula

lithuania-map

  • 40
  •  
  •  
  •  
    40
    Shares
6 comments

6 comments

Via Baltica 2018 - Omalla autolla Baltiaan ja Puolaan (6000km) - TÄMÄ MATKA syyskuu 16, 2018 - 9:19 am

[…] Ristikukkula ✝️ Liettuan Ristien mäki henkii rakkautta ja voimaa […]

Reply
Virpi/Hätälasku matkablogi syyskuu 2, 2018 - 6:25 am

Enpä ole tästä ikinä kuullut. Hyvin mielenkiintoinen paikka ja sellainen, jossa kyllä täytyisi päästä käymään. Kyllä maailma tosiaan on outo ja täynnä mitä ihmeellisempiä asioita ja paikkoja! 🙂

Reply
Mari elokuu 26, 2018 - 2:13 pm

Tämä on niitä paikkoja, joissa vaan pitää päästä käymään. Ollut listoilla jo kauan, mutta vielä ei ajelu tuonne ole toteutunut. Kauniit kuvat!

Reply
Juha Vihma / Kauas pöllöt karkaavat -matkablogi elokuu 26, 2018 - 1:48 pm

Mielenkiintoinen, outo paikka! En tiennyt tällaisen olemassaolosta, tuonne on pakko päästä!

Reply
sari / matkalla lähelle tai kauas elokuu 26, 2018 - 9:41 am

Kyllä on vaikuttavan oloinen paikka! Uskonto Neukkuajan kommunismistä huolimatta ei saatu tyrehtymään. Melkoinen tarina tuo puskutraktorijuttu, missä poika sää sen alle.

Reply
Tädin ja tytön matkablogi / Tanja elokuu 26, 2018 - 6:22 am

Jälleen mielenkiintoinen postaus. Ja pala historiaa. Hiljaiseksi vetää. Voin hyvin yhtyä ajatukseen että maailma on outo paikka 😳

Reply

Leave a Comment