En näe mitään syytä maksaa itseään kipeäksi tähtiluokitelluista hotelleista Ranskassa. Etenkin maaseudulla on erittäin hyvä valikoima B&B paikkoja tarjolla, joista pienellä rahalla saa todella idyllisen yöpaikan itselleen.
Jos tarkoitus on kierrellä samppanjareittejä ja et halua illaksi mitään sen suurempaa ohjelmaa, voi majapaikan ottaa hieman syrjempääkin.
Ensimmäiseksi paikaksi valitsin Châlons-en-Champagne alueelta Entre Cour et Jardin nimisen B&B paikan. Se sijaitsee Compertrix pienessä kylässä, noin 3 km päässä keskustasta. Alueella joka toinen talo on shamppanjatalo ja ympäristöstä löytyvät ehkä ne suomalaisille tunnetuimmat samppanjatilat.
Majapaikassamme huoneet olivat päärakennuksen jatkeena 2. kerroksessa todella kapeiden kierreportaiden päässä. Avaimen sai klo 17 jälkeen, kun perheen työt pellolla olivat päättyneet. Rouva ei puhunut englantia sanaakaan, mutta esitteli eloisasti huoneen. Aamiaisen tarjoiluaika selvitettiin ranskaksi ja osuimme keittiöön seuraavana aamuna jopa oikeaan aikaan.
Kävimme syömässä Compertrix kylässä illallisen ja teimme pienen kävelylenkin. Alkoi sataa kaatamalla ja sateenvarjot olivat tietenkin huoneessa. Oli vähän villi tunne ajaa auto pimeällä takaisin pihaan ja hiipiä hiljaisen pihapiirin läpi huoneeseen. Hieman kuin olisi jonkun kotiin mennyt.
Hinta yöltä on 70 eur. sisälsi siis erittäin hyvän aamiaisen ja toimivan Wi-Fi:n
Seuraavan päivänä kiersimme Châlons-en-Champagnen tiloja vielä aamupäivän ja suuntasimme sitten kohti seuraavaa aluetta.
Arvostetuin samppanja-alue sijoittuu Reimsin ja Epernayn kaupunkien ympäristöön. Täällä ei kannata antaa maalaismaiseman hämätä. Hehtaari samppanjamaata maksaa miljoona euroa. Vaatimattomien julkisivujen ja silmänkantamattomiin jatkuvien köynnösrivistöjen takana liikkuvat isot rahat.
La Maison Bleue on noin 30 minuutin ajomatkan päässä Reimsin keskustasta, Crugnyn kylässä. Itse kylässä ei ollut yhtään mitään. Ainut kapakkakin oli kiinni, kun Teppo lenkillään yritti käydä olusilla. Teimme myös yhdessä pienen kävelylenkin läheiseen leipomoon, jonka herkut korvasivat illallisen.
Tämä on asia joka kannattaa muistaa näissä hieman syrjäisimmissä B&B paikoissa. Rouva ei välttämättä halua tehdä sinulle illallista ja lähimpään ravintolaan voi olla pitkäkin matka. Kannattaa siis pitää autossa tuore patonki ja muutama hyvä juusto hätävaraksi. Tosin ei Ranskan maaseudulla kukaan nälkään kuole. Mitä ihanimmat leipomot pitävät huolen siitä, että aina löytyy jotain suolaista ja makeaa mutusteltavaksi.
Paikka oli 1900-luvun alussa rakennettu vanha kartano, johon kuului myös iso puutarha. Täällä rouva puhui erittäin hyvää englantia ja oli ehkäpä jopa hieman liian tuttavallinen suomalaiseen makuun. Isäntä sen sijaan saapui illalla, huusi ja kiroili ja katosi. Hieman epäselväksi jäi, mikä miehen suututti.
Kävin kiertämässä lammen emännän koiran kanssa. Koira oli yliseurallinen emäntänsä tapaan ja erittäin perso ruualle.
Illalla emme halunneet jäädä nauttimaan samppanjaa huoneeseemme, vaan tahdoimme nauttia talon tunnelmasta. Vaelsimme alas olohuoneeseen ja haimme pullomme talon jääkaapista. Keittiön nurkassa päivän pihalla touhunnut vahtikoira kuorsasi kumeasti.
Rouva oli kattamassa aamiaspöytää mutta katosi pian johonkin. Ennen lähtöään hän toi coolerin juomalle ja pientä suolaista naposteltavaa. Hiljaisuus laskeutui kartanoon ja oli aikaa selailla paikallista sanomalehteä ja tutkia paikkoja tarkemmin. Tuli hieman samanlainen olo kuin Teneriffalla taannoin, jolloin vietimme yön yksin banaaniplantaasilla. Koko kartano ja baarikaappi käytössä. Millehän sitä alkaisi…
Yön hinta 85 euroa sisälsi hyvän aamiaisen ja toimivan Wi-Fi:n, tosin juustot olivat osa jopa liian homeisia makuuni. Hillot sen sijaan olivat aivan täydellistä.
Ranskalainen pariskunta liittyi aamiaisella seuraan hyvin varautuneesti. ”Olette sitten Saksasta” – herra oli selvästi tutkinut autoamme parkkipaikalla. Kun pariskunta kuuli että Suomesta ollaan, niin äänensävy muuttui ystävällisemmäksi. Mukava olla tykätymmästä maasta!
13 comments
[…] Ranskan ihanat B&B paikat […]
Ihania kuvia, niin ranskalaisia! Me olemme suuria chambres d’hotes -faneja, lähes aina yövymme niissä, kun Ranskassa reissaamme. Olemme mm. viettäneet pääsiäistä vuohitilalla ja päässeet samaan pääsiäispöytään omistajaperheen kanssa. Samoin olen ollut istuttamassa joitain kukkia majataloksi muutetun linnan pihalla, ihan huvikseni, kun oli vähän puheripuli ja halutti jutella omistajattaren kanssa :). Juttua syntyy ihan eri tavalla omistajien kanssa tuollaisissa paikoissa kuin hotelleissa, ja ihmiset ovat aina fiiliksissään, kun osaamme edes kohtuullisesti ranskaa ja tunnemme kulttuuria. Tykkään kovasti 🙂
Ihanaa…Vuohitila ja kukkien istutusta linnan pihalle! Voi kun ihmiset enemmän käyttäisi tällaisia majoitus vaihtoehtoja. Näkee ja kokee niin paljon enemmän.
Juu, ei hotelleissa missään tule samalla tavalla juteltua henkilökunnan kanssa. Varmasti arvostavat kovasti, kun puhut heidän kieltään. Ranskassa eritoten huomaa, että jo muutama sana huonoakin ranskaa sulattaa jään. Ongelmana on sitten saada ihminen ymmärtämään, että siinä olikin ne kaikki mun kymmenen sanaa mitä osasin ja ymmärsin. Juttua tulee ja nopealla tempolla 🙂
Ihanaa millaisia majapaikkoja olette loytaneet! En voi vaittaa, ettenko tykkaisi luksushotelleista, koska todellakin tykkaan, mutta nuo idylliset B & B:t sopivat tuollaiseen reissuun aivan taydellisesti. Yleensa varaankin esim Italiasta B&B:n (agriturismo) jos ollaan maaseudulla ajelemassa, on hyvin edullista ja siella yleensa omistaja huolehtii siita ettei nalkaisena tarvitse lahtea kotiin. Paikat ovat usein ihania, maisemat kunnossa ja saa olla melko rauhassa.
Teidan auto erottuu hyvin joukosta tuon B&B:n pihassa ;))
Luksushotelleille on paikkansa, mutta kuten sanoit, B&B:t sopii tämän matkan tyyliin paljon paremmin. Ja niitä oli mukavasti tuolla saatavissa.
Italian agriturismo paikoissa ollaan oltu myös, mm Veronassa. Ovat olleet ihania kokemuksia. Tai noh…silloin oli niin kamalan kuuma, että en jaksanut kuin huohottaa varjossa.
Joo, auto oli vähän erilainen kuin muut 😉
Ihanan näköistä! Minä olen pyörinyt lähinnä Reimsissä ja Epernayssa, isompien talojen kellareissa, ja hotellikin oli ”tylsästi” Reimsin keskustasta. Tosin itse tykkäsin kesäisestä Reimsistä erittäin paljon, ja erityisesti tuomiokirkon iltavaloshow teki vaikutuksen.
Sen sijaan tuon tapainen kokemus meillä oli Italiassa viinitilalla lähellä Astia. Taitavat olla kaikki viinitilat aika samanlaisia. 🙂
Reims oli ihan mukava, mutta siinä oli heti ison kaupungin tuntu. Tuomiokirkossa tuli myös käväistyä ja siellä oli hienosti esitelty kirkon vaiheita + lasimaalaukset olivat vaikuttavia.
Olen vieraillut Italian viinitiloilla ja kellareissa myös ja kaikkialla, missä köynnöksiä ja maaseutua on, kelpaa minulle. Saksan puolella en ole viinitilalla vielä kunnolla käynyt, vaan ainoastaan kuljeskellut viljelmillä. Se pitää ottaa listalle 🙂
Niin kauniin ja idyllisen näköistä! 🙂
Aivan ihanaa. Yksinkertaisen hurmaavaa!
Olin aloittamassa ihan samoilla sanoilla kuin kaimani: ihanan näköisiä paikkoja! Joskus ehkä ajelen tuollaisilla seuduilla Vespalla. Siinä on pala minun haavelistaltani. 🙂
Vespa ja nuo maisemat. Ei muuten huono!
Ranskan maaseutu on niin hurmaavaa. Pidän siitä enemmän, kuin Saksan kliinisen siisteistä kylistä, jotka tosin nekin ovat hyvin kauniita.
Ihanan näköisiä paikkoja! Minäkin suosin B&B paikkoja ja etenkin jossain maaseudulla reissatessa ne on ihania. Tosin tuo illallinen on monesti ongelmallinen, etenkin jos haluaa esim nauttia lasin tai pari kolme viiniä niin ei onnistu autoilu kauempana olevaan ravintolaan. Juurikin mainitsemasi patonki-illalliset on tullut testattua pari kertaa, tosin hummuksen kanssa. Monesti olenkin ottanut tavaksi syödä tuhdin ja ehkä myöhäisen lounaan ja napostella illalla niin ei tarvi lähteä etsimään ravintolaa keskeltä ei mitään.
Ihana tuo teidän englantia taitamaton emäntä, kuulostaa niin ranskalaiselta selittää siitä huolimatta ymmärtääkö toinen osapuoli 😀
B&B paikat on kyllä parhautta.
Me ollaan monasti reissuilla täysin omavaraisia ruuan suhteen, joten illallinen ei tuota ongelmaa. Yleensä löytyy tomaattia, leipää, juustoa, levitteitä ja leikkeleitä takakontista. Ja tietenkin kuohuvaa. Ja kyllä….Syödään mielellään kunnon lounas, ja illasta sitten vähemmän.
Mietin vain sitä, että jollekin ruokapaikan puute voi tulla yllätyksenä. Ja tosiaan, jos haluaa ottaa lasillisen tai pari, niin ei se oma auto oikein sovi kuvaan.
Noita englantia taitamattomia emäntiä on tullut vastaan sekä Ranskassa, Itävallassa, että Saksassa useita. Kädet käy ja tekstiä tulee…ihan turha yrittää sanoa, että ei tajua sanaakaan. Ei ne lopeta. Osaan perusjutut saksaksi ja ranskaksi. Onneksi mies osaa muutaman sanan lisää (tai saksaa oikeinkin hyvin ja ranskaa sinnepäin)