Pisan torni – kaikki mitä siitä tulee tietää

Pisan torni

Pisan torni on vanhan Pisan kaupunkivaltion ehdottomasti kuuluisin saavutus. 1100-luvulla Pisan torni oli kuitenkin vain kellotorni, muiden kellotornien joukossa. Pisan Duomon rakentajat sen sijaan arvelivat tekevänsä jotain ainutkertaista kaupunkiin. Kirkon suunnittelija varasikin itselleen yhden kirkon vaikuttavimmista hautakryptista ja laati omakätisesti hautakirjoituksensa: ”Tässä makaa Buscheto, jonka nerous ylitti jopa itsensä kuningas Odysseuksen…” Arkkitehti oli varma, että Pisan tuomiokirkko tekisi hänen nimestään kuolemattoman. Niin olisikin voinut käydä, ellei eräs tuntematon arkkitehti olisi laatinut erään kellotornin jalustan lujuuslaskelmia hitusen pieleen.

Pisan kaupunkivaltio oli suuri kauppamahti 1000-luvun alussa. Tänä aikana hankituilla rikkauksilla rakennettiin upeat valkomarmoriset rakennukset, joita turistit edelleen ihailevat. Kun paavi Gelasius II vuonna 1118 vihki Tuomiokirkon, se oli suurempi kuin silloinen Rooman Pietarinkirkko tai Konstantinopolin Haga Sofia.

Pisan tornin historia

1172: Italialaiskaupunkeihin nousi 1100-1200-luvulla satoja erillisiä kellotorneja, kampaniileja. Rikkaan Berta-lesken jättämät 60 kultarahaa mahdollistivat Pisan tuomiokirkon kellotornin rakentamisen aloituksen. Tornin suunnittelijan tiedot ovat kadonneet ja kenties hän ei lukeudukkaan arkkitehtien parhaimmistoon – ainakaan rakennustekniikassa.

1173: Piazza del Duomo, ei Campo dei Miracoli, kuten monesti väärin sanotaan, sijaitsee entisellä suomaalla, kuten suurin osa kaupunkiakin. Aiemmin rakennettu tuomiokirkko oli tehty erityisen vahvalle perustalle juuri tämän takia. Pisan tornin varten kaivettiin kolmen metrin syvyinen kuoppa, johon valettiin sen aikaista betonia. Perustan annettiin asettua kolme kuukautta. Arkkitehti luultavasti arveli, että tornin pyöreä rakenne estäisi kulmia painumasta liikaa, mutta unohti tornin valtavan kokonaispainon 14 453 tonnia. Kaikki rakennuksethan Pisassa kenottivat tuohon aikaan johonkin suuntaan, joten pienet kallistukset eivät olleet ongelma.

1178: Rakennustöiden puolivälissä huomattiin, että torni kallistui hieman, mutta arkkitehti korjasi vinoumaa rakentamalla toiselle puolelle raskaan ulokkeen. Tästä johtuen torni on itse asiassa kaareva. Viisi vuotta myöhemmin, syystä jota voidaan vain arvailla, koko urakka kuitenkin keskeytyi 98 vuodeksi.

1278: Rakennustyöt jatkuivat. Seuraavat kolme kerrosta valmistuivat kahdessa vuodessa. Vielä puuttuui ylin, kahdeksas kerros.

1384: Viralliset lähteet eivät kerro tornin valmistumisajankohtaa, mutta valmis torni on kuvattu freskossa vuodelta 1384.

1550: Laskelmat osoittivat tornin 8. kerroksen ja perustan välisen kallistuman olleen 3,8 metriä.

1800-luku: Tornin ympärille rakennettiin kävelytie ja tornia alkoi kallistua entisestään.

1934: Mussolini määräsi ruiskuttamaan sementtiä tornin perustaan sen suoristamiseksi. Kalteva torni ei sopinut fasistisen Italian arvomaailmaan. Tornista tuli kuitenkin entistä epävakaampi ja se kallisteli puolelta toiselle. Mussolini teloitettiin vuonna 1945 ja hän päätyi lopulta roikkumaan nilkoistaan Milanon Piazzale Loreto -keskusaukion bensa-asemalle. Pisan torni pysyi edelleen pystyssä.

1944: Liittoutuneiden koneet pudottivat tonneittain pommeja saksalaisten asemiin Pisassa. Ihme kyllä, yksikään pommi ei osunut kirkkoon eikä kellotorniin.

2000: Kaltevuus oli 4,40 m ja lisääntyi edelleen. Korjaustoimet olivat välttämättömiä.

2001-2009: Tornin kallistuksen vastaiselta sivulta poistettiin 60 tonnia maata ja siitä vedettiin teräsvaijerit joilla torni saatiin siirtymään oikeaan suuntaan. Nyt kallistus on 3,9 metriä, ja tornin on luvattu pysyvän tasapainossa 300 vuotta.

Kastekappeli ja Canposanto

Kastekappelin rakentaminen aloitettiin vuonna 1152, ja se sai lopullisen muotonsa vuonna 1358. Kappelissa lauletaan usein turistien iloksi kirkkolauluja, ja äänet kumpuilevat hienosti pyöreässä rakennuksessa. Ideana on ihmetellä erikoista kiertävää kaikua.

Camposanto on kaupunginmuurin laidalla sijaitseva 126 metriä pitkä ja 52 metriä leveä hautausmaarakennus. Sen rakentaminen alkoi vuonna 1278 varhaiskeskiaikaisen hautausmaan paikalle. Tähän goottilaiseen rakennukseen on haudattu sukupolvien ajan paikallisia ylimyksiä ja kirkonmiehiä. Vanhimmat sarkofagit ovat peräisin antiikin ajalta.

Galilio Galilei

Galileo Galilein väitetään oivaltaneen heilurin lainalaisuuksia katselemalla Duomon suurta, roikkuvaa kattokruunua, mutta se oikea Galileon valaisin on nimenomaan hautausmaan rakennuksessa.

Esineiden putoamisnopeutta Galileo tutki Pisan kaltevan tornin kuuluisilla putoamiskokeilla ja teki havainnon, että kaikki esineet putoavat yhtä nopeasti, jos ilmanvastusta ei ole.

Koska Galilei uskoi aurinkokeskeiseen käsitykseen maailmankaikkeudesta, eli siis siihen, että maa pyörii auringon ympärillä – ei toisinpäin, joutui hän ristiriitoihin katolisen kirkon kanssa. Vuonna 1633 hän sai kutsun inkvisition eteen. Kidutuksen edessä hän suostui sanoutumaan irti opeistaan ja vältti kuolemantuomion. Suositun tarinan mukaan Galilei olisi tuomion kuultuaan kumartunut tuomioistuimen edessä ja mutissut sanat ”Eppur si muove” (”Se liikkuu sittenkin”), tarkoittaen maapallon liikkumista.

Lähteet : Historia-lehti, Tiede-lehti, Wikipedia. Lähteistä poiketen vuosiluvuissa on paljonkin heittoa, mutta uskoisin kokonaisuuden olevan lähellä hyväksyttävää totuutta.