Paljastan teille yhden fobiani. Se on ISO, PUNAINEN ja VILKKUVA hälytysajoneuvo kiinni autoni takaluukussa. Olen mennyt fobiani kanssa niin pitkälle, että vältän OYS:n ja Raksilan uimahallin (jonka vieressä on paloasema) lähellä ajamista, jos mahdollista. Hälytysajoneuvot pelastavan henkiä ja siksi ne ovat pelottavia. Jos mokaan niiden kanssa, joku voi kuolla.
Autokoulussa vuonna 1997 oppi oli seuraava: Väistä mihin pääset. Tämä ei sovi lainkaan hyvin minun sääntöpohjaiseen ajatusmaailmaani. Ei se maailma voi pyöriä niin, että autoilija saa itse päättää, mihin väistää. Kyllä tähän joku sääntö tarvitaan!
Pelastuskuja
Saksassa autoilleena olen nähnyt paljon konkreettisemman ohjeen. Moottoriteiden yllä on kylttejä, jotka näyttävät miten tulee toimia hälytysajoneuvojen kanssa. Tälle on nimikin olemassa: rettungsgasse, eli pelastuskuja tai pelastustie.
Koska Saksassa on 3-6-kaistaisia moottoriteitä, vasemman puoleista kaistaa ajavat pysyvät vasemmalla, kaikki muut väistävät mahdollisimman kauas oikealle. Suomessa ei ole kuin kaksikaistaisia moottoriteitä, joten täällä ohjeeksi riittää, että pelastuskuja jätetään keskelle.
Pelastuskuja :n muodostavat autot pysähtyvät siis tien reunoille ja jättävät tien keskialueen vapaaksi pelastusajoneuvoja varten.
Pelastustoiminnan kannalta erinomainen ilmiö
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kiitteli 23.2 Lohjan liikenneonnettomuuden aikaan Turun moottoritiellä liikenteessä olleita. Facebookissa julkaistussa päivityksessä kerrotaan, että tiellä havaittiin ”pelastustoiminnan kannalta erinomainen ilmiö”, eli pelastuskuja.
Nyt herääkin ajatus, että jos pelastuskuja on ”pelastustoiminnan kannalta erinomainen ilmiö”, pitäisikö siitä neuvoa autoilijoita laajemminkin. En tiedä mitä autokoulussa nykyisin opetetaan, mutta sen tiedän, että kaltaisiani hälytysajoneuvoja pelkääviä kansalaisia on paljon. Pahimmillaan pelästynyt autoilija rupeaa jarruttelemaan hälytysajoneuvon edessä tai toimimaan muuten epäloogisesti.
Ja ei muuten kannata ruveta viisastelemaan ja olemaan se ”keskivertoa parempi autoilija”. Olen nähnyt niin monia eivoiollatotta-tilanteita liikenteessä, että valistusta ei voi koskaan olla liikaa. Säikähtänyt autoilija ei välttämättä saa edes vilkkua päälle, vaan ainoastaan vinkkarit.
Jos motarilla sattuu onnettomuus, #pelastuskuja auttaa pelastajia pääsemään perille. Kuva: @lupelastus https://t.co/hSrD1gvvhg pic.twitter.com/A5PabMOuF7
— Liikenneturva (@Liikenneturva) 24. helmikuuta 2017
Mites ne hälärit?
Kun nyt avautumaan ruvettiin, niin on minulla toinenkin liikenteeseen liittyvä fobia. Nimittäin hätävilkut. Tai lähinnä niiden käyttöä pelkäävät. Toivoisin Keski-Euroopan käytännön rantautuvat myös Suomeen. Hätävilkut heti käyttöön, kun liikenne pysähtyy yllättäen.
Euroopassa tämä käytäntö on ns. ”normi”. STAU kun saattaa tulla eteen koska tahansa.
Hiukkasen kiihdytin…
Menneellä viikolla saatoin erään BMW-kuljettajan kanssa hieman kiihdytellen viihdytellä toisiamme liikennevaloista lähdettäessä. Lysti loppui nopeasti, kun Oulun ns. miljoonamonttuun johtava jononpää tulikin vastaan kahdella kaistalla heti mutkassa.
Kun katsoin taustapeiliin ja huomasin kuinka pirteästä lähdöstämme ilahtuneet kanssa-autoilijat olivat hekin saaneet vihdoin poljettua ajokkinsa peilikirkkaalla pinnalla liikkeelle, en hetkeäkään epäillyt heittää hätävilkkuja päälle, samalla jarrua polkiessani.
Ja ei, en kiihdyttänyt autoani ylinopeuteen tuolla pätkällä. Kyse oli siitä, että nelivetomme kiihtyivät muita autoja nopeammin, samalla kun Suomessa niin harvinainen jonomuodostelma iskeytyi verkkokalvoilleni äkkiä ja vaati toimintaa myös takanatulijoiden turvaamiseksi.
Uusimmissa automalleissa hälärit kytkeytyvät automaattisesti päälle äkkijarrutuksessa. Esim. vuokralla ollut Mercedes-Benz S 350 L teki tehokkaasti päätöksiä turvallisuuteni puolesta. Autossa oli hätäjarrutustehostimen lisäksi mm. toiminto joka tunnisti peräänajovaaran ja varoitti takana ajavaa vilkkuvilla jarruvaloilla. Mercedeksen jarrut myös lukittuvat, jotta oma auto liikkuisi törmäyksen voimasta mahdollisimman vähän.
Jos alla on kuitenkin vanhempi auto, kuten oma sohjojuhtani, niin älä arkaile painaa siitä kolmiosta. Takaluukkuun koliseva täysperävaunullinen rekka ei ole kiva vieras.
2 comments
Monta kertaa Keski-Euroopan ruuhkissa autoillessa tuli mieleen, että mitä sitten tehdään, jos tulee onnettomuus ja hälytysajoneuvoille pitää antaa tilaa? Loputtomassa ruuhkasumpussa tilanne näyttää mahdottomalta, mutta niin vain eräässä ruuhkassa seisoessamme ihmiset väistivät hätätilanteessa autonsa taidokkaasti sivuun ja antoivat tilaa niin poliiseille, ambulansseille kuin paloautoillekin. Uskomatonta, että täysin ruuhkaisesta monikastaisesta moottoritiestä aukeni vielä yksi leveä kaista! Suomessa kyseinen tilanne tuskin toimisi yhtä mallikkaasti, vaikka sitä kuinka autokouluissa opetettaisiin…
Keski-Euroopassa on niin paljon autoja, että siellä pitää osata toimia myös muut huomioon ottaen. Muuten ei mistään tule mitään.
Suomessa on pitkät tyhjät suorat tiet ja muutama hassu auto, joten on helppo olla liikenteessä minäminä-asenteella.