Peking | Kiinan muuri, kokemukset Mutianyun osasta muuria

Peking | Kiinan muuri. Jos maailmanhistoriasta pitäisi löytää se suuruudenhulluin mies, niin Kiinan ensimmäiseksi keisariksi itsensä nimennyt Qin Shihuangdi olisi hyvä ehdokas.

Qin Shihuangdi todellakin nimitti itsensä Kiinan ensimmäiseksi keisariksi, joka on aika kova veto jo itsessään. Sen lisäksi hän teetti muutamia ”pieniä” rakennusprojekteja, kuten Kiinan muurin, oman mausoleumin, joka on kuin Kiina pienoiskoossa jade-vuorineen ja elohopea jokineen, sekä tuonpuoleiseensa avuksi tarvitsemansa valtavan terrakotta-armeijan, joka koostuu tuhansista oikean kokoisista hevosista ja sotureista.

Peking | Kiinan muuri ja Kiinan ensimmäinen keisari

Noin 2200 vuotta sitten keisari Qin Shihuangdin joukot marssivat maalaiskyliin ja ilmoittivat, että naiset tekevät jatkossa sitten maatyöt. Miehet vietäisiin rakentamaan muuria. Keski­-aasialaiset paimentolaisheimot kun tuppasivat hyökkäilemään Pohjois-Kiinassa keisarikunnan maille ja heidän torjumisekseen tarvittiin muuri.

Siinä ei paljoa mielipiteitä kuunneltu, kun noin 700 000 kiinalaista miestä siirrettiin tälle työmaalle. Kyläläisten lisäksi muurilla työskenteli 300 000 sotilasta, sekä laskematon määrä orjia ja vankeja.

Olisivatko syynä olleet huonot työolosuhteet, tai päivittäisen ruoka-annoksen pienuus (puurolautasellinen ja kupillinen riisiä), sillä muuria valmistui seitsemässä vuodessa vain 2400 km. Kiinan kylät täyttyivät leskistä, sillä muuri osoittautui varsin tappavaksi työpaikaksi. Noin mijoonan ihmisen arvioidaan kuolleen 7 vuoden aikana keisarin työmaalla

Qin Shihuangdin muuri oli paikoitellen jopa yhdeksän metriä korkea ja leveydeltään 6–9 metriä. Muuri ei kuitenkaan ollut tiilimuuri, vaan se tehtiin maasta, joka juntattiin paalujen välissä tiiviiksi.

Muurin rakentamisen tarkoituksena oli tietenkin barbaariheimojen torjuminen, mutta samalla keisari sai hoidettua myös levottomuuksien aiheuttajat ja ajoittain tyytymättömän armeijansa sopivan kauas pääkaupungista. Muuri piti myös näppärästi maan oloihin tyytymättömät kiinalaiset valtion rajojen sisällä.

Kun keisari Qin Shihuangdi kuoli 210 eaa, hän pääsi makaamaan mausoleumiinsa terrakotta-armeijan vartioimana. Tämä armeija on yksi nykyisen Kiinan suosituimmista turistikohteista ja sotureita ihailee yli 8 miljoonaa turistia vuodessa. Keisari Qin Shihuangdin rakentamasta Kiinan muurista ei nykyisin taas ole jäljellä kuin pieniä matalia pätkiä keskellä jotakin aroa.

Peking | Kiinan muuri ja Meng Jiangnun kyyneleet

Qin Shihuangdin hallintokaudella asti säilynyt legenda kertoo Meng Jiangnun ja Qiliangan nimisten nuorten rakkaudesta. Nuorenparin onni särkyi, kun Qiliang vietiin keisarin käskyllä pakkotyöhön Kiinan muurille. Nuori vaimo lähti kuljettamaan miehelleen täydennystä vaatteisiin ja ruokaan, toivoen samalla pääsevänsä viettämään hetken rakkaansa kanssa. Päästyään perille pitkän matkan jälkeen, vaimolle kuitenkin kerrotaan hänen miehensä kuolleen työmaalla heti ensimmäisinä viikkoina. Miehen ruumis oli haudattu osaksi Kiinan muuria silloisen tavan mukaan.

Meng Jiangnu itki miestään niin vuolaasti, että hänen kyyneleensä mursivat muurin perustukset pitkältä matkalta ja muuri murtui. Kuullessaan tästä keisari Qin Shihuangdi halusi ensin rankaista naista, mutta nähtyään nuoren lesken keisari rakastuikin hänen kauneuteensa. Keisari taivutteli Meng Jiangnun jalkavaimokseen lupaamalla edesmenneelle miehelle upeat hautajaiset ja Meng Jiangnulle rikasta elämää.

Meng Jiangnu myöntyi keisarin toiveisiin, mutta suri kuitenkin salaa sisimmässään edelleen kuollutta aviomiestään. Hän teki miehensä hautajaisten jälkeen itsemurhan, koska ei voinut elää enää yltäkylläisyydessä miehen kanssa, joka oli aiheuttanut välillisesti hänen rakkaansa kuoleman.

Peking | Kiinan muuri ja Han-dynastia

Seuraavan kerran muuria ruvettiin rakentamaan sata vuotta myöhemmin Han-dynastian aikana. Tuolloin keisari komensi neljäsosan väestöstään muurin kimppuun. Vaikka työvoimaa tuotiin muurille pakolla, työläisiä kohdeltiin paljon inhimillisemmin ja rakennustekniikkakin oli kehittynyt.

Nyt muuria rakennettiin tiivistämällä maata ja oksia, sekä olkia kerroksittain päällekkäin. Myös kivet otettiin osaksi muurin rakentamista. Muuri oli tällöin pisimmillään, eli yli 8 000 kilometriä pitkä. Tätä osaa muurista on säilynyt paljonkin nykypäiviin saakka.

Peking | Kiinan muuri ja Ming-dynastia

1200-luvulla Tšingis-kaani lähti valloitamaan Kiinaa ja kahmi siitä suuria paloja itselleen. Kun Ming-dynastia nousi valtaan 1368, keisari Hongwu pohdiskeli muurin korjaamista ja lisärakentamista suojaksi mongoleita vastaan. Valtakunnan johto ei kuitenkaan ollut yksimielinen muurin tehosta. Lisäksi hanke oli hyvin kallis.

Lopulta keisari Hongwu voitti neuvottelut ja määräsi 40 000 miestä peruskorjaamaan muuria ja rakentamaan lisää. Työvoiman määrä vaihteli paljon. Välillä muuria rakennettiin noin kilometrin päivävauhtia yli 300 000 hengen voimin.

Han-dynastian aikaiset, yli 1000 vuotta vanhat pätkät muuria olivat niin rapautuneita, että niitä käytettiin lähinnä perustuksina. Seuraavat 276 vuotta eri Ming-dynastioiden hallitsijat rakennuttivat yli 6300 km muuria. Nyt muuri rakennettiin pääosin kivistä ja tiilestä, joten sitä on säilynyt laajoja pätkiä.

Tätä hanketta johtivat ammattilaiset ja rakennustekniikka oli jo kehittynyttä. Erityisesti laasti on osoittautunut hyvin kestäväksi. Sen salainen ainesosa on riisijauho, joka teki laastista jopa tiiltäkin kestävämmän.

Peking | Kiinan muuri ja tiilimestari Yi Kaizhan

Ming-dynastioiden aikaan elänyt Yi Kaizhan oli taitava muurin rakentaja ja arvostettu asiantuntija. Hän laski tarvitsevansa 99 999 tiiltä seuraavan muurin osuuden rakentamiseen. Keisarin valvojat eivät uskoneet Yi Kaizhanan arviota tiilien määrästä, vaan kehottivat häntä tilamaan ylimääräisiä tiiliä varalta.

Yi Kaizhan kieltäytyi ensin, mutta kun häntä ja muita työläisiä uhattiin kolmen vuoden pakkotyöllä, mikäli tiilet loppuisivat kesken, myöntyi Yi Kaizhan tilaamaan yhden tiilen lisää.

Kun muurin osa oli valmis, jäljellä oli vain yksi – se ylimääräisenä tilattu tiili. Yi Kaizhananan kerrotaan kironneen tämä osan muuria ja sanoneen, että mikäli ylimääräistä tiiltä liikutettaisiin, koko rakennettu osa muuria sortuisi. Siksi tämä ylimäärinen tiili löytyy edelleen Jiayuguanin alueella sijaitsevasta tähystystornista.

Peking | Kiinan muuri ja nykyisyys

Vuonna 1571 Kiina solmi rauhansopimuksen pohjoisten naapuriensa kanssa ja muuri kävi tarpeettomaksi. Kuitenkin vasta vuonna 1644 muurin rakentaminen lopetetiin. Kiinan kulttuurivallankumuksen aikana 1960-luvulla muuria tuhottiin tarkoituksellisesti dynamiitilla ja työkoneilla.

1984 Kiinan asenne muuria kohtaan muuttui ja muurin restauroinnista tehtiin yksi maan kärkihankkeista. Nykyisin muuri on Unescon maailmanperintokohde ja listattu NewOpenWorld Corporationin uudet maailman seitsemän ihmettä luettelossa sijalle 4.

Peking | Kiinan muuri ja sen vierailukohteet

Pekingin lähellä sijaitsevat muurin osat ovat peräisin eri Ming-dynastian kausilta (1300–1600 luvuilta). Badaling, Mutianyu ja Jinshanling ovat vierailupaikoista suosituimpia. Tämän lisäksi Pekingin ympäristöstä löytyy ainakin seitsemän muuta kohdetta, joista muurille pääsee kiipeilemään. Katso lista täältä.

Badaling sijaitsee noin 70 km Pekingistä. Paikka on turistisoitunein ja tasaisin. Tämä osuus muurista rakennettiin suurimmaksi osaksi 1500-luvulla. Badalingin restauroitu osa muuria on 7,5 kilometriä pitkä ja siinä on 43 vartiotornia. Koko pätkä ei kuitenkaan ole välttämättä auki. Esim. vuonna 2016 vain 3,75 km ja 19 vartiotornia oli auki yleisölle. Linkki tarkempiin tietoihin.

Mutianyu sijaitsee noin 65 km Pekingistä. Tämän muurin osan rakentaminen tapahtui Ming-dynastian alussa 1300-luvun loppupuolella. Osuudella on pituutta 5,4 km ja siihen kuuluu 23 vartiotornia, jotka sijaitsevat vuoristoisessa ympäristössä. Paikka vetää puoleensa myös paljon väkeä. Linkki tarkempiiin tietoihin.

Gubeikoun portti, sekä Jinshanlingin ja Simatain osuudet sijaitsevat n. 130 km Pekingistä. Tätä muuria rakennettiin myös Ming-dynastian aluaikoina, eli vuodesta 1368 eteenpäin. Jinshanlingin osuudella on pituutta 10,5 km (67 vartiotornia) ja Simatain osuudelle pituutta on 5,4 km (34 vartiotornia). Tämä osuus lienee vähiten käyty ja paikoista se, joka vaatii myös eniten kuntoa. Linkki tarkempiin tietoihin.

Kaverit vinkasivat, että menemällä Jinshanlingin itäportille, ja kävelemällä sieltä kohti Gubeikouta, kohtaa ehkäpä hienoimmat maisemat. Jinshanlingin osuus on täysin entisöity, eli se on turvallinen. Tämän  jälkeen muuri muuttuu vähemmän huolletuksi, mutta edelleen kävelykuntoiseksi. Kyseessä on 6-7 tunnin vaellus (n. 15 km). Gubeikousta pitää sitten ottaa taksi tai bussi takaisin majapaikkaan.

Peking | Kiinan muuri ja Mutianyu

Vierailin Mutianyun muurilla, jonne saavuin liki suoraan lentokentältä. Täytyy nyt sanoa, että kun on lentänyt läpi yön, nukkunut muutaman tunnin tuntihotellissa ja pamahtaa sitten suoraan Kiinan muurille, on tietynlainen kulttuurishokki valmis.

Koska opas oli mikä oli ja ohjeet sinne päin, päädyimme tilanteeseen, jossa bussi karkasi lounaan aikana parkkiin kauemmaksi ja bussin mukana meni myös kamerani. Kieltäydyin ehdottomasti lähtemästä muurille ilman kuvausvälineitäni ja niitä sitten kiikutettiin jostain hutsin Nevadasta minulle.

Niin vain opas pienen sähläyksen jälkeen sai kuitenkin ryhmämme luotsattua hiihtohissiin, jolla nousu muurille tapahtui nopeasti. Korkeanpaikankammoiselle tuo hissikyyti oli kyllä pelottava kokemus. Pidin katseeni tiukasti horisontissa, en alas aukeavassa pudotuksessa.

Muurilla reippaammat kävelivät kaukaisemmille vahtitorneille. Sen verran oli hikisen näköistä porukkaa ja puheet jyrkkyydestä palatessa siihen suuntaan, että tälläkin pätkällä pääsee kokeilemaan rajojaan kiipeämisessä, jos haluaa.

Minä tyydyin käymään pantomiimikeskustelua magneetinmyyjän kanssa tuotteen hinnasta ja kävelemään muuria puolentunnin verran. Lähinnä aikani kului kiinalaisten valokuvaussessioiden ihmettelyyn ja aivojeni vääntämiseen sellaiseen asentoon, jossa kymmenen kiinalaista valokuvassa ei ole virhe, vaan maahan kuuluva ominaisuus.

Alas pääsi laskemalla kelkkamäkeä 1,6 km tai samalla hiihtohissillä millä ylöskin oli tultu.

Lopuksi

Pitkään länsimaissa uskottiin, että muurin säilyneet osat ovat paljon vanhempia, että muuri on yhtenäinen 6000-9000 km mittainen kivimuuri ja, että Kiinan muurin voi nähdä avaruudesta asti paljain silmin.

Kuten edellä on jo tullut selväksi, muuri on kaikkea muuta kuin kokonaan kivinen, se koostuu monista osista, on osittain jo kadonnut kokonaan ja turisteille tarkoitetut pätkät on restauroitu todella kovalla kädellä turvalliseksi.

Mitä tulee väitteeseen: ”Kiinan muuri näkyy kuuhun”, niin se on höpötystä.

Vuonna 1932 yhdysvaltalainen harrastaja-antropologi Robert Ripley tosiaankin väitti Kiinan muurin erottuvan katsellessa kuusta maahan. Kuun ja maan etäisyys on kuitenkin tarkalleen 384 400 kilometriä. Tältä etäisyydeltä voi paljain silmin erottaa vain meret, pilvet ja kenties joitakin mantereiden rajoja – mutta EI Kiinan muuria.

Nykyisen optiikan, Google mapsin ym. aikana Kiinan muurin voi luonnollisesti nähdä ”avaruudesta” niin tarkasti kuin haluaa.

Kiinan muuri on kohteita, joka ”kuuluu” nähdä, jos Pekingissä vierailee. Henkilökohtaisesti olin ajatellut, että muuri tekisi minuun samanlaisen vaikutuksen kuin Gisan pyramidit, Colosseum tai Angor Wat, jotka ovat kaikki paikkoja, joissa olen vieraillut useasti ja joihin voisin koska tahansa palata.

Jostakin syystä muuri ei kuitenkaan kolahtanut tajuntaani mitenkään erityisenä. Kiire, stiljoona kiinalaista, kaiken yllä leijuva sumu, liian siloiteltu jälki ja jotenkin lennon jälkeen pöllö olo – Tässä lienevät ne syyt, miksi mitään WOW – IIH -elämystä ei tullut. Näitä nyt sattuu. Jotkut kohteet nyt vaan ovat se ”pakollinen pulla”.

Nämä minun hieman latteat lauseet eivät tietenkään tarkoita, etteikö muuri olisi yleisesti vaikuttava, historiallisesti merkittävä ja etteikö sille kannattaisi aikaansa antaa. Kiinan muurin historia ja sen ympärillä kulkevat tarinat ovat jo yksistään niin kiinnostavaa tutkittavaa, että niihin voisi uppoutua viikoiksi!

Lähteet:

• https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_muuri
• http://tieku.fi/menneisyys/historia/kiinan-muuri-rakennettiin-pitamaan-mongolit-loitolla
• http://historianet.fi/tekniikka/rakennushankkeet/kiinan-muuri-karusta-puolustusrakennelmasta-tuli-turistikohde
• https://www.tiede.fi/keskustelu/1951/ketju/nakyyko_kiinan_muuri_avaruuteen
• http://www.pallontallaajat.net/pt3/keskustelu/index.php?topic=12272.0
• https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002535951.html