Oulun kyläkoulut. Pieni koulu, pienet ongelmat. Suuri koulu, suuret ongelmat

2,K

Koulu loppuu, kun oppilaat loppuvat, tai koulurakennus tulee tiensä päähän. Ei niitä tarvitse itse olla aktiivisesti lopettelemassa.

Oulun kyläkoulut taustaa: Oulun kaupunginvaltuuston päätettävinä on maanantaina 19.6.2023 yhdeksän palveluverkkoselvitystä, joissa esitettiin Keiskan, Lämsänjärven, Sanginsuun, Kuivasojan ja Pikkaralan koulujen lakkauttamista. Valtuusto päätti kouluverkkoratkaisut kaupunginhallituksen esitysten mukaan. Perussuomalaiset teki muutosesityksiä, mutta ne hävisivät äänestyksissä.

Kokeneimmat konkarit tietävät, että kansan muisti on noin kolmen kuukauden pituinen

Ei se ollut sattumaa, että Oulun kaupunginvaltuusto päätti kevään viimeisessä kokouksessa palveluverkosta, jolla lopetetaan suuri joukko Oulun pieniä kouluja. Kokeneimmat konkarit nimittäin tietävät, että kansan muisti on noin kolmen kuukauden pituinen ja että lomakuukausia kannattaa käyttää tässä hyväksi.

Tämä näiden kyseisten koulujen lopettaminen oli vain yksi toimenpide sarjassa, jolla suomalaista kouluverkkoa ajetaan alas ideologisista syistä. Oulussa järjettömät asiakokonaisuudet rinnastetaan keskenään. Muutaman kyläkoulun lakkauttaminen on muka ratkaisu koko 4000 oppilaan oppilasvajeeseen, joka johtaa lähes 30 miljoonan säästämiseen.

Mutta ei oululainen tyhmä ole. Kun sitä lähikoulua ei enää olekaan ja lapset oireilevat suurissa yksiköissä ja jonottavat nuorten psykiatriaan, niin siinä on vanhemmilla sitten vähän herkemmässä mielentilassa aikaa miettiä, mikä mahtoikaan mennä pieleen viimekerralla äänestyskopissa.

Koulu loppuu, kun oppilaat loppuvat, tai koulurakennus tulee tiensä päähän. Ei niitä tarvitse itse olla aktiivisesti lopettelemassa.

Lehtien palstoilla keskusta kantaa huolta lähikoulujen säilyttämisestä, mutta jokaisessa tuossakin mainitut valtuutetut äänestävät koulujen lakkauttamisen puolesta. Kepu pettää aina. Mielipide julkaistu Kalevassa 10.5.2023.

OULU JA PIENET KOULUT Kaikkeni tein. Se ei riittänyt.

Pidin kokouksessa seuraavan puheen

Kiitos puheenjohtaja

Tervetuloa lapset ja lasten vanhemmat vielä minunkin puolestani kaupunginvaltuuston istuntoon Ouluun, kaupunkiin, missä lapset nähdään aina kulueränä, josta on säästettävä hinnalla millä hyvänsä.

Olemme eilen saaneet uuden erinomaisen hallituksen. Kansa on näyttänyt muutoksenhalunsa eduskunta vaaleissa. On ymmärrettävää, että asia kipuiluttaa etenkin keskustaa. Sen ei tulisi kuitenkaan vaikuttaa oululaisiin lapsiin.

Jokainen tässä salissa tietää, mikä on koulun merkitys kylälle, kyläyhteisölle ja lasten liikunnalle.

Vuonna 2000 Suomi oli maailman kustannustehokkain perusopetuksen järjestäjä ja Pisa ihmemaa. Siitä on menty 20 vuotta ja 2000 koulua on lakkautettu. Pisa-tulokset ovat romahtaneet ja nuorten pahoinvointi räjähtänyt käsiin. Suurin koulujen pihoilla 3 luokkalaiset markkinoivat sähkötupakkaa.

Haluan nyt kertoa, miten tässä kaupungissa päätöksiä tehdään.

Ensin luodaan shokki. Kahdeksan pikkukoulu loppuu! Nyt ne tappaa kaikki kyläkoulut. Näin saadaan aikaan epätietoisuutta ja yleistä epävarmuutta vanhemmille.

Kuulemiskierroksilla esitellään ristiriitaisia, jopa vääriä tietoja. Ihmiset ovat hämillään. Kai se sitten on noin, kun sen on joku laskenut.  

Lehdetkin kiinnostuvat. Osa vanhemmista ja kaupunkilaisista kuvittelee, että kuulluksi tuleminen johtaa muutokseen. On päästy vaikuttamaan.

Valtuutetut istuvat Aleksinkulmassa kuuntelemassa paneelikeskustelua ja nyökkäilevät, kun opetustoimen ylitarkastaja Lehtola linjaa: ”Kun tehdään aidosti lapsen edun ja oikeuden mukainen palveluverkko, se oikeasti säästää kustannuksia. Mikään ei maksa niin paljoa kuin korjaavat sairaanhoitomenot, vääränlaisella oppimisympäristöllä aiheutettujen menojen jälkikäteinen korjaaminen”.

Valtuutettuja koulutetaan lapsivaikutusten arvioinnista. Monimutkainen juttu. Tehtiinköhän se Oulussa kaikkien koulujen kohdalla oikein.

Tulee joulu ja ihmisille hyvä tahto. Kukaan ei kysy, miksi päätöksiä ei kuulu. Oikea vastaus on tietenkin EK- vaalien läheisyys. Koska kaikkia kouluja ei saatu lakkautettua konsensuksessa, asian tuomista valtuustoon on edelleen haudottava pöytälaatikossa vaalien yli. Silloiset suuret puolueet eivät ota mitään riskiä.

Koulujen lakkauttamisprosessi aloitetaan hiljaisuudessa uudestaan kevään kiireissä. On äitienpäivän ja koulujen kevätjuhlien aika. Ihmiset leipovat voileipäkakkuja ja hankkivat juhlavaatteita. Toimittajilla on muita juttuja. Mutta koneisto – se jyllää.

Loputtomissa kokouksissa istutaan. Liitteisiin sisällytetään jälleen ristiriitaista, sekä valkeaselkoista materiaalia. Määrä korvaa laadun. 700 sivua luettavaa, olkaa hyvä.

Valtuutetut tuskailevat: Miksi koulujen korjausvelka on sivistystoimen johtajan laskuissa 30 miljoonaa ja kaupungin tilapalvelun johtajan papereissa 3,9 miljoonaa? Onko väestöennuste luotettava? Voidaanko oppilaita siirtää kouluun, jossa on todettu sisäilmaongelmia? Mitä valtuusto päättikään joskus vuonna 2014?

Järjettömät asiakokonaisuudet rinnastetaan keskenään. Muutaman kyläkoulun lakkauttaminen on muka ratkaisu koko 4000 oppilaan oppilasvajeeseen, joka johtaa lähes 30 miljoonan säästämiseen.

Konsensusta ja kompromissia haetaan. Sitten tehdään sohaisuhyökkäys, jossa tarjotaan yhden koulun säilyttämistä muiden kustannuksella. Minulle kuiskutellaan: Haluatko säästää Sanginsuun. Tue muiden koulujen lopettamista, niin me suostumme siihen. Mutta en minä halua säästää vain Sanginsuuta, vaan monta muutakin koulua.

Sävy muuttuu: Etkö siis halua säästää EDES Sanginsuuta? On persujen syy, jos KAIKKI koulut loppuvat.

Päätöksenteossa yritetään väkisin kompromissiin asiassa, joka koskee lapsen perusoikeuksia ja jossa lapsen yksilöllinen etu tulee laittaa etusijalle.

Perussuomalaiset äänestyttävät päätöksiä sekä sivistys- ja kulttuurilautakunnassa että kaupunginhallituksessa ja yrittävät saada kouluille lisää jatkoaikaa. Kannatusta näihin ei ole tule muilta puolueilta. Kuitenkin lehtien palstoilla keskusta kantaa huolta lähikoulujen säilyttämisestä.

Hyvät valtuutetut

Tämä valtuusto voi vieläkin halutessaan pelastaa, vaikka kaikki lopetusuhan alla olevat koulut!

Minulle nämä koulut eivät ole tilastoja – vaan arvoja ja valintoja. Pieni koulu – pienet ongelmat. Suuri koulu – suuret ongelmat. Pienet koulut ovat erinomaisia paikkoja kasvavalle lapselle. Säilytetään siis lähikoulut ja arvostetaan pientä.

Oulun kyläkoulut. Perussuomalaiset puolustivat pieni kouluja

Oulun perussuomalaisille on erittäin tärkeää, että oululaisten peruspalvelut ovat kunnossa. Kärjessä näistä lasten varhaiskasvatus ja koulu. Oulun koulumaailmassa on tapahtunut täsmälleen sama muutos, kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Kiusaaminen ja töniminen on muuttuneet raa’aksi väkivallaksi, ja oppimisen ongelmista kärsii yhä useampi lapsi. Siksi perussuomalaiset tekivät monia muutosesityksiä palveluverkkopäätökseen. Erityistä huomiota tässä kouluverkkokeskustelussa sai Sanginsuu.

Esitimme, että Sanginsuun koulun toiminta jatkuu vuoteen 2027 saakka. Valtuusto päätti kuitenkin sulkea Sanginsuun koulun heti vuonna 2024.

Itse tein seuraavat muutosesitykset:

Alueellinen palveluverkkoselvitys Maikkulan alue, Lämsänjärven koulun osalta kohtaa 2

Lämsänjärven yksikön koulutiloista ei luovuta, vaan tulevaisuudessa oppilaaksiottorajojen tarkastelulla tasoitetaan alueen koulujen oppilasmääriä ja varmistetaan tarkoitustenmukaisten opetusryhmien muodostuminen kaikkiin alueen kouluihin.

Alueellinen palveluverkkoselvitys Pateniemi-Rajakylän alue.

Kaupunginvaltuusto päättää, että Kuivasojan koulu jatkaa toimintaansa. Oppilaaksiottorajojen tarkastelulla tasoitetaan tarvittaessa kaikkien alueen koulujen oppilasmääriä. 

Kokouksen tallenne täällä