Mumbai, Kathmandu, Dhaka, Colombo -matkapäiväkirja

997

Tervetuloa Mumbai, Kathmandu, Dhaka, Colombo -matkapäiväkirjaan. Seuraamalla selviää mihin ja miksi Anna päätyi.

Mumbai, Kathmandu, Dhaka, Colombo -matkapäiväkirja. Tässä jaksossa oululainen matkabloggaaja Anna kyllästyy matkanjärjestäjien tarjontaan ja päättää rakentaa itse oman kiertomatkansa.

Jos aikoo maita bongailla, niin turha sitä on kotona istua

Uutena vuotena en yleensä tee lupauksia, mutta ajattelen asioita, joiden toivoisin toteutuvan. Takana on nyt pari vuotta sinkkumatkailua vastoin omaa tahtoa ja se (toki myös korona) on kaventanut reissujeni kohdemaita. Tuntuu, että Eurooppaa on kierretty riittävästi. Toki vielä käymättömiä maita löytyy Euroopastakin.

On tosiasia, että eteen ei noin vain kävele reissukaveria, joka olisi valmis tai jolla olisi edes mahdollisuutta reissailla kuten minä teen. On se omakotitalo, koira jota ei voi jättää yksin, pilkille pitää päästä ja kaikki Pohjois-Pohjanmaan hirvetkin pitää kaataa jossain välissä. Lisäksi, vaikka rahaa olisikin matkusteluun, niin ei voi ottaa lomaa töistä (kun pitää tehdä sitä rahaa), ei voi mennä mihinkään paikkaan missä ruoka näyttää oudolta ja jos mennäänkin, niin pitää olla samassa hotellissa vähintään viikko.

Jos ja kun itse kuitenkin haluan maita ”bongailla”, niin näin tämä homma ei etene. Päätin vuoden vaiheessa, että alan taas katselemaan karttaa sillä silmällä, missä olisi joku koluamaton kolkka. Kaverin kanssa olisi mukavampaa (ja turvallisempaa), mutta kun ei ole löytynyt, niin mennään sitten yksin.

Intian Mumbai, Nepalin Katmandu, Bangladeshin Dhaka ja Sri Lankan Colombo -kiertomatkaa ei löydy valmiina

Ensimmäinen ideani oli lähteä risteilemään Panamana kanavan läpi ja kiertää Väli-Amerikan maita. Tämä suunnitelma meni pöytälaatikkoon, sillä risteilyjen hinnat, lentoyhteydet ja muuta järjestelyt tuntuivat todella hankalilta. Tuntui, että minua ei oikein haluttu palvella

Seuraavaksi suuntasin katseeni Kaukasiaan. Azerbaidzan, Georgia ja Armenia vaikuttivat kivoilta paikoita, joissa olisi paljon mielenkiintoista katsottavaa. Kyselin useista matkatoimistoista lähtöjä, mutta ne kilpistyivät aina siihen, että ryhmää ei saatu kasaan.

Kolmanneksi tutkin Omanin kiertomatkan mahdollisuutta, mutta siihenkään en oikein saanut järkeviä lentoyhteyksiä ja reittiä. Myynnissä oli kyllä matkoja, mutta sitten kun tarkemmin selvittelin, niin ryhmä ei toteutunutkaan. Lisäksi yhden hengen huonelisä oli aivan jäätävä. Tämä on asia, mitä en yksinkertaisesti suostu tajuamaan. Kun varaan huoneita itse, yksinmatkustava saa usein sen edullisemmin. Miksi siis maksaisin matkanjärjestäjälle extraa yhden hengen huoneesta?

Tässä vaiheessa mulla jotenkin vaan paloi pinna. Rupesin miettimään mihin sitä matkatoimistoa edes tarvitsen. Jos jotain fataalia tapahtuu, niin vaikeuksissa olen joka tapauksessa, huolimatta matkanjärjestäjästä. Perjantaina 17.2 kaivoin esiin Finnairin lahjakortin sekä umpeen menevien tasoetujen tiedot ja naputin hakukenttään Mumbai.

Tuhlataan pois lahjakortit ja upgradet

Minulla oli 900 euron lahjakortti Finnairille ja ja kaksi kappaletta long-haul upgrade -etua (arvo 500-600 euroa) Platina-kortin kylkiäisenä.

Lennot Oulusta Helsingin kautta Intian Mumbaihin ja takaisin maksoivat 769 euroa ja sain noilla upgadeilla itseni businekseen istumaan.

Kun liput oli vahvistettu, seuraava kysymys oli, mitä Intiassa tekisin? Olen käynyt Intiassa kahdesti. Intian Kultaisen kolmion Delhin, Agran ja Jaipurin Taj Mahalin ja maharadžojen Jaipurin sekä Ranthamboren kansallispuiston tiikerit on nähty. Samoin Kochin Backwatersit. Aika nopeasti muotoutui kuva, että lennän Intiaan mutta en aio olla Intiassa.

Intian Mumbai. Kaksi yötä

Lennän Oulusta Helsinkiin ja sieltä Intian Mumbaihin. Lähden 1.3 ja olen perillä 2.3. aamusta kello kuuden aikaan. Olen ottanut tähän alkuun heti oman opastetun kiertomatkan, jossa käydään:

• Gateway of India
• Taj Mahal Palace Hotel (ulkopuolelta)
• Colaban alue
• Horniman circle -alue
• Asiatic Society
• ST Thomasin katedraali
• Csmt ( Victoria Terminus)
• Marine Drive
• Dhobighat – ulkoilmapyykkilahti kävelykierros ( 15 minuuttia).
• Malabar Hill, josta avautuu panoraamanäkymä Mumbaihin.
• Banganga Mani Bhavan
• Mahatma Gandhin koti Mumbaissa.
• Mumbain yliopisto (sisäänpääsy rajoitettu, joten vain ulkopuolelta).
• Oval Maidan Bandran linnoitus

Kierroksen hinta 58 euroa.

Osan paikoista luultavasti vaan jätän väliin, kuten esim. Gateway of India, sillä hotellini on tästä 300 metrin päässä.

Seuraavana päivänä vuorossa on Dabbawala, Dhobhi Ghat & Dharavin slummi. Kierroksella on osin samoja kohteita kuin edellisenäkin päivänä, mutta nehän voi ohittaa helposti. Tämän kierroksen hinta on kohtuu kokea, eli 159 euroa, mutta suuositukset olivat hyvät.

Viestittely reissujen järjestäjän kanssa hoituu luotettavasti WhatsAppilla. Tai miten sen nyt ottaa…

Dabbawala on ehkäpä yksi mielenkiintoisimmista järjestelmistä, mikä on luotu ruuan kuljettamiseen. ”Dabba” tarkoittaa laatikkoa, ja ”wala” on tekijään viittaava suffiksi. Dabbawala on siis henkilö, jolla on laatikko. Järjestelmä on toiminut vuodesta 1880.

Dabbawalat hakevat tuoreet lounaat toimistotyöläisten kotoa erityisissä lounaslaatikoissa. Lounaslaatikot laitetaan junaan, ja perillä paikallinen dabbawala kuljettaa ne perille. Lounaan jälkeen laatikot palaavat samaa reittiä koteihin. Palvelussa ei ole tietokoneita ja monet dabbawalloista eivät osaa edes lukea. Silti värikoodatut ruokalaatikot kulkevat oikeille ihmisille. Virheitä on noin 3-4 kappaletta miljoonaa lounasta kohden.

Dhobhi Ghat on on ulkoilmapesula. Dhobisina puhdistaa mm. Mumbain hotellien ja sairaaloiden vaatteita ja liinavaatteita ulkona. Se rakennettiin vuonna 1890. Olen tämän nähnyt aiemmin kadulta katsoen, mutta en ole käynyt sisällä kävelemässä ja tutustumassa tarkemmin pesulaan.

Päivän päättää perin tunnin kävelyretki Dharavin slummin läpi. Olen nähnyt aluetta bussin ikkunasta, mutta en ole ole vieraillut alueella.

Dharavi sijaitsee kahden rautatielinjan välissä. Alue on jakautunut kortteleihin asukkaiden kotipaikkakuntien, kielen ja uskonnon mukaan. Dharavin asukaslukua on vaikea laskea tarkasti, koska tuhannet ihmiset muuttavat kaupunkiin päivittäin, joista monet slummiin. Arvioiden mukaan asukkaita olisi kolmesta viiteen miljoonaa.

Kyseessä ei ole perinteinen slummi vaan kaupunki kaupungin sisällä. Alueella asuu esim. lääkäreitä tai insinöörejä, joiden varsinainen koti saattaa olla kaukana esikaupunkialueilla. Pitkän kotimatkan vuoksi he asuvat työviikon ajan slummissa. Dharavissa toimii runsaasti pienteollisuutta ja tekstiiliyrittäjiä. Ihminen ei välttämättä osaa kirjoittaa kunnolla, mutta hänellä voi olla tietokonepaja, jossa hän korjaa vanhoja tietokoneita. Alueella valmistetaan mm. ilmastointilaitteiden filtterit, korjataan autonrenkaiden sisäkumeja ja värjätään design-nahkoja. WHO:n arvioiden mukaan Dharavin yritykset pyörittävät yli miljardin euron liikevaihtoa vuodessa. 

Hotellit eivät Mumbaissa ole mitenkään edullisia (tai siis sellaiset joissa suostun nukkumaan). Katselin muiden matkailijoiden suosituksia ja valitsin Gordon House Hotel nimisen paikan kehujen ja etenkin sijainnin takia. Hintaa kahdelle yölle tulee 19 910 intian rupiaa, eli noin 135 euroa

IndiGo – toivottavasti pysyy taivaalla

Kahden Mumbaissa vietetyn yön jälkeen siirryn Nepalin Kathmanduun. Vertailin lentoaikoja ja lentofirmoja kohtuullisen huolella. Nepalin tienovilla ei nimittäin kannata ottaa sitä halvinta alle. Osaa lentoyhtiöistä en vaan suostu edes käyttämään.

IndiGo on ihan hyvämaineinen ja esim. lippujen osto sujui täysin ongelmitta. Otin lipun johon kuului ruoka. Ihan ei selvinnyt mitä kaikkea olisin voinut valita listalta ilman lisämaksua (ilmeisesti mitä vaan), mutta osin näytti sen verran eksoottiselta, että mennään nyt ihan Kana-biryaninilla ja suklaakekseillä. Oluttakin olisi saanut. Pullon hinta 11 euroa

Lentolipun hinta oli 138 euroa.

Nepalin Kathmandu. Kolme yötä

Nepalin Kathmandussa minulla oli kaksi kokopäivän retkeä kuljettajineen ja oppaineen varattuna. Peruin ne, koska viestit olivat niin sekavia. Kathmandusta on kuitenkin erittäin helppo saada retkiä vaikka samana päivänä, joten eiköhän tuon asian saa kuntoon.

Kathmandusta varasin erittäin hyvät pisteet saaneen hotellin nimeltä Everest Boutique Hotel. Kolmelle yölle tuli hintaa 20 566 Nepalian rupiaa, eli noin 147 euroa.

Bangladeshin Dhaka ja Sri Lankan Colombo vielä aivan auki

Tästä eteen päin minulla ei ole varauksia, mutta ajatus on seuraava. Siirryn Katmandusta Bangladeshin Dhakaan.

Bangladeshin Dhakassa käyminen ei perustu mielenkiintoon kyseistä perseenläpeä kohtaan, vaan ainoastaan haluun ”bongata maa”. Kyseinen maa on yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista ja meno sen mukaista. Suurin osa siellä käyvistä suomalaisista on nimenomaan maabongareita. Teppo kävi siellä aikoinaan, minä en. Joten käydään nyt tämänkin katsastamassa.

Dhakasta otan lennon Sri Lankan Colomboon. En ole vielä päättänyt missä paikoissa siellä haluan käydä.

Sieltä sitten Intiaan takaisin. Bhutanin olisin halunnut myös käydä, mutta se menee liian hankalaksi.

Hae syöpälääkkeet Bangladeshista – tai kuole