Moselland – Riesling Expert
Tehdasvierailu yhteistyössä Moselland. Yleisesti viinivalmistukseen liitetään romanttinen käsitys pienestä kellarista, suurissa tammiastioissa ja hämähäkinseittien peittämistä pullorivistöistä. On olemassa kuitenkin toinenkin todellisuus. Se on kiiltävien terästankkien ja kuljettimien täyttämä tehdas, jonka varastojen hyllyillä kymmenet miljoonat litrat viiniä odottavat kuljetusta tilaajilleen yhä useammin kartonkiin, kuin lasiin suojattuna. Yksi tällaisista viininvalmistajista on Moselland.
Tiesitkö: Nestekartonkipakkaus on tutkimusten mukaan myös ympäristöystävällisin pakkausvaihtoehto viinille!
Mosel-Saar-Ruwer
Mosel-Saar-Ruwer on yksi Saksan kolmestatoista viininviljelyalueesta. Alueella tuotetaan 1.1 miljoonaa hehtolitraa viiniä vuodessa ja alueena Mosel-Saar-Ruwer tuotantoalue on 12 500 hehtaarin kokoinen. Pieni laskutoimitus saa nopeasti tajuamaan, että ei tällaisia määriä viiniä valmisteta käskemällä kylän naisia polkemaan rypäleitä ja pullottelemalla kotiviinejä pienissä erissä. Hehtolitra on 100 litraa, eli n. 100-130 pulloa.
Koko Mosel-Saar-Ruwer alueella on noin 6000 tilaa, joista yksittäisiä, nimettyjä tarhoja on 500 kappaletta. Tilakoot ovat pienentyneet perinnonjakojen ym. seurauksena, ja vain 1500 viljelijällä on nykyisin enemmän kuin viisi hehtaaria hallinnassaan. Pienet tilat eivät ole kannattavia, vaan viinintuotantoon(kin) tarvitaan volyymia. Siksi jo 1800-luvulta saakka viljelijät ovat yhdistäneet tuotantoaan ja muodostaneet viininviljelyosuuskuntia.
Noin 25% alueen viineistä myydään suoraan tiloilta, toinen 25% jää Saksan vähittäiskauppaan ja loput 50% prosenttia menee vientiin. Kolmannes Saksan vientiviineistä on peräisin juuri täältä, Moselin laaksosta.
Viinirinteiden keskiosa on ns. Sweet-Spot. Se tuottaa usein parhaimmat ja kalleimmat rypäleet. Joki lämmittää rinteitä kylmällä ja yläosan puusto suojelee taas tuulilta.
Sade ja ukkonen lähestyvät
Olutkin maistuu näissä maisemissa
Moselland
Moselland on alueen viinitarhojen yhteenliittymä, johon kuuluu yli 3000 tarhaa. Käytännössä Moselland siis jalostaa alueen tiloista puolelle rypäleet viiniksi. Yhtiön vuosituotanto on noin 22 miljoonaa litraa, eli 0,2 miljoonaa hehtolitraa, josta 250 000 litraa on Moselin Riesling-viinejä. Valikoimissa on satoja laadukkaita, keveitä ja hapokkaita viinejä.
Moselland sijaitsee Bernkastel-Kuesin kaupungissa. Vierailimme tehtaalla toukokuussa 2017. Jo pelkästään myymälän tiloissa olisi voinut viettää aikaa vaikka kuinka ja ihailla toinen toistaan kauniimpia pulloja. Jos olisimme olleet autolla liikenteessä, olisi täältä lähtenyt mukaan laatikoittain viiniä. Nyt jouduimme tyytymään ”vain” maisteluun.
Taulu on maalattu viiniväreillä
Mosellandin Riesling kypsyy terästankeissa
Mosellandissa suurinosa viinistä käytetään ja kypsytetään terästankeissa. Syy on tuotannollinen, mutta myös Rieslingille ominainen. Tamminen tynnyri antaa viiniin voimakasta aromikkuutta ja rakennetta, jota raikkaan terävät ja aromaattiset lajikkeet, kuten Sauvignon Blanc ja Riesling eivät kaipaa.
Käynnin ja kypsytyksen jälkeen viini vielä stabiloidaan, kirkastetaan ja tarvittaessa suodatetaan ennen sen pullottamista.
Meille esiteltiin koko tuotantolinjasto, josta löytyy myös suomalainen keksintö nimeltä ”mustekala”, joka kelmuttaa lavallisen pulloja tai tetrapaketteja muutamassa sekunnissa tiiviiksi paketiksi. Suurimman vaikutuksen tekivät varastojen kiiltävien terästankkien silmänkantamattomaan jatkuvat rivistöt. Jossakin niissä tankeissa kypsyi myös puolimakea ja raikkaan happoinen Moselland Ars Vitis Riesling.
Tämä kauniiseen taidepulloon pakattu, kevyen kesäsalaatin tai samettisen brie- juuston kumppani, on varmasti osunut monen silmiin Alkon hyllyssä. Taidepullon kuva vaihtuu kausittain.
Ars Vitis tuotanto on laaja. Tuotannossa on useita kauniita taidesarjoja.
Riesling
Rieslingin tuoksu on parhaimmillaan puhdas, intensiivinen ja lievästi petroolinen. Maku on äärimmäisen tyylikäs, kuiva ja puhdaspiirteisen hedelmäinen. Miellyttävät hapot antavat viinille hyvän rungon ja kantavat makua pitkään.
60% Mosel-Saar-Ruwerin alueen viljelyalasta on rypäleiden kuningattaren, Rieslingin valloittamaa. Moselin Rieslingeista suuorinosa on puolikuivia (halbtrocken), puolimakeita (lieblich) tai makeita (süß). Matkailija voi hämääntyä viinipullon ääressä, sillä usein viinipulloissa ei lue selkeästi makeusastetta. Asia pitää päätellä viinin laatuluokituksesta, jotka kertovat rypäleen sokeripitoisuuden korjuuhetkellä.
Varhemmin poimitut rypäleet kuuluvat luokkaa Kabinett, sitten tulee Spätlese (kirjaimellisesti myöhäiskorjuu), Auslese, Beerenauslese ja Trockenbeerenauslese. Beerenauslese ja Trockenbeerenauslese ovat aina hyvin makeita. Spätlese ja Auslese puolimakeita. Kabinett-kategoriasta löytyy myös kuivia viinejä, mutta suurin osa on enemmänkin puolikuivia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että parhaimmillaan näissä viineissä on aina ripaus makeutta mukana. Vain trocken merkitty viini on täysin kuiva.
Moselin laaksosta ja Rieslingistä löytyy laajempi teksti täältä: Moselin laakso – Saksan kaunein viinitie
Ahr-jokeen ja Spätburgunderin maailmaan pääset tutustumaan täällä: Ahr-joki ja Rotweinwanderweg – Saksan tuntematon viinitie
Reinin laakson maisemista ja viineistä voit lukea täältä: Reinin laakso- Saksan romanttisin viinitie
Kuva kesällä, kun viini jo kasvaa vaihdilla
Kuva keväästä, kuin viini vasta hieman viheriöi
Mosellandilla on omia viinitarhojen vieressä sijaitsevia puristus- ja keräysasemia, joihin kulkee sadonkorjuun aikana jatkuva virta rypäleitä. Viinirypäle ei kestä varastointia tai pitkiä kuljetusmatkoja, vaan poimitut rypäleet pitää pyriä toimittamaan mahdollisimman ehjänä eteenpäin puristettavaksi.
15 comments
[…] Tämä matka: Moselland ja Riesling – vierailu viinitehtaassa […]
Kyllä viinipullot voivat olla kauniita tai tarkemmin sanottuna etiketit. Riesling on oma lemppari, joten tuohan olis mulle ihan must-kohde.
Riesling on siis niin hyvää. Se on ehdottomasti myös minun lempilajike.
Melkoinen statement nauttia olutta keskellä Saksan viiniseutuja. Minä saattaisin tehdä jotain sellaista. Jotenkin tuntuu että tuon viinialueen haluaisin skipata. Olen kyllä toistaiseksi Saksassa ollessani sen skipannutkin. Syy on tietenkin se, ettei viini maistu eikä kiinnosta. Ymmärrän olutta paremmin, mutta siinäkin olen mieltynyt alhaiseen alkoholiprosenttiin.
Itse asiassa tuo olut taitaa olla alkoholiton, mitä Teppo tuossa juo 😀
Me kiersimme vuosia viinialueilla ihn niiden maisemien takia. Hiljalleen viini sitten rupesi nousemaan enemmän pää rooliin, mutta kyllä maisemat vieläkin ovat tärkeitä!
Harvemmin tulee viinejä juotua, mutta nuo hienot pullot ovat jääneet mieleen minullekin. Kiva kuulla perusteellinen tarina niiden takaa. Ei ollenkaan pahan hintaisia nuo myyynnissä olleet 🙂
Pullot olivat kyllä kauniita kuin korut. Jos tuollaisen hankkisi, niin eihän sitä raaskisi pullonkeräykseen viedä.
Hienot maisemat kyllä! Me ei olla päästy vielä ikinä vierailemaan missään viinitilalla, mutta Stuttgartissa ollessa tuli maisteltua paikallisia viinejä yhdessä viinikellarissa. Sieltä sai niin hyvää valkkaria, että sitä tulee muisteltua vieläkin kaiholla. Joku päivä on pakko palata takaisin ja päästä käymään kyseisellä tilalla 🙂 Täällä Vietnamissa Dalatin viini on aika tunnettua, ja ollaan suuntaamassa sinne huomenna. Tiedä vaikka päästäisiin käymään siis viinitilallakin.
Viinitilavierailut on parhautta. Tosin useinhan ne sijaitsevat paikoissa, joihin pitää mennä omalla autolla, joten se aihuttaa vähän ongelmia. Viinikellaritkin on hyviä paikkoja maistelyyn. Saa helposti käsityksen koko alueen viinituotannosta.
Kauniita maisemia ja osittain samojakin paikkoja olen nähnyt. Tuo viinitilakierros näyttää varsin mielenkiintoiselta ja en ole tuollaisessa noin modernisti koneellistetussa viinituotantopaikassa ikinä käynytkään. Itse postauksen yllättävin tieto oli tuo parhaitten viinirypäleitten paikka rinteessä ja selitys sille, mikä oli mukava uusi nippelitieto itselle 🙂
Aina ilo saada välitettyä nippelitietoa!
En ole itsekään aikaisemmin tällaisessa paikassa käynyt. Oli kyllä mielenkiintoinen kierros.
Suuresta tuotantokapasesiteestistään ja tuotantolinjastaan huolimatta Moselland nimittää itseään Weinkeller´iksi (viinikellariksi) eikä Weinfabrik´iksi (viinitehtaaksi).
No onhan se tavallaan kellari, missä ne tankit ovat, mutta noilla määrillä ollaan kyllä tehdastuotannossa. Markkinointimielessä kellarisana varmaan toimii paremmin, kun taas Suomessa näyttää olevan muotia nimittää esim. pienpanimoita oluttehtaiksi 😀
Michael Probst, kierroksemme vetäjä puhui tehtaasta ja tehdastuotannosta. Sinällään asialla ei sen enempää merkitystä, kyse on kulmasta, joka avaa paremmin asiaan perehtymättömälle pienien viinitiloja ja isojen yhteenliittymien eroja.
Moselin maisemat on niin kauniita! Ja saksalaiset valkoviinit niin hyviä 🙂 Viinitiloilla on aina yhtä mukava vierailla, on ne sitten isoja tai pieniä. Aina se harmittaa yhtä paljon, jos on lentäen viinimatkalla, eikä voi ostaa kaikkia ihania viinejä kotiin tuliaisiksi.
Minä en ole vielä tuolla käynyt viinimatkalla, mutta ajatuksissa se on ollut pidempäänkin.
Jep, lentomatkailu rajoittaa kummasti viinihankintoja.
Nyt kesällä mennään autolla Eurooppaan, joten peräkonttiin mahtuu reilusti pulloja. Ongelmana on vain se, että isoissa tukuissa/Super Alkoissa tai mitä ne viinamyymälät nyt rajoilla oikein ovatkaan, ei ole mitään harvinaisia viinejä tarjolla. Siksi pientuottajien tuotteet jäävät löytämättä.