Monaco – Ei köyhille

Monaco – Ei köyhille

maaliskuu 22, 2019

Monacoon johtavan suuren rannikkotien, Grande Cornichen, ajaminen, on yhtä autobongailua. Kaikkia ohi vilahtavia upeita ajopelejä en edes tunnista. Epäselväksi ei jää, että nyt ajetaan rahaa kohden.

Monaco on loistava vastakohta Ezen idylliselle maalaisromantiikalle ja Nizzan rennolle tunnelmalle. Välimatkaa on vain viisikymmentä kilometriä, joten näissä kolmessa erilaisessa kaupungissa voi helposti käydä vaikka pitkän viikonlopun aikana. Majoittua Monacossa ei kannata kaupungin korkean hintatason takia.

Monaco on kooltaan vain 2 neliökilometriä, jossa yleisiä teitä on 50 kilometriä. Asukasmäärä on kuitenkin yli 30 000. Tämä tuntui aluksi tilastovirheeltä, mutta paikan päällä tajusi, kuinka todella pienestä alueesta on kyse. Jokainen metri on hyödynnetty. Vuorenrinteille on rakennettu korkeita taloja aivan kiinni toisiinsa, tiet kulkevat osin lähes päällekkäin ja kadulta toiselle siirrytään korkeuseroista johtuen joissakin kohdin hissillä.

Monacon upea satama-alue

Port Hercule, eli Monacon pääsatama, tunnetaan kymmenien miljoonien arvoisista huvipursistaan, sekä satamaa vuosittain kiertävästä Monaco Grand Prix formula 1 -kisastaan, josta voit lukea lisää täältä. Se on ehdottomasti maailman tunnetuin huvivenesatama.

Vaikka ei veneilyyn olisikaan hurahtanut, alueella kannattaa käydä katsomassa jahteja, joista moni on suurempi kuin keskiverto kerrostaloasunto. Omistajia harvemmin näkee, mutta henkilökuntaa on yleensä aina paikalla puunaamassa tiikkikansia, tai kiillottamassa messinkisiä kaiteita.

Satama-alue on suuri ja siellä saa helposti kulutettua useamman tunnin. Täältä löytyvät myös suuret parkkitalot, joihin auto on helppo vielä kaupunkikierroksen ajaksi säilytykseen. Henkisesti kannattaa varautua melko kalliiseen tuntiveloitukseen.

Monacoon piipahdetaan päiväseltään, ei jäädä. Mekin teimme vain muutaman tunnin kävelykierroksen ja istahdimme sitten lounaalle Cafe de Parisin terassille ihailemaan paperikassien virtaa. Siis paperikassien, joita koristavat merkit Hermes, Dior ja Gucci. Nuo sievät pussukat kätkevät sisänsä tuhansien eurojen käsilaukkuja, joita kaupungissa ostellaan kuin meillä muovipusseja.

Monacon Casino

Casino de Monte-Carlo on yksi maailman legendaarisimmista kasinoista. Monacon kasinolla järjestetään myös tärkeitä turnauksia ja tapahtumia, kuten Montecarlo EPT,joka pelataan tämän huhtikuun aikana. Kasino sijaitsee Monacon ylärinteellä ja sen edusta on ökyilijöiden näyttäytymispaikka. Auto kuuluu ajaa rakennuksen eteen ja heittää avaimet henkilökunnalle. Palvelusväki sitten hoitaa menopelin hieman kauemmaksi parkkiin rahvaan ihailtavaksi.

Osaa kasinosta pääsevät myös turistit katsomaan. Uniformuiset miehet tarkastelevat tosin tulijoista resuisimmat pois. Aulassa on muutamia peliautomaatteja, joita pääsee pelaamaan ilmaiseksi. Mikäli haluaa kurkkia rakennusta pidemmälle, on edessä pieni pääsymaksu. Mukana tulee olla myös henkilöllisyystodistus. Monacon asukkaat eivät saa pelata kyseisellä kasinolla tai edes astua rakennuksen sisälle; kasino on suunnattu ainoastaan turistien käyttöön. 

Vaikka taipumusta uhkapeliin ei olisikaan, kannattaa kasinolla vierailla ja  1800–1900-luvulla koko Rivieran jet-set kävi näyttäytymässä Casino de Monte-Carlossa. Menneisyyden loistoa henkivät edelleen kahdeksan valtaisaa kattokruunua, kymmenen metriä korkeat huoneet, sekä hillityn arvokas tunnelma. Erittäin varakkaille on varattu omia salonkeja yksityiseen pelaamiseen. Salon privét vaativat pukeutumista tummaan pukuun ja tänne eivät turistit pääse. Kasinolta löytyy myös rulettipöytä, jossa minimipanos on 100 euroa ja maksimipanos 30 000 euroa.

Monacon historia ja asema

Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen Monaco joutui Ranskan vallan alaiseksi. Toisen maailmansodan aikaan sekä Italia että Saksa miehittivät pienen itsenäisen valtion, vaikka ruhtinas Ludvig II teki kaikkensa pitääkseen Monacon puolueettomana. Toisen maailmansodan loppuvaiheilla Yhdysvallat lopulta vapautti valtion saksalaismiehitykseltä, ja Ludvig II:n lapsenlapsi Rainier III nousi valtaan isoisänsä kuoltua. Vuonna 1861 Monaco luovutti puolet alueestaan Ranskalle saadakseen vaihtokaupassa sekä rahaa että täyden itsenäisyyden.

Monacon asema Ranskan vieressä oli pitkään hieman epäselvä. Vuonna 1993 Monaco kuitenkin sai täysivaltaisen aseman Yhdistyneissä kansakunnissa. Vuoden 2002 sopimus selvensi Monacon asemaa siten, että jos ruhtinassuku sammuu, ruhtinaskunta jää itsenäiseksi valtioksi, eikä sitä palauteta Ranskalle. Monacon puolustus jäi kuitenkin edelleen Ranskan harteille. Vuonna 2002 muutettu perustuslaki mahdollistaa naisen nousemisen hallitsijaksi, ruhtinattareksi. Rainier III:n kuoltua 6. huhtikuuta 2005 hallitsijaksi nousi hänen poikansa Albert II.

Monacon kulttuuri on sekoitus ranskaa, italiaa ja espanjaa

Monacon kulttuuri on sekoitus ranskalaisia, italialaisia ja espanjalaisia vaikutteita, mikä on ymmärrettävää valtion maantieteellisen sijainnin vuoksi. Monacon asukkaista vain 20 prosenttia on alkuperäistä monacolaiskansaa. Suurimman ryhmän 28 prosentilla muodostavat ranskalaiset ja Monacon virallinen kieli onkin ranska. Monacolla on kuitenki myös oma kielensä, joka on sekoitus ranskaa ja italiaa.

Monaco, tuo veroparatiisinakin tunnettu valtio

Monaco on yksi tunnetuimmista Euroopan veroparatiiseista. Maassa ei henkilökohtaista tuloveroa, eikä perintöveroa. Yritysvero on, mutta kokonaisveroaste jää selvästi muita maita pienemmäksi.  Kenellekään ei liene siis yllätys, että tässä veroparatiisissa on enemmän miljonäärejä per neliömetri kuin missään muussa valtiossa koko maailmassa. Myös suomalaisille tärkeät formulasuuruudet Keke Rosberg, Valtteri Bottas ja Mika Häkkinen asuvat Monacossa. Jos veroparatiisit kiehtovat, voi lisää lukea MTV:n artikkelista.

  •  
  •  
0 comment

Leave a Comment