Matkavuosi 2019. Lentovuosi 2019 ei ole vielä liidelty loppuun, mutta päätin aloittaa vuoden lukujen purkamisen jo hyvissä ajoin. Takana on varsin huima matkavuosi, joka vaan kiihtyy loppuaan kohden. Tulossa on toki vielä lentoja, ja ne onkin laskettu mukaan käsiteltäviin lukuihin.
Tiedän lentomatkailun olevan aihe, joka jakaa mielipiteitä, mutta tämä on matkablogi, jossa matkustetaan myös lentäen. Tässä ei liene mitään epäselvää.
Matkavuosi 2019 | Lentämisen vastuullisuus puhuttaa yhä enemmän
Lentomatkustajan vastuullisuus on itsessään jo dilemma. Lentoliikenteen päästöt kattavat nyt noin kaksi prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä, mutta yksittäisen ihmisen kohdalla lentäminen on usein suurin hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä.
Maailman väkirikkaimmat maat, kuten Brasilia, Indonesia, Intia ja Kiina ovat vasta pääsemässä kiinni lentomatkailuun. Jos ajatellaan, että lentomatkustaminen ruokkii ilmastonmuutosta, tässä on se varsinainen ongelma. Kiinalainen lentää joka tapauksessa, joten ainut suora keino vaikuttaa lentoliikenteen päästöihin, on saada koneista vähäpäästöisempiä.
Epäsuoria keinoja löytyy operatiivisista keinoista, sekä taloudellisesta ohjauksesta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihminen on ovela eläin, joka rahaa säästääkseen usein lisää itse ongelmaa. Jos joku maa asettaa esim. lentoveron lippujen hintaan, kiertää matkalainen toista kautta. Mm. Ruotsissa lentoveron sanotaan pienentäneen kaukolentojen määriä. Näin onkin, mutta samaan aikaan SAS on lisännyt kaukolentoja Kööpenhaminasta. Ilmasto tuskin kiittää, kun ruotsalainen entisten suorien lentojen sijaan nyt lentelee ensin Kööpenhaminaan ja sieltä sitten maailmalle.
Ylipäätänsä ajatus, että “kehittyneillä” mailla olisi jonkinlainen moraalinen velvollisuus näyttää “kehittyville” maille esimerkkiä, ontuu pahasti. Päättelyketju lähtee siitä, että kehittyvissä maissa asuisi joku yhtenäinen keskiluokkainen ihmisryhmä, joka seuraisi mitä me kehittyneen maan kansalaiset teemme ja ottaisi siitä esimerkkiä. Voin kertoa, että suurin osa noista muutamasta miljardista lentoliikenteen piiriin lähivuosina tulevasta ei kykene edes sijoittamaan Eurooppaa kartalle, mutta lentolippuihin heillä on varaa.
Matkavuosi 2019 |Vuoden 2019 lennot
Vuonna 2019 matkustin/matkustan lentokoneella yhteensä 49 lentoa, eli 78,776 kilometriä. Kotimaan lentoja näistä oli 26 kappaletta ja ulkomaille suuntautuvia 23 kappaletta.
#muuten. Jos asuisin Helsingissä, voisi karkeasti ajatella lentojen määrän olevan puolet nyt lennetyistä.
Olenko vastuullinen lentomatkustaja? Puhumiset sikseen ja katse lukuihin
Monet vaikuttajat vakuuttavat maksavansa kompensaatioita ja ovat kovin huolissaan ilmastosta. Itselläni ei ole mitään ilmastoahdistusta, mutta kyllä omia kulutustapoja tulee pohdittua (muutenkin kun vain matkailun kohdalla). Paljon puhumisen sijaan minusta on järkevämpää katsella lukuja vuosittain ja vertailla niitä menneisiin. Erityisen mielenkiintoista olisi nähdä tällaisia vastaavia tilastoja muilta matkabloggaajilta.
Vuoden 2019 lentojen määrä voi tuntua suurelta, mutta se on 11 lentoa vähemmän kuin vuonna 2018 (lentojen määrä 60 kpl ja 101 202 kilometriä) ja 26 lentoa vähemmän kuin vuonna 2017 (lentojen määrä 75 kpl ja 118 334 kilometriä).
42 lentoa on tehty Finnairin koneilla. Mikäli uskomme Finnairin tietoja, heillä on käytössään yksi Euroopan nykyaikaisimmista laivastoista, jolloin myös laivaston päästöt ovat luonnollisesti pienemmät, kuin jonkun rupuyhtiön vanhojen koneiden. Oletan Finnairin myös investoivan vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimiseen ja kehittämiseen.
Valitsen aina suorimmat mahdolliset lennon, enkä lähde seikkailemaan esim. Aasiaan Dohan kautta, vaikka saisinkin lennot satasia halvemmalla. Kohtuu mielenkiintoista onkin julistaa olevansa huolestunut ilmastosta, mutta ostaa sitten ne halvimmat mahdolliset liput kolmella pompulla, jotta rahat riittävät reissuun.
Kompesoimaan lentojani en ole ryhtynyt
Finnairin kautta voisin maksaa hyvityksiä seuraavasti: 1 € kotimaa, 2 € Eurooppa ja 6 € mannertenväliset edestakaiset lennosta. Rahat menevät johonkin ”päästövähennysprojektiin Mosambikissa”. Ongelma on se, että tällaisilla muutamilla euroilla ei ole mitään merkitystä yhtään mihinkään. Todennäköisesti koko hankkeen hallintokulut jo syövät suurimman osan tuotosta
Finnairin kautta voisi myös ostaa biopolttoainetta 10-65 eurolla. Ongelma vain on se, että a) tätä polttoainetta ei ole, b) sitä voi olla koneessa max. 50%, tai kone tippuu taivaalta. Finnair on elokuuhun 2019 mennessä lentänyt kaksi lentoa 12 prosentin biopolttoainesekoituksella. – Lähde Talouselämä
Kompensointi on ikuisuusaihe ja muotoilisin näin, että mikäli kompensointiin haluaa ryhtyä, kannattaa asiaan paneutua kunnolla ja valita kompensointipalvelu huolella.
Palailen matkattuihin maihin ja muihin liikkumismuotoihin lähempänä vuodenvaihdetta. Mikäli haluatte lukea tuhdin tietopaketin ”Vastuullisen lentomatkailun tulevaisuudesta”, kurkistakaa Anna-Katrin Adalmina’s Adventures -blogiin.
22 comments
[…] Näilläkään lentomäärillä emme paljon matkustavien matkabloggaajien joukossa ole kaikkein pahimpia – esimerkkinä vaikka Tämä matka -blogin yhteenveto vuoden 2019 lennoista. […]
[…] Vuosi 2019 on hyvää vauhtia loppumassa. Mistä vuonna 2019 oikein tuli tehtyä ja missä oltua? No vaikka missä, mutta sitä ennen vilkaisu siihen, mitä juttuja blogista luettiin ja millä hakusanoilla blogiin päädyttiin. Lentomailit on jo esitelty omassa postauksessaan. […]
Olen kyllä Jaakon kanssa samaa mieltä, että suomalaisia ahdistaisi varmaan enemmän jos ei pääsisi lämpimään edes kerran vuodessa. Itse en koe lentoahdistusta, koska ahdistuneisuus ei varmaan kuitenkaan vaikuttaisi matkailuuni, toisi vain huonomman mielen. En myöskään koe, että ostamalla 1 euron hintaisen kompensaation, saisin oikeasti itselleni muuta kuin puhtaamman omantunnon.
Enkä todellakaan ajattele, että nyt voisin lopettaa lentämisen ja antaa kiinalaisille siten mahdollisuuden lentää sydämensä kyllyydestä. Jos markkinat koostuvat pelkästään kuluttajista, joita ei hevon peen vertaa kiinnosta luonnon, eläinten tai muiden ihmisten hyvinvointi, se lopettaa myös yritysten kaikki pyrkimykset puhtaamman teknologian kehittämiseen.
Tämä on kyllä polttava ja mielenkiintoinen aihe, jota voisi käännellä monelta kantilta. Esimerkiksi kun mieheni (ja 1200 muuta päivässä) lennähtää täältä Piilaaksosta Eurooppaan ”vain koska on hyvä nähdä niitä työkavereita joskus livenäkin”, vaikka ihan hyvin voisi kokoustaa videokonferenssillakin, en ihan heti ala lomamatkalaisia osoittelemaan syyttävällä sormella. Pitäisi saada joku isompi pyörä jylläämään tässäkin asiassa. Tuossa komensointijutussa olisi kyllä potentiaalia jos sitä vähän kehitettäisiin eteenpäin.
Hyvä postaus ja on mielestäni tärkeää, että nämä aiheet (ilmasto, luonnonsuojelu, meret, roskaaminen ja kaikki joukkoo sopiva) pysyvät pinnalla meidän matkailijoiden ja matkabloggaajien keskuudessa. Keskustelua pitääkin herättää ja mielipiteitä on hyvä jakaa, eihän sitä muuten tulisi asioita pohdittua kunnolla ja mahdollisesti avarrettua mieltään uusilla ajatuksilla. Olen samoilla linjoilla siinä, että ne isoimmat muutokset tulee isommilta tahoilta, ja me pienet ihmiset voimme tehdä vain sen, mitä omatuntomme meille sanelee. Yksi ihminen ei ehkä voi suurta muutosta aikaan saada, mutta jos jokainen pieni ihminen jättäisi omat ”hyvät tekonsa” tekemättä, niin äkkiä pienten ihmisten kasasta tulisi iso kasa, jolla olisi jo enemmän vaikutusta suuntaan tai toiseen. Mielestäni syyllistäminen on myös ihan turhaa, se ei auta ketään. Parasta siis toimia sen omantunnon mukaan ja jakaa tietoa puolin ja toisin. Hyvää pohdintaa! 🙂
Tuon kompensaation osalta olisi tosiaan vielä markkinarako olemassa, jos haluaa ostaa parempaa omaa tuntoa. Mieluusti itsekin jollain tavalla hyvittäisin ”jälkiäni”, mutta en oikeasti vielä ole löytänyt sopivaa/uskottavaa väylää siihen. Sen verran oma käytös on muuttunut, että täälläkin valitaan aina suorimmat saatavilla olevat lennot, jos ne vaan matkasuunnitelmiin sopivat. Finnairia olemme suosineet myös, koska heillä on hyvä strategia ympäristöystävällisemmän lentomatkailun puolesta.
Kiitos
Kompensaatio on kyllä hankala asia. Monethan kauppaavan mm. päästöosuuksien ostoja, mutta kuinka järkevää on ostaa jotain osuuksia markkinoilta pois, sillä ajatuksella, että jäljelle jäävät kallistuisivat ja että niitä ei muka tulisi lisää. Tuntuu kylä hölmöläisen hommalta.
Maahan, metsään ym. sijoittavat ovat jo paljon järkevämmän tuntuisi, mutta kuka takaa, ettei sitä istutettua metsää kaadeta tai suota kuivata 100 vuoden kuluttua – ei kukaan. Parasta voisi olla ostaa vain itselle lisää metsää. Toki perikunta voi sen sitten kaataa, mutta eipä ole enää minun vastuulla…
Vaikka tässäkin ketjussa on Finnairia morkattu, niin kyllä minä roponi mieluiten kotimaiselle vaihtoehdolle annan.
Ruotsissa sekä kotimaan että ulkomaille suuntautuvien lentomatkojen määrä on vähentynyt. Kööpenhaminasta matkustavien määrä on pysynyt tasaisena (0.5% laskussa), joten eivät he sieltäkään lennä. Toisekseen, Finnairilla ei todellakaan ole nykyaikainen laivasto, etenkään jos katsoo Euroopan sisäisiä lentoja. Kaukoliikenteessä niillä on muutamia uusia koneita, mutta monet Europassa lentävistä Finnairin koneista on melkein 20 vuotta vanhoja.
En kuitenkaan sano, että yksittäisten ihmisten tuomitseminen lentämisestä on mikään ratkaisu ilmastonmuutokseen vaan siihen vaaditaan laajempaa systeemistä muutosta. Toki siihen liittyy myös ihmisten oman toiminnan tarkastelu ja turhaa lentämistä kannattaa vähentää. Kannattaa myös miestiä business-luokassa matkustamista tarkkaan, sillä lentoyhtiöt tekevät näillä paikoilla suuria voittoja ja business-luokka vie myös enemmän tilaa kuin economy.
Kiitos.
Finnairista. Jos ihan tarkkaan luet, en väitä, vaan kerron mitä Finnair kertoo, eli: ”Mikäli uskomme Finnairin tietoja…” Ylipäätänsä jokainen lentofirma nyt tuppaa esittämään kalustonsa turvallisena, uutena jne. Mutta kotimaisuus on minulle kyllä suuri plussa.
Yksittäisen ihmisen tuomitseminen ei yleensä tuota mitään tulosta. Asenteisiin vaikuttaminen tuottaa. Itse uskon uusiin polttoaineisiin ja kehittyvään tekniikkaan ylipäätänsä tässä ”lentelyongelmassa”.
Jos lentokoneen tehokkuutta kuljetusmuotona ajatellaan, niin kaikki ihmisethän kannattaisi laittaa seisomapaikoille. Mahtuisi monta vielä lisää kyytiin 😀 Tuota businesspaikan ”voittojen” paheksuntaa en kyllä tajua. Voitot ovat hieman niin kuin liiketoiminnan tarkoitus ja ilman voittoja lentoyhtiöt tuskin sijoittaisivat tutkimukseen, uusiin koneisiin jne. Jostakin sen rahan on tultava.
”Kiinalainen lentää joka tapauksessa, joten ainut suora keino vaikuttaa lentoliikenteen päästöihin, on saada koneista vähäpäästöisempiä.”
Jos reiluja oltaisiin, me voisimme lopettaa kehittyneissä maissa lentämisen ja matkustelun kokonaan (alkuun nyt EU ja USA, yhteensä 840 milj ihmistä ja 400 milj vuosittaista ulkomaanmatkaa) ja antaa ”vapautuneen” hiilidioksidikiintiön sitten intialaisille ja kiinalaisille, jotka eivät vielä ole tehneet yhden yhtä matkaa. Koska jos meillä ei ole moraalista oikeutta kieltää kehittyviä maita haluamasta samoja asioita kuin itse haluamma ja joista olemme saaneet nauttia (esimerkiksi noin 50 kertaa vuoden aikana), olisi tämä vähintä, mitä voimme tehdä. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska ei se ole pelkästään se kiinalainen, joka ”lentää joka tapauksessa”. Me jatkamme samaa kulutusorgiaamme oikeuttaen sitä jakamalla itsemme mahdollisimman pieniin osayksikköihin, joita vertaamme toiseen ääripäähän (esim. tämä perinteinen Suomi vs. Kiina). Ilmastopuheissa olisi järkevintä ajatella EU:n kautta, sillä siellä ne suuren luokan ilmastopäätökset tehdään. Ja sen jälkeen ei ollakaan enää samanlaisia kärpäsenpieruja, sillä EU:n populaatio on kolmasosa Kiinan populaatiosta.
Kiitos Mika
Tuosta sinun argumentista tulee vahvasti mieleen Thunbergin kirja:Sydämen asioita:perhe ja planeetta kriisissä. Aivan samaa asiaa esitetään siinä ratkaisuna oikeastaan kaikkeen. Eli lopetetaan me kuluttaminen ja annetaan kehitysmaiden kuluttaa…
Kukaanhan ei estä sinua lopettamasta ”kulutusorgioitasi”. Ongelma on se, että en minä koe mistään orgioista nauttivani, kun lennän tai elän ihan normaalia elämääni. Mutta siinä olet kyllä ihan oikeassa, että ei Suomi yksin voi mitään ratkaise, vaikka kunnianhimo olisi kuinka suurta tahansa. Tarvitaan laajempia sitoutuneita yksiköitä, kuten sitten vaikka EU (joka on kyllä yksi hallintohimmeli ja ei kykene ikinä mihinkään järkevään). Tai mieluiten niitä teknisia ratkaisuja, jotka itse koen parhaimmaksi ja nopeimmaksi keinoksi vaikuttaa.
Tämä argumentti lähinnä vasta-argumenttina tälle iänikuiselle ”Kiina sitä ja tätä” -argumentille. Kaikki Kiinaa ja Intiaa pienemmät maat voivat tällä logiikalla välttää vastuunsa. Miltä kuulostaisi, jos tätä sovellettaisiin roskaamiseen? Koska Indonesiassa kipataan roskaa suoraan mereen, ei meidän tarvitse välittää siitä täällä pienessä Suomessa. Eihän näin ajattele kukaan, miksi kasvihuonekaasujen kohdalla tämä on kuitenkin arkipäivää?
Jos jokainen Suomalainen lentäisi ulkomaille 23 kertaa vuoden aikana, tulisi tästä yhteensä noin 127 miljoonaa matkaa. Tällä hetkellä kiinalaiset tekevät noin 150 miljoonaa matkaa. Ei oltaisi kovin kaukana ”joka tapauksessa lentelevistä kiinalaisista”, vaikka väkilukumme on 0,3 % Kiinan väkiluvusta.
On myös kovin kätevää aina vedota tekniikan kehittymiseen ainoana todellisena pelastajana. Lentoala on itsekin sanonut, että ei tällä hetkellä kykene kehitystyöllään vastaamaan lisääntyviin lentäjämääriin, vaikka mitä tekisi. Turha tässä on siis totuutta kierrellä: me emme ole halukkaita luopumaan omasta yltäkylläisestä elämästämme, siksi sormi osoittaa Kiinaan. Väitämme tekniikan pelastavan, vaikka tiedämme, että tällä hetkellä se ei siihen kykene. Ja kun mikään näistä perusteluista ei kestä päivänvaloa, voidaan viimeisenä oljenkortena aina kyseenalaistaa koko ilmastonmuutos, tai ainakin lentomatkustamisen osuus siinä. (”Jos ajatellaan, että lentomatkustaminen ruokkii ilmastonmuutosta, tässä on se varsinainen ongelma.)
Uskon ilmastonmuutokseen, sillä ilmasto on muuttunut aina.
Mitäs mieltä olisit Halla-ahon ehdotuksesta:
”Ilmastotalkoissa vastuu on jaettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Lentokustannusten yleinen nostaminen esimerkiksi petroolin verollepanolla johtaisi siihen, että tavallisella duunariperheellä olisi entistä huonommin varaa Kanarian-matkaansa kerran vuodessa tai kahdessa, mutta vihreiden lainsäädäntösihteerit suhaisivat edelleen Helsinki-Berliini-väliä muina miehinä ja naisina. Kustannuksia pitäisi nostaa nimenomaan lyhyiden etäisyyksien ulkomaanreittiliikenteessä. Koska, kuten sanottua, tällaista liikennettä on syytä vähentää, lentämiselle on vaihtoehtoja, ja tällä tavoin kohdistettuna veronkorotukset todennäköisemmin osuisivat niihin, joilla on varaa maksaa.”
Ja mitä Kiinaan tulee, kielletään Kiina! Sillähän siitä pääsee 😉 Sillä Kiina yksin tuottaa neljänneksen maailman päästöistä ja lisää päästöjään kuukaudessa Suomen vuotuisten päästöjen verran. Ja mitä tulee Intian roskaamiseen, niin hieman vaikea sitä täältä Suomesta käsin on hoitaa. Jos intialaisilla ei ole omaa tahtoa laittaa roskia roskikseen, niin miten ajattelit että me hoidetaan homma kuntoo. Laitetaan Antti ja Sauli sanomaan, että: ”Nyt pojat ja tytöt pitää olla joku tolkku tässä asiassa”
Mielenkiintoinen veto tämä ”duunariperheen loma Kanarialle kerran vuodessa kahdessa” -kortti. Koska itsehän et tähän ryhmään 49 lennolla kuulu. Itse peräänkuulutan tässä kohtuutta. En voi vaikuttaa siihen, mikä sinusta tuntuu liialta, mutta olen vakuuttunut, että valtaosan (joka lentää keskimäärin 6,5 lentoa vuodessa) mielestä 49 lentoa on paljon. Turhasta Bryssel-lentelystä olen samaa mieltä, vaihtoehtoja on. Mutta sinun lentosihan eivät tähän turhaan kategoriaan kuulu.
Ei siinä ole mitään mielenkiintoista. Äänestin pesussuomalaisia vaaleissa.
Mielenkiintoista on se, että muut puolueet eivät ymmärrä, kuinka monenlaiset ihmiset persuja äänestävät. Halla-aho tietenkin puhuu yleisellä tasolla. Olisi hyvä kaikkien muistaa, että perussuomalaiset eivät ole mitään helposti määriteltävä joukko ja että sekä kepu, että kokkarit vuotavat kuin seula perussuomalaisiin.
Koko EU on todella ongelmallinen malli, jota vastaan aikanani äänestin. Mitä tulee siihen miten parlamentti reissaa kahden paikan väliä, niin olisi paljon töitä… Voisi aloittaa siitä, eikä Brysseliin lentelystä.
En ole vielä meidän koko vuoden lentoja laskenut – päivän luku on ”vasta” n. 7 tonnia ja marraskuun kaukolennot Panamaan & Meksikosta kotiin puuttuvat vielä siitä, mutta saattaa olla, että olette vielä meitäkin ”parempia” lentämisessä 🙂
Kompensaatioissa on minun mielessäni ainakin vielä se vika, että pahimmillaan rahat menevät järjestelmän hallintokuluihin, joten uskon paremmin metsään sijoittamiseen. Sen lisäksi, että metsällä on ilmastoon hyvä vaikutus, niin hyvällä tuurilla se vielä tuottaa matkarahaakin!
Yleensä kompensoidessa hallintokuluihin menee n. 10-20%, kuten yleensäkin hyväntekeväisyyteen lahjoittaessa. Tosin esim. Compensate-säätiön kautta kaikki lahjoitetut rahat menevät metsittämisprojekteihin. Kompensointia ei tosin voi ajatella ainoana ratkaisuna aiheuttamiinsa päästöihin vaan yksilön tärkein matkustamiseen liittyvä ilmastoteko on jättää lentämättä mahdollisuuksien mukaan.
Oho, tuo oli uusi tieto ettei biopolttoainetta saa tuon enempää.
Itse en näe Dohan kautta lentämistä mitenkään ongelmallisena. Ei kai se Finnairkaan lennä suoraan kuin Bangkokiin ja sieltä täytyy kuitenkin lentää eteenpäin. Ja vaikkapa Etelä-Amerikkaan lentäessä ei suoria lentoja saa miltään yhtiöltä.
Kiitos Terhi
Kaikki biopolttoaine mitä saadaa, menee. Vaarana on aina näissä, että koska menekkiä olisi, niin aletaan käyttää mm. sellaista öljyjätettä energianlähteenä, jota voitaisiin käyttää muuhunkin. Palmuöljy on omassa luokassaan yksi ihan kamala esimerkki siitä, miten energian tarvitsema öljykasvi valtaa maatalousmaita ja sademetsiä.
Henkilökohtaisesti minulle on ihan sama, miten ihmiset lentelevä, kunhan eivät tule selittämään minulle, miten ovat kovin vastuullisia ja lentäminen on pahasta, mutta ostivat nämä halvimmat lennot nyt sitten kuitenkin, koska muuten ei pääsisi reissuun. Eli puheiden ja tekojen pitää kulkea käsikädessä.
Finnair lentää suoraan moneen muuhunkin Aasian kohteeseen Bangkokin lisäksi. Tulee nopeasti mieleen isoimmat Japanin kaupungit, Singapore, Hong-Kong, manner-Kiinan suurimmat kaupungit jne. Thaimaassa sesonkina Bangkokin lisäksi muistaakseni ainakin Krabille ja Phuketiin.
Ei Helsingistä tietenkään pääse suoraan kaikkialle maailmassa. Mutta kyse on siitä, että jos haluaa olla lentämisensä suhteen vastuullinen, niin suosii suoria lentoja aina kun ne ovat mahdollisia, tai yhdellä välilaskulla olevia. Ei niin, että esim. lennetään ensin Helsingistä Dohaan, Istanbuliin tai Moskovaan, sieltä Bangkokiin ja sieltä sitten Thaimaan paratiisisaarelle x. Vaan lennetään sinne Bangkokiin suorilla lennoilla ja sieltä sitten eteenpäin. Toki voi olla tilanne, että esim. Dohasta menee kone myös suoraan siihen haluttuun kohteeseen, koska paljon eri reittejä, eli ei tässä kyse ole Finnairin boostauksesta, vaan suorimman reitin etsimisestä.
Mielenkiintoinen teksti ja hyvin olet avannut ajatusmaailmaasi ja monesta asiasta ajattelen kyllä samoin. Täytyy sanoa vielä että vaikka varsinkin monet matkabloggaajat tuovat esille lentopäästöahdistustaan niin oma havanto ja kokemukseni on ettei suomessa yleisesti paheksuta kovinkaan paljon lentämistä tai että keskiluokka jättäisi lähtemättä kesälomareissulle Eurooppaan tai talvilomalle lämpöön sen takia. Monia taitaa ahdistaa enemmän ajatus siitä ettei olisi yhtään lomaa lämpöön vuodessa kuin lennosta aiheutuvat päästöt. Kaikki on kuitenkin niin suhteellista, toki omia ympäristötekoja on tärkeä miettiä, mutta lentäminen on vain yksi osa sitä. Ilmiö lentopäästöahdistuksen osalta on varmaankin isompi esimerkiksi Ruotsissa.
Kiitos vain linkkauksesta – tämä on kyllä moniulotteinen aihe, ja itse en ainakaan usko siihen, että lentolakkoilu on se ainoa autuaaksi tekevä ratkaisu ilmasto-ongelmiin. Hyvin olit tässä tuonut esiin pääpointteja.
Kiitos Anna-Katri
Aina ilo linkata hyvin tehtyihin teksteihin.