Matkavuosi 2018 ja ilmastomutinat

Matkavuosi 2018 ja ilmastomutinat

tammikuu 10, 2019

Matkavuosi 2018 lukuina ja muutama miete ilmastonmuutoksesta

Vuosi 2018 tulee jäämään muistiin vuotena, jolloin jokainen vähänkin tiedostava bloggaaja, toimittaja tai julkisuuden henkilö julkaisi jonkinlaisen kantaa ottavan tekstin ilmastonmuutoksesta, ja listasi samalla tekemiään ilmastolupauksia. En tahdo olla skeptinen, mutta kun ottaa huomioon, kuinka monta kuntokuuria ja kielikurssia tässä maassa aloitetaan joka tammikuu, en kamalasti lähtisi “lopetan lentomatkailun ja ryhdyn vegaaniksi” -lupauksille painoa laittamaan.

Lentoliikenne kehittyy ilman demonisointiakin

Maailman väkirikkaimmat maat, kuten Brasilia, Indonesia, Intia ja Kiina ovat vasta pääsemässä kiinni lentomatkailuun. Jos ajatellaan, että lentomatkustaminen ruokkii ilmastonmuutosta, tässä on se varsinainen ongelma. Keskiluokkainen kiinalainen ei jätä matkustamatta vain siksi, että punavihreässä Kalliossa tunnetaan ilmastovastuuta ja jätetään lennot lentämättä. Kiinalainen lentää joka tapauksessa, joten ainut keino vaikuttaa lentoliikenteen päästöihin, on saada koneista vähäpäästöisempiä.

Ylipäätänsä ajatus, että “kehittyneillä” mailla olisi jonkinlainen moraalinen velvollisuus näyttää “kehittyville” maille esimerkkiä, ontuu pahasti. Päättelyketju lähtee siitä, että “kehittyvissä” maissa asuisi joku yhtenäinen keskiluokkainen ihmisryhmä, joka seuraisi mitä me “kehittyneen” maan kansalaiset teemme ja ottaisi siitä esimerkkiä. Voin kertoa, että suurin osa noista muutamasta miljardista lentoliikenteen piiriin lähivuosina tulevasta ei kykene edes sijoittamaan Eurooppaa kartalle, mutta lentolippuihin heillä on varaa.

Lentoalan tulee uudistua ja saada päästönsä vähenemään, kuten kaikkien muidenkin toimialojen. On kuitenkin naurettava ajatus, että juuri lentäminen olisi se toimiala, joka ei kehittyisi ilman demonisointia. Poliittinen ohjaus on järkevää, jos siihen sitoudutaan kattavasti, mutta uudet innovaatiot ovat sitä, mitä oikeasti tarvitaan.

Eilen muuten julkaistiin Boeing tiedote uudesta matkustajakonekonseptista, jolla luvataan jopa 60% polttoainesäästöt. Boeing 787 Dreamlinerin tullessa markkinoille 2010 sille luvattin 20% leikkauksen polttoainekuluista ja tämä myös toteutui. Kehitys siis menee eteenpäin.


Saatan olla mielipiteineni ja tekoineni joidenkin mielestä vastuuton, saavutetuista eduista luopumaton fossiili, jonka kertakäyttömatkustelu on supernoloa. Minusta taas oman elämänsä vapaaehtoinen kurjistaminen ja ilmastoahdistuksessa vellominen on täysin oma valinta ja trendikäs muoti-ilmiö.

Seuraavaksi käydään matkavuoden 2018 kimppuun. Jos lentomailien erittely ja käytyjen maiden laskeminen ahdistaa sinua – älä lue.

Matkavuosi 2018 | 2,5 kertaa maapallon ympäri

Palloa tuli kierrettyä 2,5 kertaa ympäri lentäen. Omalla autolla ajettujen “reissukilometrien” laskeminen on vähän hankalaa, mutta arvioida yritin. Vuokra-autolla tuli ajettua vuonna 2018 yllättävän paljon. Laivalla matkustamisen kilometrimäärää (perinteisiä Hki-Tukholma-Tallinna matkoja useita) nosti viikon purjealuksella seilailu Andamaanienmerellä.

Lentokoneella matkaa kertyi yhteensä 60 lennosta 101 202 kilometriä (Aasian matka päättyi vuoden 2019 puolella ja ne lennot löytyvät sitten 2019 tilastosta). Kotimaan lentoja näistä oli tasan puolet. Oulu-Hki-Oulu väliä on todellakin tullut taas lenneltyä. Vaikka lentojen määrä voi tuntua suurelta, se on 15 lentoa vähemmän kuin vuonna 2017.

Omalla autolla kilometrejä ~10 000 ja vuokra-autolla ~8500. Laivalla ~2200.

Erillisiä ulkomaanmatkoja oli 14 kappaletta. Käytyjä maita kertyi 20. Uusia maita olivat Islanti ja Myanmar.

Eniten lentoja oli joulukuussa, vähiten elokuussa. Viikonpäivistä ehdottomasti suosituin päivä oli sunnuntai. Lentoja kertyi 10 eri lentoyhtiöltä ja 11 eri lentokonetyypillä.

Painotan valinnoissani aina lentoyhtiön vastuullisuutta, en hintaa, ja suosin Finnairia, koska tiedän sen lentäjien miettivän koneita lentäessään myös omia vähennys- ja vaikutusmahdollisuus koneen CO2 päästöihin. Tasan puolet lennetyistä lennoista lensin Finnairilla.

Kotimaassa tuli matkailtua Helsingin lisäksi ainakin Tampereella, Turussa, Porvoossa ja tietenkin Pohjois-Suomessa, mutta en minä Kokkolaa, Rukaa tai Rovaniemeä osaa mukaan laskea. Alle 300 kilometrin ajoja ei täällä pohjoisessa kehtaa matkaksi sanoa, vaan se on hieman tyyliä “lähdin käväisemään“.

Käydyt maat ja tehdyt reissut 2018

  • Tunisian kiertomatka
  • Thaimaa: Phuket, Khao Lak
  • Lontoo
  • Espanja: Malaga
  • Etelä-Italia: Amalfin rannikko, Apulian alue, ihanat trullitalot ja Napoli
  • Lanzarote
  • Ranska: Lyon, Avignon, Dijon
  • Islanti
  • Via Baltica Puolaan ja takaisin omalla autolla
    • Viro: Tallinna
    • Latvia: Riika
    • Liettua: Kaunas, Klaipeda, Siauliai (Ristikukkula)
    • Puola: Bialystok, Lublin, Varsova, Krakova, Wrocklaw, Poznan
    • Saksa: Berliini
  • Rodos
  • Kreeta
  • Portugali: Porto, Douron jokilaakso. 
  • Tukholma & Tallinna laivalla ja lentäen
  • Aasian kiertomatka
    • Thaimaa: Phuket, Andamaanienmeri mm. Ko Similan ja Ao Phang Nga
    • Myanmar
    • Vietnam: Da Nang, Hoi An, Hue
    • Malesia: Kuala Lumpur, Langawi

Kaksi matkaa tekivät erittäin maisemaonnelliseksi

Kaikki reissut olivat omalla tavallaan hienoja. Haluan nostaa tähän kuitenkin muutaman kohteen esille niiden poikkeuksellisen vaikuttavuuden takia.

Portugalin Douron jokilaakso tarjoili marraskuussa matkailijalle todella dramaattisia näköaloja; rinteet putosivat paikoin hyvin jyrkästi jokeen ja aamuisin sumu leijui alanteisilla mailla. Kukkuloiden kasvillisuus oli ruskan värjäämä ja viiniköynnösten voimakkaasti punertuneet lehdet hehkuivat kilpaa keltaisten puiden kanssa. Paikka on maisemanrakastajan ja viininystävän taivas.

Etelä-Italian kengänkannassa sijaitseva Matera ja erityisesti sen vanhankaupunki Sassi di Matera oli harvinaisen valokuvauksellinen ja niin ”instagrammaava”, kuin kohde vain voi olla. Matera on listattu kolmen maailman vanhimmat kaupungin joukkoon, se on UNESCON maailmanperintökohde ja Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2019. Ei ole vaikea ennustaa, että kaupunki on nouseva turistikohde.

En yleensä tee mitään toivelistoja, mutta hieman jo vuoden 2019 matkoja on katseltu. Luultavasti uusia täysin käymättömiä kohteita tulevat olemaan ainakin Kiova, Australia, Brunei ja Marokko. Mutta nämä nyt ovat vielä sellaisia varovaisia suunnitelmia. Varmaa on se (liput on jo ostettu), että kevään aikana käymme Singaporessa, Israelissa, Lontoossa, sekä Saksan Baijerissa.

11 comments

11 comments

Markus tammikuu 12, 2019 - 11:13 am

Tutkitko, Anna – hotellihuoneen – luteiden varalta, ennen kuin asetutte “taloksi?” Ja matkalaukkuja säilytätte lattiatasoa ylempänä, esim. telineessä tai vaatetankoon ripustettuna, mieluiten jätesäkissä? Entä kotiin palatessa, kaadatko vaatteet suoraan tiiviisti suljetusta muovikassista pesukoneeseen, jonka käynnistät samantien?

Reply
Anna tammikuu 12, 2019 - 11:31 am

Terve Markus,

Teen luteiden varalta aina katsauksen, eli revin patjan päädyn ja alustan esiin lakanoista ja kurkin onko merkkejä luteista. Eniten teen kuitenkin työtä _ennen kuin_ varaan huoneen, eli tarkistan hotellin saamia arvioita mahdollisimman monesta paikasta.

Matkalaukun nostan telineelle. Mitään jätesäkki kikkoja en harrasta. Pidän laukun suljettuna ja otan sieltä vain uudet vaatteet. Jos on vähänkin epäilystä mistään öttiäisistä, menee matkalaukku kylpyammeeseen säilytykseen (jos siis kylpyamme on huoneessa). Hyvin usein laukku on auton. peräkontissa ja mukana hotellissa vain seuraavalle päivälle puhtaat vaatteet.

Kotiin tullessa matkalaukku menee parvekkeelle (Oulun pakkaset hoitaa talvella hyvin luteet) ja sieltä sitten vaatteet pesukoneeseen nopsaan. Kesällä samoin laukku parvekeelle ja jos pienikin epäilys, niin jätesäkissä. Ja vaatteet tietty pesukoneeseen pikaisesti.

Kop kop, koskaan ei ole mitään mukaan tarttunut.

Reply
Juhani M tammikuu 12, 2019 - 9:17 am

Asiallista järkipuhetta Pohjois-Euroopan pääkaupungista.

Reply
Junttipulla Savosta tammikuu 12, 2019 - 12:01 am

“On kuitenkin naurettava ajatus, että juuri lentäminen olisi se toimiala, joka ei kehittyisi ilman demonisointia. Poliittinen ohjaus on järkevää, jos siihen sitoudutaan kattavasti, mutta uudet innovaatiot ovat sitä, mitä oikeasti tarvitaan.”

Toivon varaan on turha rakentaa ratkaisuja. Ne epäonnistuvat lähes poikkeuksetta. Lentoliikenteeseen ei ole näkyvissä ratkaisua, ei edes kunnollisia visioita.

Reply
Markus tammikuu 11, 2019 - 11:50 pm

Hienoa, Anna, ettet ole lähtenyt ilmastohömpötykseen mukaan. On naurettavaa uskoa, että isot saastuttajat seuraavat, mitä lilliputti-Suomi pipertelee ilmaston eteen. Lentomatkustajien määrä tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä ja lentoliikenteen hiilipäästöt triplaantuvat vuosisadan puoliväliin tultaessa – näin siitäkin huolimatta, että uudet lentokoneet tulevat koko ajan polttoainetaloudellisemmiksi.

Ihmisten uskontoa tiedusteltaessa yhtenä rasti ruutuun vaihtoehtona voisi olla ilmastonmuutos – ja siihen me suomalaiset emme omilla toimillamme voi vaikuttaa mitenkään, päinvastaiset mielipiteet edustavat lapsellista toiveajattelua. Olen samaa mieltä kanssasi siitäkin, että on olevinaan trendikästä, jos on huolestunut ilmastosta ja sitä pidetään eräänlaisena sivistystason mittarina – ikävä kyllä, tämä kansa on niin vähäväkinen, ettei sen teoilla tai tekemättömyyksillä ole maapallon kannalta mitään merkitystä – ei edes esimerkillisessä mielessä.

Reply
Ville Niemelä tammikuu 11, 2019 - 10:37 pm

Kyllä kai keskiluokkainen kiinalainenkin voi olla samalla tavalla moraalinen kuin punavihreä kalliolainen. Niin kauan kuin kansakuntia ei laiteta kuriin kollektiiveina, ovat syy-seuraussuhteet, vastuu ja syyllisyys suhteessa ilmastonmuutokseen nimenomaan yksilötason asioita.

Reply
Anna tammikuu 11, 2019 - 10:55 pm

Kiitos Ville

Totta. Voihan se keskiluokkalainen kiinalainenkin olla moraalisesti valveutunut. Tekstissä ei vaan voi käydä kaikki mahdollisia vaihtoehtoja läpi.

Jotta saamme keskustelun oikeaan mittakaavaan todettakoon, että kiinalaisten arvioidaan tilaavan 7 690 UUTTA lentokonetta seuraavan 20v aikana ja Intian 2300kpl UUTTA konetta. Vertailun vuoksi, Finnairilla on kokonaisuudessaan noin 70 konetta.

Reply
Peter tammikuu 11, 2019 - 7:52 pm

Minä olen tuskaillut lentämisen kanssa ja sain joululahjaksi kasvisruokakirjan😊. Minulla tuli venetsiamainen olo viime kesänä Materassa. Ajattelin, että tässä paikassa alkaa näkyä tulevaisuudessa amerikkalaisia elokuvastaroja, niin ainutlaatuisen kuvauksellinen se oli.

Reply
Anna tammikuu 11, 2019 - 8:13 pm

Kiitos Peter

Kasvisruoka on hyvin tehtynä mahtavan makuista. Olemme menossa keväällä Israeliin ja siellä kasvisruokaa tosissaan osataan tehdä.

Matera oli ihana. Aivan varmasti siellä jo julkkiksia käy. Mahtavat vaan matkustaa incognito ; – )

Reply
Pinja Mitrovitch tammikuu 11, 2019 - 6:10 pm

Moikka!
Ihan mieletön postaus! Mä oon lukenut niin monta lentopäästä vai säästö postausta, että oli aikuisten oikeasti kiva saada tällainen rehellinen postaus.
Et lupaa mitään ja et samalla pakota lukijaa uskomaan juuri sinun sanomasi olevan oikea. Voinko kysyä vielä, millä ohjelmalla mittaat noita kertyneitä lentokilometrejä? Tuollainen olisi ehdottomasti itsellekin kiva tehdä, mutta juurikin reaaliajassa, ettei vuoden päätteeksi tarvitse katsoa taakse lennettyjä kilometrejä, vaan niitä voisi matkan päätteeksi lisäillä järjestelmään.

En tiedä saitko mun kelasta kiinni, mutta toimiiko tuo sun käyttämä ohjelma niin? yst. Pinja // http://www.pinaycoco.fi

Reply
Anna tammikuu 11, 2019 - 6:41 pm

Terve, ja kiitos : )

Kyseessä on https://my.flightradar24.com/, jonka saa sekä kännykkään, että koneelle. Älyttömän helppo. Voi täyttää jo etukäteenkin osan tiedoista kun on ostanut lentoliput.

Reply

Leave a Comment