Marrakeshin pyhimykset, eli matkailun piristysruiske 1600-luvun tyyliin

by Anna

Marrakeshin pyhimykset, eli “seitsemän pyhää”

Marrakeshin pyhimykset. Marokon sulttaanilla Moulay Ismail ibn Sharifilla, lempinimeltään Ismail Verenhimoinen (1672–1727) oli ongelma. 1600-luvulla pyhiinvaellukset olivat erittäin suosittuja, mutta väki suuntasi sulttaanin mielestä väärään paikkaan. Chiadman alueella, Essaouiran maakunnassa, suosittu Regragan veljeskunta kokosi uskovaisia joka maaliskuu pyhiinvaellusmatkalle. Matka kesti 44 päivää ja kohteena olivat “seitsemän pyhää”, joiden uskottiin olevan Islamin alkuajan pyhiä apostoleita.

Marokko oli tuolloin hajanainen ja epävakaa maa hallita ja sisäpoliittisista syistä Moulay Ismail halusi vahvistaa Marrakeshin kaupungin mainetta uskonnollisena keskuksena ja saada pyhiinvaeltajat suuntaamaan sinne. Tarvittiin siis vetovoimatekijöitä. Hän laajensi moskeijoita ja remontoi sekä koristeli uskonnollisia rakennuksia, mutta pyhiinvaeltajat vaelsivat edelleen Regragan “seitsemän pyhän” perässä.

Marrakeshin pyhimykset löysi Abu Ali al-Hassan ibn Masud al-Yusi sulttaanin käskystä

Moulay Ismail päätti, että oikea mies vauhdittamaan Marrakeshin nousua pyhiinvaeltajien uudeksi “must see” -kohteeksi, oli suufikirjailija Abu Ali al-Hassan ibn Masud al-Yusi (1631–1691). Hänen tehtäväksi annettiin löytää seitsemän kuuluisaa ja mystistä pyhää miestä, jotka tarvittaessa kaivettaisiin vaikka haudoistaan ja siirrettäisiin Marrakeshiin.

Hassan El Youssiin ryhtyi toimeen ja pian Marrakeshin omat “seitsemän pyhää”, eli vuosien 1150 -1530 välillä kuolleen arvostetun oppineen, tutkijan tai kirjailijan haudat löytyivät viikon mittaisen pyhiinvaellusmatkan varrelta. Tämä 1600-luvun matkailuhanke onnistui erinomaisesti. Marrakeshin pyhimykset tulivat niin suosituiksi, että reitti tunnetaan vielä tänäkin päivänä pyhiinvaellusmatkakohteena.

Marrakeshin pyhimykset | Jokaiselle pyhimykselle on oma viikonpäivänsä

Marrakeshin pyhimykset yhdistetään jokainen omaan viikonpäivään. Haudoilla tulisi mieluiten käydä rukoilemassa ja antamassa lahjoja juuri pyhimyksen omana päivänä, joten tällöin pyhiinvaellus kestää viikon. Pyhiinvellusmatka alkaa tiistaina ja päättyy maanantaina.

Reittiin liittyy myös paljon uskomuksia. Mm. poikien tulisi kiertää pyhäköt seitsemän päivää ennen ympärileikkaustaan ja morsiammen häissään käyttämän henna pitäisi käyttää pyhäköissä onnellisen naimisissa olon varmistamiseksi.

Marrakeshin pyhimykset – Tiistai

Sidi* Youssef Ben Ali tai Sayyidi* Yousouf Ibn Ali syntyi Marrakechissä, missä hän vietti koko elämänsä. Hän sai nuorena lepran, joutui perheensä hylkäämäksi ja asettui asumaan luolaan lähelle Marrakeshia. Paikalliset odottivan hänen kuolevan nopeasti, mutta kaikkien ihmeeksi Youssef Ben Ali jäi henkiin. Hän sai lempinimen “Luolamies” ja jakoi luolastaan käsin uskonnollisia neuvoja sekä ohjeita. Sidi Youssef Ben Ali kuoli vuonna 1196. Hänet haudattiin Bad Aghmatiin, lähelle luolaa jossa hän asui.

*Sidi tai Sayyidi nimen edessä tarkoittaa mestaria.

Mausoleum of Sidi Youssef Ben Ali, Patron Saint of Marrakech

Keskiviikko

Cadi Ayyad tai Qadi Ayyad Ibn Musa syntyi vuonna 1083 Ceutassa, Pohjois-Afrikan Gibraltarinsalmen etelärannalla. Hän oli kaupungin suurin imaami ja toimi myöhemmin tuomarina maurilaisen Espanjan Granadassa. Riitautuminen Granadan Almohad-dynastian hallitsijoiden kanssa pakotti imaamin maanpakoon Marokkoon. Hän kuoli vuonna 1149 lähteestä riippuen joko juutalaisten myrkyttämänä, Almohad-dynastian murhauttamana tai kohtaukseen kylpiessään.

Cadi Ayyadin mausoleumissa on muidenkin mystikkojen ja imaamien hautoja. Pyhämies ei lepää suinkaan mausoleumin suurimman kupolin alla, vaan luoteismuurin vieressä olevassa vaatimattomassa rakennuksessa. Sanotaan, että “Kenellekään, joka on haudattu lähellä Cadi Ayadin hautaa, ei voi olla surua. “

Marrakeshin pyhimykset, Cadi Ayyad tai Qadi Ayyad Ibn Musa

Torstai

Sidi Bel Abbes tai Sayyidi Bel Abbas tai Abu al-Abbas syntyi Ceutassa 1129. Marrakeshin pyhimykset ovat jokainen tärkeitä omalla tavallaan, mutta voidaan ehkäpä sanoa hänen olevan se tärkein, sillä Sidi Bel Abbes on myös Marrakeshin suojelupyhimys.

Bel Abbes on tarinasta riippuen joko orpo tai isätön. Hän työskenteli kutomossa, mutta karkasi sieltä usein koraanitunneille moskeijaan. Lasta rankaistiin käytöksestä, kunnes imaamit puuttuivat asiaan ja lupasivat rahoittaa pojan opiskelun.

Myöhemmin hänestä tuli yksi aikansa tunnetuimpia tutkijoita ja tunnettu suufi. Hänen lähestymistapansa uskoon oli hyväntekeväisyys ja hän keskittyi saarnoissaan puolustamaan köyhiä, sokeita ja lepraisia.

Bel Abbes asui Marrakeshin kaupunginmuurien ulkopuolella luolassa lähes 40 vuotta, mutta päätti lopulta muuttaa kaupunkiin. Hän otti tavakseen kiertää Marrakeshin kaduilla toisessa kädessään keppi, jolla mystikko löi heitä, jotka eivät rukoilleet tai antaneet almuja köyhille.

“Kun ilta laskee, Sidi Bel Abbesin sielu nousee Koutoubian huipulle ja laskeutuu vasta, kun kaikki tämän kaupungin köyhät, sokeat, kerjäläiset, vammaiset ​​ja spitaaliset on runsaasti ruokittuja ja makuulla”.

Bel Abbesin maine jatkoi kasvua hänen kuolemansa jälkeen. Hänet on haudattu mausoleumiin, jossa on myös seitsemän pientä linjassa olevaa hautaa. Näiden sanotaan kuuluvan seitsemälle veljelle, jotka ovat syntyneet samasta kohdusta ja samana päivänä. Legendan mukaan vauvat oli esitelty sulttaanille, joka oli pitänyt heitä ihmeenä ja rakentanut paikalle moskeijan. Nykysin pyhäkössä jaetaan raha-apua viikoittain noin 2000 köyhälle tai vammaiselle (5-20 euron välillä).

Marrakeshin pyhimykset, Sidi Bel Abbes tai Sayyidi Bel Abbas

Perjantai

Sidi Ben Slimane al-Jazouli tai Sayyidi Abu Abdullah Mohammad Bin Sulayman Al-Jazuli syntyi joskus 1400-luvun alkupuolella ja tuli tunnetuksi paitsi suufi-mestarina, myös sairauksien parantajana. Kuuluisin hänen töistään on kuitenkin erittäin suosittu Dala’il al-Khayrat -rukouskirja. Teos alkaa 99 Jumalan eri nimellä ja yli sadalla Mohammad-nimellä.

Legenda kertoo, että al-Jazouli heräsi kerran liian myöhään aamurukouksilleen ja yritti turhaan nostaa vettä tyhjentyneestä kaivosta peseytyäkseen. Kaivolla hän kohtasi nuoren tytön, joka näki mestarin ahdingon, sylki kaivoon ja sai kaivon ihmeellisesti täyttymään puhtaalla makealla vedellä. Rukouksen suorittamisen jälkeen al-Jazuli kysyi tytöltä, miten hän oli saavuttanut niin korkean hengellisen aseman, että kykeni moiseen ihmetekoon. Tyttö vastasi siihen: “rukoilemalla jatkuvasti Jumalaa siunaamaan parhaita luomiaan jokaisella henkäyksellä ja sydämenlyönnillä“. Al-Jazuli päätti kirjoittaa rukouskirjan, jonka avulla uskovainen voi pyytää joka päivä erilaisilla rukouksilla Jumalalta siunausta ja armoa ja osoittaa kunnioitusta Mohammadille.

Vuonna 1465 hän kuoli 75-vuoden iässä rukoillessaan (huhutaan, että hänet myrkytettiin) ja haudattiin lähelle Essaouiraa. Marrakeshin pyhimykset -hankkeen myötä hänen ruumiinsa siirrettiin Marrakeshiin, medinan pohjoisosaan.

Lauantai

Sidi Abdelaziz Tebbaa tai Sayyidi Abd Al-Aziz Al-Tabba oli 1400-luvulla Marokon Fesissä elänyt teologi ja parantaja. Hän oli lukutaidoton pitkälle aikuisikään saakka, mutta saavutti suuren suosion kansan keskuudessa. Marrakeshin pyhimykset auttavat ihmisiä myös parantumaan ja ihmiset pyytävät apua suufimystikon haudalla mm. erilaisiin iho-ongelmiin, kaljuuntumiseen ja silmäsairauksiin. Naiset pyytävät helpotusta myös lapsettomuuteen ja kiinnittävät lukkoja läheisen moskeijan ruutuikkunaan. He sulkevat lukon lausuen toiveensa ja uskovat, että lukko avautuu kun toive toteutuu.

Marrakeshin pyhimykset

Sunnuntai

Sayyidi Abdullah al-Ghazwani tunnettiin erityisesti rakkaudestaan puutarhanhoitoon. Hän syntyi berberiheimoon, opiskeli lukemista ja kirjoittamista Fesin kaupungissa ja lopulta hänestä tuli Sidi Abdelaziz Tebbaan (lauantai) opetuslapsi. Ensimmäiset kymmenen vuotta hän huolehti koraanikoulun puutarhasta.

Aika oli sotaisaa ja myös mystikko osallistui Wattassid- ja Saadi-dynastioiden välisiin kahakoihin. Todistajat kertovat, kuinka luoti osui suoraan häneen, mutta edes mystikon kaapuun ei tullut pienintäkään jälkeä. Valtajuonitteluihin Wattassid-dynastiaa vastaan sotkeutuminen poiki kuitenkin Abdellah El Ghazouanille vankilareissun. Sellistä käsin hän piti kuitenkin vangitsijoitaan pilkkanaan. Vaikka mies oli raskaasti kahlehdittu, hänen onnistui silti vapautua kahleistaan joka yö ja vaeltaa Fesin kaduilla, vain palatakseen juuri ennen ensimmäistä rukousta takaisin tyrmäänsä.

Vuonna 1519 Abdellah El Ghazouani siirtyy Marrakeshiin ja rakensi sinne koraanikoulun. Koulussa opetetiin koraanin tulkinnan, suufilaisuuden ja erilaisten tiedeaineiden lisäksi myös maataloutta ja mestarille rakasta puutarhanhoitoa.

Yhdeksän vuoden kuluttua Marrakeshiin muuttonsa jälkeen El Ghazouani kuoli vuonna 1528 sydänkohtaukseen. Ennen kuolemaansa hän ennusti, että Saadi-dynastia tulee valloittamaan Marrakeshin, ja näin tapahtuikin. Mystikko on haudattu El Ksour -alueelle, Moussaine-moskeijan viereen.

Marrakeshin pyhimykset pyhiinvaellusreitin varrella on myös muita mielenkiintoisia käyntikohteita. Käydessään Sayyidi Abdullah al-Ghazwanin haudalla, pyhiinvaeltaja voi vierailla samalla Saïda Zahra el Kouchin pyhäkkössä. Kyseessä on hyveellinen neito, joka halusi omistaa elämänsä uskonnon opiskelulle. Hän vastusti miesten kosintoja yliluonnollisin keinoin ja pysytteli neitsyenä kuolemaansa saakka. Hänen mausoleumi on varattu vain naisille. Sanotaan, että jos mies kokeilee mennä sinne naiseksi pukeutuneenakin, hän sokeutuu.

Maanantai

Imam Abderrahim Souhaili syntyi vuonna 1115 Espanjan Malagassa. Hän sokeutui 17-vuotiaana, mutta jatkoi mm. kielitieteiden, kirjallisuuden ja musiikin opiskelua. Souheil oli paitsi imaami ja säveltäjä, myös runoilija joka julkaisi monia hengellisiä teoksia. Hän kuoli vuonna 1185 Marrakeshissa, ja hänet on haudettu kaupunginmuurin ulkopuolelle, Bab Agnou -nimiselle alueelle.

Marrakeshin pyhimukset – Pyhäkköihin ei kristityillä ole asiaa

Marrakeshin pyhimykset lepäävät koristeellisissa pyhäköissä, mutta tilat ovat valitettavasti suljettuja ei-islamilaisille vierailijoille. Vuoteen 1867 asti eurooppalaisilla kristittyillä ei ollut edes lupaa tulla Marrakeshiin. Suufilaisuus on jättänyt silti jotain meille kristityillekin vapaasti nautitavaksi, nimittäin runouden. Seuraavan runon on kirjoittanut suufilainen mystikko ja runoilija Mawlana Jalaladdin Rumi 1300-luvulla

Mieli on kuin majatalo.
Saapumisia ja lähtöjä runsaasti joka päivä:
onni, masennus, kataluus
ilmentyvät tietoisuudessa kuin yllätysvieraat.

Toivota tervetulleeksi,
vaihda kuulumiset,
vilkuta hyvästiksi,
vaikka ovellesi saapuisi joukko suruja,
jotka julmasti pyyhkäisevät
huonekalut talostasi.
Kohtele kuitenkin vierailijaa kunnioittavasti.
Hän voi kirkastaa Sinulle jonkin aivan uuden ilon.

Synkkä ajatus, häpeä, pahansuopuus;
tervehdi heitä kaikkia ovella nauraen
ja kutsu heidät sisään.

Kohtaa tulijat kiitollisena,
sillä heidät on lähetetty
jostakin tuolta puolen
Sinulle oppaiksi.


Jos haluat nähdä miltä pyhäköt näyttävät sisältä, alla olevasta videossa kierretään ne kaikki. YouTubesta löytyy myös pidempiä videoita, joissa Seven Saints of Marrakesh (linkki) kierretään rukouksien kanssa.

1 comment

1 comment

Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning toukokuu 2, 2020 - 10:42 am

Olipas kattava ja erilainen postaus! Tuo on kyllä harmi, että ei-muslimit ei pääse noihin pyhäkköihin, samoin kuin ei kaikkiin moskeijoihinkaan. Se taitaa olla ainoa noista suur-uskonnoista, jotka rajaa pääsyä muiden uskontokuntien edustajille.
Tykkään muuten tosi paljon noista Rumin runoista ja mietelauseista. Olis kiva käydä joskus Turkissa Kappadokian kiertomatkalla, koska siellä yks kohde on Rumin hauta.

Reply

Leave a Comment