Kotimaanmatkailu. Se, miten kotimaanmatkailua nykyisin markkinoidaan, miten siitä kirjoitetaan ja mitä siihen liitetään, on ajoittain hieman villiä. Kotimaanmatkailusta yritetään tehdä arvovalinta, sitä valjastetaan politiikkaan ja se halutaan muuttaa synonyymiksi vastuulliselle matkailulle.
On tietenkin hyvä, että suomalaiset lomailevat Suomessa. Kesää kohti mennessä tulemmekin näkemään yhä enemmän kotimaanmatkailua rummuttavia ja hypettäviä kirjoituksia. Kuten aina, voi olla hyvä miettiä, onko juttu totta, mitä sen taustalta löytyy ja mihin sillä halutaan vaikuttaa.
Mitä erilaisten kampanjoiden takana oikein on?
Moni miettii nykyisin omaa hiilijalanjälkeään hyvinkin pitkälle ja tekee valintojaan ilmastotalkoot mielessään. Siksi uskon ihmisten innolla lähteneen esim. erilaisiin Instagram-kampanjoihin, joiden tarkoitus todennäköisesti heistä on ollut edistää kotimaanmatkailua ja vähentää näin lentämistä ulkomaille.
Kun esim. TEM lanseeraa kotimaanmatkailua kirittäviä 100 syytä -kamppanjoita (#lomahaaste, #suomi100), he eivät tee sitä Suomen hiilijalanjäljen pienentämiseksi, vaan kyseessä on suurella rahalla rakennettu kampanja, jonka tarkoitus on luoda uuden polven Suomi-fiilistä ja tehdä kotimaanmatkailusta ilmiö. Selkokielellä saada siis ihmiset käyttämään rahaa matkaillessaan Suomessa, eli tukemaan matkailuelinkeinoa.
Suomen matkailulla menee lujaa
Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on nyt 2,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja sen halutaan kasvavan. Matkailuteollisuus on Suomen viime vuosien menestyneimpiä ja dynaamisimpia toimialoja ja samaa kokoluokkaa kuin maa-, metsä- ja kalatalous yhteensä, ja puolet suurempi kuin elintarviketeollisuus.
Joku saattaa myös muistaa kuinka vuonna 2017 elinkeinoministeri Mika Lintilän tuli ulos varsinaisella aivopierulla. Kansalta juuri lomarahoja leikannut keskustalainen ministeri keksi syyllistää kevälaitumille kirmanneita suomalaisia ulkomaan matkoista. Espanjan aurinkoon karkaaminen ei ollut hänestä suotavaa, vaan lomailla olisi pitänyt Suomessa, mieluiten yöpyen iglussa Rovaniemellä (vain 809 euroa /yö), koska: jos jokainen suomalainen tekisi yhden kotimaanmatkan, se toisi 800 miljoonaa euroa lisää alalle ja noin 7 000 työpaikkaa.
Matkailuteollisuuden kasvua eivät kasvata pelkästään kotimaassa matkailevat kansalaiset, vaan vuonna 2018 ulkomaiset yöpymiset nousivat uuteen ennätykseen, 6,8 miljoonaan. Finavia investoi lentokenttien laajennukseen ja valmistautuu vuoteen 2030 mennessä vastaanottamaan 30 miljoonaa matkailijaa. Suomen matkailuteollisuuden visio 2025 on saada Suomesta Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde. – Business Finland 6.3.2019*.
On hyvä tajuta, millaista politiikkaa kotimaanmatkailulla tehdään ja että kaikki toimet eivät tosiaankaan tähtää esim. lentoliikenteen vähentämiseen. Toinen hyvä kysymys voisi olla kenen ehdoilla matkailua kehitetään. Esim. Ravintolapalvelualan MaRa on tullut tulokseen, että Suomi on kallis suomalaiselle. (Suomessa ostovoima ei ole kehittynyt vuosina 2008–2016, ja senkin jälkeen vain hiukan. Kotimaan matkailupalveluiden veroja on samaan aikaan korotettu useastikin.)
Kaikki kotimaanmatkailu ei ole vastuullista matkailua
Kotimaanmatkailu esitetään yleensä vastuullisena matkailumuotona, mutta kaikki kotimaanmatkailu ei ole vastuullista matkailua. Ilmaston kannalta helsinkiläisen hiihtoloma lentäen Lapissa on ihan yhtä huono juttu, kuin piipahdus Berliinissä. Jotta kotimaanmatkailu olisi ilmaston kannalta parempaa matkailua, tulisi liikkuminen tehdä julkisilla maata pitkin.
Kun ennen mentiin ruskaretkelle Lappiin ja kesämökille Päijänteelle, nämä ovat nykyisin monien mielestä vastuullisia ilmastotekoja. Vastuulliseksi valinta kuitenkin muuttuu vasta sitten, kun se on todellinen vaihtoehto lentäen tehtävälle reissulle.
Kotimaanmatkailun glorifiointi ei ilmastokysymyksissä ole kaikkien tutkijoiden mukaan välttämättä edes oikein. Lähimatkustaminen on tietenkin aina vähempipäästöinen valinta, kuin pidemmälle matkustaminen, mutta lähimatkustaminen ei ole synonyymi kotimaanmatkalle (esim. Tallinnan-risteilyn, Ruotsin-matkat, junareissu Pietariin jne.) Eli tarkkana eri väitteiden ja termien kanssa.
Jos joku perustelee kotimaanmatkaa vastuullisena valintana siksi, että raha jää Suomeen, niin tulee muistaa, että esim. telttaretki, mökkimatka, omien eväiden syöminen, omalla autolla ajo, ilmaisten aktiviteettien hyödyntäminen jne. eivät siirrä rahaa suomalaiselle yrittäjälle tai yhteiskunnalle. Eli VISA vinkumaan ja hotelliin yöpymään, ravintolaan syömään, ostamaan lippuja Muumimaailmaan ja oopperaan jne. Vasta matkailu joka parantaa paikallisten hyvinvointia, työllistymistä tai työolosuhteita, on vastuullista matkailua.
Matkustathan myös Suomessa vastuullisesti?
”Matkustathan myös Suomessa vastuullisesti” – otsikot tuntuvat juuri siltä, mitä ne ovatkin, eli hotellien mainoksia. Hotellit pyrkivät nyt kesäkauden kynnyksellä markkinoimaan staycationeita (lähilomailua omassa kotikaupungissa tai lähiseudulla) ”vastuullisena valintana”. On totta, että staycation säästää aikaa ja on vaivatonta toteuttaa. Staycation kuormittaa myös vähemmän ilmastoa ja voi olla myös budjettiystävällinen valinta.
Staycationin väittäminen vastuulliseksi matkailuksi on kuitenkin kiinni siitä, toimiiko loma kotikaupungin hotellissa oikeasti korvaavana tekona piipahdukselle Euroopassa, vai mennäänkö molempiin. Lisäksi hotellin ja käytettyjen palveluiden tulee lisätä ns. matkailijan positiivista jalanjälkeä. Eli staycation ei todellakaan automaattisesti ole vastuullinen valinta.
Kraanaveden juominen, sähkön säästäminen ja vaikka kestokassin mukana kantaminen lienee arkipäivää suurimmalla osalle lukijoista. Herääkin kysymys, miksi tällaisia itsestäänselvyyksiä edes enää jaksetaan mainita ”vastuullisen matkailun listauksissa”? Vai onko olemassa ihmislaji, josta kuoriintuu heti hotelliin astuttua kaksi kertaa päivässä kylpevä vedentuhlaaja, joka ei voi nukkua kuin päivittäin vaihdetuissa lakanoissa?
Vastuullisuuden olettaisi olevan sitä arvostavalle ihmiselle kaikkea toimintaa ohjaava arvo, niin kotimaassa, kuin ulkomaillakin. Hieman haastankin nostamaan rimaa ja toivoisin keskittymistä vaikeampiin asioihin, kuin vain pyyhkeen vaihtamatta jättämiseen. Aiheita kyllä löytyy.
Turisteja haalitaan, mutta esim. kierrätys voi olla ratkomatta
Turisteja, niin kotimaisia kuin ulkomaisia, halutaan Suomeen, mutta millä tasolla on kuntien ja matkailutoimijoiden vastuullisuus? Itselleni esim. oli järkytys nähdä Levin keskustan roskia pursuavat jätekeräysastiat (joiden seurauksena kuskasin omat kierrätettävät jätteet auton takakontissa kotiin), mutta vielä suurempi shokki oli tajuta, kuinka vähän Lapin hiihtokeskuksissa oikeasti välitetään kierrätyksestä.
Tavallisessa hotellihuoneessa kierrätystarve ei hotellin asukkaalla ole kummoinen, mutta Levillä ja Ylläksellä, missä on huoneistohotelleja ja lomamökkejä vieri vieressä, kierrätettäväksi kelpaavaa jätettä syntyy tonneittain. Kaikki jäte kipataan kuitenkin mökkien jätekeräyksissä sekajätteeseen ja ajetaan poltettavaksi Ouluun. Niin kauan kun asia ei ole hoidettu kiinteistökohtaisesti, moni huoneistoja vuokraava taho ei edes suosi erillisiä keräysastioita, koska tällöin firman tulisi itse kuljettaa lajiteltu jäte pois.
Käytännössä tunturikeskukset ovat heränneet ratkomaan jäteongelmia vasta tänä vuonna, vaikka toimintaa on ollut kymmeniä vuosia, ja tämäkin matkailijoilta tulleiden vaatimuksien pakottamana.
Tämä tunturikeskuksien kierrätysongelma on vain yksi esimerkki. Se kuvaa kuitenkin uskottavuusongelmaa hyvin. Jos perusasiat eivät ole alueella kunnossa, kaikki vastuullisuuspuheet ja vastuullisten yritystenkin sertifikaatitkin tuntuvat vain päälleliimatuilta mainoksilta.
Mitä vastuullisuus matkailussa on?
Vastuullisuus on sitä, että kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys. Jotta aihetta on helpompi käsitellä, se voidaan jakaa eri osa-alueisiin. Yleisimmin puhutaan ekologisista-, taloudellisista-, sosiokulttuurisista- ja eettisistä valinnoista. Uusimpana terminä keskusteluun on noussut ilmastovastuu. Kuten jo aiemmin kirjoitin, vastuullisuus on arvo ja monet vastuulliset teot ovat osa myös aivan normaalia elämää ja arkipäivää.
Olen tähän alle kopioinut Mood of Finland sivuilta (kirjoittaja toimii vastuullisen matkailun kouluttaja mm. Visit Finlandilla) muutaman rivin luettavaksi heille, joille aihe on uusi.
Ekologiset valinnat rasittavat mahdollisimman vähän ympäristöä ja kuluttavat vähän luonnonvaroja.
Säästämme energiaa, emme tuhlaa vettä ja sähköä
Suosimme vaihtoehtoisia ja vähän päästöjä aiheuttavia energiamuotoja
Lajittelemme ja kierrätämme roskat
Kaikki se, mitä voidaan hankkia Suomessa tai lähialueella tuotettuna, valitaan muualla tuotetun sijaan
Kuljemme jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla aina kun mahdollista
Arvostamme luontoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia
Huomioimme alueen kantokyvyn, pyrimme matkailemaan sesonkien ulkopuolella
Kuljemme merkityillä reiteillä
Taloudellisesti kestäviä valintoja
Teemme laadukkaita hankintoja; ostamme tuotteita, joiden käyttöikä on mahdollisimman pitkä ja joita voi korjata
Vältämme kertakäyttötuotteita
Sosiokulttuurinen vastuullisuus näkyy toiminnassa paikallisuuden arvostamisena ja tukemisena
Suosimme pieniä, paikallisia palvelujen tuottajia
Menemme sinne, minne matkailijat ovat tervetulleita
Osoitamme kunnioitusta paikallisia kohtaan ja toimimme heidän ehdoillaan
Eettinen toiminta huomioi kaikki samanarvoisina
Emme mene kohteisiin, joissa eläimiä käytetään hyväksi toiminnassa, joka ei ole niille luontaista tai niiden hoito on puutteellista
Jos huomaamme hyväksikäyttöä missä tahansa toiminnassa, ilmoitamme siitä viranomaisille
Matkailupalveluissa kerrotaan onko palvelu esteetön
Jos haluat tietää mitä mietteitä matkailun poikkihallinnollisella asiantuntijaryhmä MiniMatka:lla on ehdotukseksi tulevaan hallitusohjelmaan Suomen matkailuteollisuuden kasvun edistämiseksi, lue 2/2019 julkistettu raportti: Matkalla kohti vastuullista kasvua.
*https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/visit-finland/suomen-matkailuvienti-kasvoi-miljardilla-eurolla-vuodessa/
12 comments
Hyvä kirjoitus, joka herätti pohtimaan! Etenkin tuo pointti, että lähiloman pitäisi todella olla vaihtoehto kauemmaksi toteutetulle matkalle, eikä sitä pitkää viikonloppua Berliinissä toteuteta vielä sen lisäksi. Staycationissa taas itseäni vähän mietityttää, että onko lopulta kovinkaan järkevää lähteä kuluttamaan energiaa, sekä ”kertakäyttöisiä” pyyhkeitä ja lakanoita kotikaupungin hotelliin, kun voisi yhtä hyvin viettää sen yön kotona (joka seisoo sen saman ajan tyhjänä, lämmitettynä ja sähköistettynä). Toki tässä ajatuksenjuoksuni ehkä hieman ontuu, koska vertaan kotona pysymistä ja yhtä matkailumuotoa toisiinsa, vaikka verrokkeina pitäisi kai olla lähimatkailu ja kaukomatkailu. No, sanoinpahan ajatukseni kuitenkin 🙂 Kauemmaksi matkatessa majoitus on ajatuksissani ehkä sellainen välttämätön paha, kun kotiinkaan ei yöksi ehdi. Joillekin majoitus saattaa vastaavasti olla matkan päätarkoitus, jolloin tietty voi olla järkevämpää viettää se hotelliyö kotikaupungissa, kuin lentää sen vuoksi ties kuinka kauas.
Oma näkökulma kotimaan matkailuun on tietynlainen harmistus: suosisin todella mielelläni suomalaisia matkakohteita (jo ihan laiskuuttani!), mutta ne hinnat. Yksinkertaisesti kaksi vuorokautta Naantalissa ja Muumimaailman keikka mun perheellä maksaa meille saman verran kuin viikko Espanjassa. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Tämä on niin totta. On melko turha sanoa, että Suomessa laatu olisi jotenkin parempaa ja siksi siitä pitäisi olla valmis maksamaan, sillä niin ei ole. Laatu on usein huonompaa, joka tietenkin olennaisesti vähentää halujani sijoittaa roposia siihen.
Tässä oli paljon asiaa. Muutamasta mainitsemastasi kohdasta tuli mieleeni tuo hotellien käyttämä; ”Säästäthän luontoa ja jätät käytät pyyhkeet useampaan kertaan”. Sen perimmäinen tarkoitushan on säästää rahaa hotellille pyykkäyskuluissa, vaikkakin siinä samassa tulee tietysti sitten se luontoa säästävä sivuvaikutus. Ja samalla voidaan mainostaa, että asut ”vihreässä hotellissa”. En nyt tarkoita sitä, että itse en pyyhkeitä säästäisi tai että tämä olisi huono käytäntö. Ja näitä tällaisia esimerkkejä on paljon. Toki sekin on parempi kuin ettei ollenkaan puhuttaisi tai yritettäisi suojella luontoa. Jostakin muuten kerran luin, että kesämökin omistaminen on isompi kuormitus luonnolle kuin lentäminen välillä jonnekin lomailemaan. Kun en nyt muista tarkempia faktoja niin en sano siitä sen enempää. Hyvä tarkastella asioita välillä eri näkökulmista.
Kiitos Paula
Mä joskus laitoin esimerkin itse törmäämääni hyvään tapaan vähentää hotellien pyykkiä ja siivouskuluja niin, että hotelli JA asiakas hyötyvät (ja luonto kiittää). Eli Saksassa Berliinissä (en nyt muista sitä hotellin nimeä), jos asiakas on enemmän kuin yhden yön ja ei siivouta huonettaan, hän saa käyttää minibaarin sisällön ja se myös täytetään joka päivä veloituksetta. Se on fiksua toimintaa!
Mä olen lukenut tuon saman kesämökki asian. Eli etenkin sellainen kesämökki, missä on peruslämmöt päällä koko ajan ja johon tietenkin ajallaan vähintään joka toinen viikonloppu, on iso rasite.
Mainio kirjoitus!
Hyvä muistisääntö tämä: ”Ilmaston kannalta helsinkiläisen hiihtoloma lentäen Lapissa on ihan yhtä huono juttu, kuin piipahdus Berliinissä. Jotta kotimaanmatkailu olisi ilmaston kannalta parempaa matkailua, tulisi liikkuminen tehdä julkisilla maata pitkin.”
Uskoisin, että Suomen kaunis ja puhdas luonto tulee olemaan kuumaa valuuttaa myös maailmalla, jossa suurkaupungeissa tuppaa loppumaan happi ja vehreys. Suomessa lomaillessaan ihmiset saisivat jälleen kosketuksen aitoon luontoon. Ja kenties myös oppitunnin siitä, miten luontoa kunnioitetaan. Toivoisin toki näkeväni enemmän puiden suojelua kuin talojen rakentamista myös Helsingissä, sillä ovathan luonto ja vehreys oleellista hyvinvoinnin jatkumiselle.
Niin ja matkabloggaajat maailmalla ovat tärkeässä asemassa kertoessaan Suomen kauneudesta.
Asiaa!!! Kotimaan matkailu ei todellakaan tee autuaaksi eikä ulkomaan matkailu syntiseksi. Eiköhän tärkeintä olisi elää ihmisiksi muita ihmisiä kunnioittaen ja arvostaen joka paikassa – samalla huolehtien siitä, että omat valinnat hyödyttävät aidosti paikallisia ja ovat myös mahdollisimman ympäristöystävällisiä.
Kiitos Maarit
Juuri noin. Asiat eivät ole mustavalkoisia, vaikka valitettavasti aina löytyy niitä totuudentorvia, jotka saarnaavat kyllästymiseen asti vain yhden asian hyvyyttä ja autuaaksitekevää vaikutusta. Kyllä kaikki lähtee ihmisen omista arvoista ja valinnoista, ei ismeistä, boikoteista tai kohuilmiöistä.
Tämä oli hyvää pohdintaa ja monipuolista. Ja tuossa lopun luettelossa oli monta tärkeää pointtia. Kiva, että jaksoit tämänkin perusteellisen jutun kirjoittaa.Tällaisia kannanottoja tarvitaan.
Kiitos
Tuo vastuullisen matkailun luettelo on hyvä tarkistuslista, jonka kautta voi sitten pohtia myös ihan jokapäiväisiä valintojaan.
Hyvä kirjoitus! Minusta on ärsyttävän kaksinaismoralistista, että ilmaston nimissä vaaditaan suomalaisia olemaan matkustamatta ulkomaille, ja samaan aikaan toivotetaan tänne tervetulleeksi lentäen Kiinasta saapuvat turistit ja toivotaan lisää Suomeen suuntautuvaa lentoliikennettä. Mutta rahastahan siinä onkin tosiasiassa kyse, ei ilmastosta. Pistäytymällä Hki-Vantaan nykyään aina täydellä lentokentällä huomaa aika nopeasti, että vaikka suomalaiset eivät lentäisi mihinkään, tätä kautta/tänne kyllä lennetään.
Kiitos Tuuli
On toki sinällään hyvä, että Suomeen saavutaan Aasiasta usein Finnairin suorilla lennoilla. Finnair on kuitenkin lentokalustoltaan uutta ja ottaa ilmastokysymykset huomioon. Tosin nythän juuri Kiinasta on aloittanut käsittääkseni kaksi uutta firmaa lentämään Suomeen myös ja nämä juurikin siksi, koska kiinalaisia turisteja on tulossa tänne niin paljon.
Kaksinaismoralismia todellakin on ilmassa :/ Syyllistäminen on kuitenkin ehkäpä suomalaisten kohdalla se huonoin tapa yrittää vaikuttaa yhtään mihinkään. Kun nämä moralistit avaavat suunsa, puoli kansaa tilaa piruuttaan Kanarian-matkan.
Oikeasti nämä Lintilän ja TEM:in jorinat siitä, mikä vaikutus suomalaisten yhdellä uudella Suomi-reissulla olisi kansantalouteen/ilmastoon, ovat samaa tasoa kuin se, että jos jokainen suomalainen pissisi kerran kesässä pusikkoon, eikä WC-pönttöön, säästäisimme 15 miljoonaa litraa vettä ja sen voisi sitten lähettää Saharaan.